Väitös: Kant ei kannattanut demokratiaa (Kananen)

Kant tulkitsi demokratian käsitteen tarkoittavan sellaista valtiomuotoa, jossa kaikki yhdessä päättävät ja toimeenpanevat päätöksensä. – Demokratia on Kantin mukaan despotismia, jossa hallitsija itse päättää ja toimeenpanee päätöksensä, väittelijä tiivistää.

YTM Anitta Kananen on tutkinut väitöksessään 1724–1804 eläneen filosofi Kantin myöhäistuotannon poliittisia kirjoituksia. Tutkimuksen lähdemateriaaleina väittelijä on käyttänyt myös sellaisia tekstejä, joita ei yleensä pidetä poliittisesti keskeisinä Kantin tuotannossa.

Demokratia-käsite oli yleisesti huonossa maineessa 1700-luvulla. Demokraatiksi leimautuminen saattoi tietää vaikeuksia esivallan sensuurin kanssa. Vaikka kuningas Fredrik Suuri salli uskontoon kohdistuvaa kritiikkiä, valtion toiminnan arvostelua hän ei sietänyt. Demokratia on esimerkki sellaisesta nykykielen tämän ajan tavallisesta käsitteestä, jonka merkitys oli valistuksen aikana täysin nykykielestä poikkeava.

Kant korostaa republikanismia parhaana mahdollisena hallintotapana, koska hän toivoi sen myötä kansalle oikeutta äänestää. Toisaalta äänestykseen kelvollisiksi täyskansalaisiksi Kant itse määritteli vain varakkaat ja valtion palveluksessa olevat miehet. Naiset hän sulki ulos poliittisesta toiminnasta ”luonnollisten” syiden vuoksi. Kansalaisella piti olla sellaista omaisuutta, että hän ansaitsee sen avulla elantonsa.

Kantin poliittisessa ajattelussa toistuvana tavoiteltavana päämääränä on ikuinen rauha ja sitä edistävät ratkaisut sekä yksilöiden ja kansojen valistuminen. Se saavutetaan parhaiten republikanistisen valtiojärjestyksen kautta, jonka hän yllättäen uskoi voivan toteutua jo monarkian oloissa. Valistusta ei ehkä koskaan saavuteta, mutta sitä on tavoiteltava. Ikuinen rauha ja valistus ovat Kantin teoriassa suuria tavoitteita, joita kohti on mahdollista edetä, vaikkakin hyvin pienin edistysaskelin.

Kant korosti ”sulkakynän vapautta”. Hän kielsi kapinoinnin ja poliittisen väkivallan – vaikka toisaalta ihaili naapurimaan Ranskan vallankumousta. Kant käsitti valistuksen poliittisena projektina, joka liittyi paitsi julkaisuvapauden vaatimukseen, myös keskusteluun poliittisen sfäärin kysymyksistä.

YTM Anitta Kanasen politiikan tutkimuksen väitöskirjakäsikirjoituksen "Immanuel Kant poliittisena teoreetikkona ja intellektuellina" tarkastustilaisuus pidetään 23.10.2021 alkaen klo 12 vanhassa juhlasalsissa S212. Vastaväittäjänä toimii Dr. Carola Häntsch (Universität Greifswald) ja kustoksena professori Pekka Korhonen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kielet ovat suomi ja saksa.

Yleisö voi seurata tilaisuutta myös verkosta, osoite on https://r.jyu.fi/dissertation-kananen-231021

Kustoksen puhelinnumero, johon yleisö voi tilaisuuden lopussa esittää mahdolliset kysymyksensä, on +358505631864

Anitta Kananen toimii Jyväskylän yliopistossa viestinnän asiantuntijana.

Lisätietoja:

Anitta Kananen, 040 846 1395, anitta.kananen@jyu.fi