Väitös: Kant ei kannattanut demokratiaa (Kananen)
Kant tulkitsi demokratian käsitteen tarkoittavan sellaista valtiomuotoa, jossa kaikki yhdessä päättävät ja toimeenpanevat päätöksensä. – Demokratia on Kantin mukaan despotismia, jossa hallitsija itse päättää ja toimeenpanee päätöksensä, väittelijä tiivistää.
YTM Anitta Kananen on tutkinut väitöksessään 1724–1804 eläneen filosofi Kantin myöhäistuotannon poliittisia kirjoituksia. Tutkimuksen lähdemateriaaleina väittelijä on käyttänyt myös sellaisia tekstejä, joita ei yleensä pidetä poliittisesti keskeisinä Kantin tuotannossa.
Demokratia-käsite oli yleisesti huonossa maineessa 1700-luvulla. Demokraatiksi leimautuminen saattoi tietää vaikeuksia esivallan sensuurin kanssa. Vaikka kuningas Fredrik Suuri salli uskontoon kohdistuvaa kritiikkiä, valtion toiminnan arvostelua hän ei sietänyt. Demokratia on esimerkki sellaisesta nykykielen tämän ajan tavallisesta käsitteestä, jonka merkitys oli valistuksen aikana täysin nykykielestä poikkeava.
Kant korostaa republikanismia parhaana mahdollisena hallintotapana, koska hän toivoi sen myötä kansalle oikeutta äänestää. Toisaalta äänestykseen kelvollisiksi täyskansalaisiksi Kant itse määritteli vain varakkaat ja valtion palveluksessa olevat miehet. Naiset hän sulki ulos poliittisesta toiminnasta ”luonnollisten” syiden vuoksi. Kansalaisella piti olla sellaista omaisuutta, että hän ansaitsee sen avulla elantonsa.
Kantin poliittisessa ajattelussa toistuvana tavoiteltavana päämääränä on ikuinen rauha ja sitä edistävät ratkaisut sekä yksilöiden ja kansojen valistuminen. Se saavutetaan parhaiten republikanistisen valtiojärjestyksen kautta, jonka hän yllättäen uskoi voivan toteutua jo monarkian oloissa. Valistusta ei ehkä koskaan saavuteta, mutta sitä on tavoiteltava. Ikuinen rauha ja valistus ovat Kantin teoriassa suuria tavoitteita, joita kohti on mahdollista edetä, vaikkakin hyvin pienin edistysaskelin.
Kant korosti ”sulkakynän vapautta”. Hän kielsi kapinoinnin ja poliittisen väkivallan – vaikka toisaalta ihaili naapurimaan Ranskan vallankumousta. Kant käsitti valistuksen poliittisena projektina, joka liittyi paitsi julkaisuvapauden vaatimukseen, myös keskusteluun poliittisen sfäärin kysymyksistä.
YTM Anitta Kanasen politiikan tutkimuksen väitöskirjakäsikirjoituksen "Immanuel Kant poliittisena teoreetikkona ja intellektuellina" tarkastustilaisuus pidetään 23.10.2021 alkaen klo 12 vanhassa juhlasalsissa S212. Vastaväittäjänä toimii Dr. Carola Häntsch (Universität Greifswald) ja kustoksena professori Pekka Korhonen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kielet ovat suomi ja saksa.
Yleisö voi seurata tilaisuutta myös verkosta, osoite on https://r.jyu.fi/dissertation-kananen-231021
Kustoksen puhelinnumero, johon yleisö voi tilaisuuden lopussa esittää mahdolliset kysymyksensä, on +358505631864
Anitta Kananen toimii Jyväskylän yliopistossa viestinnän asiantuntijana.
Lisätietoja:
Anitta Kananen, 040 846 1395, anitta.kananen@jyu.fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Kokkolan yliopistokeskus Chydenius suuntaa katseensa merelle18.9.2025 15:00:00 EEST | Kutsu
Puhdas energiasiirtymä muuttaa muun muassa sellaisten yritysten liiketoimintaympäristöä, joiden asiakkaat toimivat merialueilla tai meriliikenteeseen sidoksissa olevilla aloilla. Siksi Kokkolan yliopistokeskus Chydenius on suunnannut katseensa myös merelle kehittäessään yritysten liiketoimintaa.
Väitös: Suomalaisten soiden karhukaiset: sitkeimmätkään eläimet eivät selviä kaikkialla (Mäenpää)18.9.2025 14:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston vastavalmistuneessa väitöskirjassa tutkittiin karhukaisia, mikroskooppisen pieniä ja sitkeydestään tunnettuja eläimiä, suomalaisissa soissa. Tutkimus on ensimmäinen, jossa tarkastellaan, miten karhukaisyhteisöt vaihtelevat eri suotyypeissä sekä luonnontilaisilla, ojitetuilla ja ennallistetuilla soilla.
Väitös: Kontekstisidonnaiset mallit ennustavat, milloin kuljettajan tarkkaamattomuus voi johtaa onnettomuuksiin18.9.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Abhishek Sarkar kehitti väitöstutkimuksessaan kontekstisensitiivisiä malleja, jotka auttavat tunnistamaan kuljettajan keskittymisen herpaantumisen eri ajotilanteissa. Mallit osaavat ottaa huomioon ajoympäristön, kuljettajan omat kyvyt ja erilaiset poikkeustilanteet. Tuloksia voidaan hyödyntää ajoneuvojen valvontajärjestelmien ja käyttöliittymien suunnittelussa ja kuljettajakoulutuksessa.
Väitöstutkimus selvitti adaptiivisten menetelmien hyötyä sensoriverkkopaikannuksessa – apua paikannuksen haasteisiin vaihtelevissa ulko-olosuhteissa18.9.2025 08:15:00 EEST | Tiedote
FM Jari Luomala käsitteli väitöstutkimuksessaan referenssi- ja etäisyysperusteista paikannusta ulkona toimiville langattomille sensoriverkoille. Tutkimuksessa esitetään ratkaisuja sensoriverkon laitteiden eli noodien paikannustarkkuuden parantamiseksi vaihtelevissa olosuhteissa.
Raportti: SOTE-rahoitusmalli ei vastaa todellisuutta – tutkijat vaativat huomiota alueiden välisiin eroihin17.9.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijoiden tuoreessa raportissa tarkasteltiin demografisten ja sosioekonomisten tekijöiden vaikutusta SOTE-palveluiden tarpeeseen ja kustannuksiin hyvinvointialueilla. Tutkijoiden mukaan nykyinen rahoitusmalli ei vastaa todellista tarvetta, eikä ota huomioon väestön rakenteellisia ja sosiaalisia eroja. Rahoitusmallia tulisi tutkijoiden mukaan uudistaa, jotta se ei johtaisi alueelliseen eriarvoisuuteen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme