Väitös: Kant ei kannattanut demokratiaa (Kananen)
Kant tulkitsi demokratian käsitteen tarkoittavan sellaista valtiomuotoa, jossa kaikki yhdessä päättävät ja toimeenpanevat päätöksensä. – Demokratia on Kantin mukaan despotismia, jossa hallitsija itse päättää ja toimeenpanee päätöksensä, väittelijä tiivistää.
YTM Anitta Kananen on tutkinut väitöksessään 1724–1804 eläneen filosofi Kantin myöhäistuotannon poliittisia kirjoituksia. Tutkimuksen lähdemateriaaleina väittelijä on käyttänyt myös sellaisia tekstejä, joita ei yleensä pidetä poliittisesti keskeisinä Kantin tuotannossa.
Demokratia-käsite oli yleisesti huonossa maineessa 1700-luvulla. Demokraatiksi leimautuminen saattoi tietää vaikeuksia esivallan sensuurin kanssa. Vaikka kuningas Fredrik Suuri salli uskontoon kohdistuvaa kritiikkiä, valtion toiminnan arvostelua hän ei sietänyt. Demokratia on esimerkki sellaisesta nykykielen tämän ajan tavallisesta käsitteestä, jonka merkitys oli valistuksen aikana täysin nykykielestä poikkeava.
Kant korostaa republikanismia parhaana mahdollisena hallintotapana, koska hän toivoi sen myötä kansalle oikeutta äänestää. Toisaalta äänestykseen kelvollisiksi täyskansalaisiksi Kant itse määritteli vain varakkaat ja valtion palveluksessa olevat miehet. Naiset hän sulki ulos poliittisesta toiminnasta ”luonnollisten” syiden vuoksi. Kansalaisella piti olla sellaista omaisuutta, että hän ansaitsee sen avulla elantonsa.
Kantin poliittisessa ajattelussa toistuvana tavoiteltavana päämääränä on ikuinen rauha ja sitä edistävät ratkaisut sekä yksilöiden ja kansojen valistuminen. Se saavutetaan parhaiten republikanistisen valtiojärjestyksen kautta, jonka hän yllättäen uskoi voivan toteutua jo monarkian oloissa. Valistusta ei ehkä koskaan saavuteta, mutta sitä on tavoiteltava. Ikuinen rauha ja valistus ovat Kantin teoriassa suuria tavoitteita, joita kohti on mahdollista edetä, vaikkakin hyvin pienin edistysaskelin.
Kant korosti ”sulkakynän vapautta”. Hän kielsi kapinoinnin ja poliittisen väkivallan – vaikka toisaalta ihaili naapurimaan Ranskan vallankumousta. Kant käsitti valistuksen poliittisena projektina, joka liittyi paitsi julkaisuvapauden vaatimukseen, myös keskusteluun poliittisen sfäärin kysymyksistä.
YTM Anitta Kanasen politiikan tutkimuksen väitöskirjakäsikirjoituksen "Immanuel Kant poliittisena teoreetikkona ja intellektuellina" tarkastustilaisuus pidetään 23.10.2021 alkaen klo 12 vanhassa juhlasalsissa S212. Vastaväittäjänä toimii Dr. Carola Häntsch (Universität Greifswald) ja kustoksena professori Pekka Korhonen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kielet ovat suomi ja saksa.
Yleisö voi seurata tilaisuutta myös verkosta, osoite on https://r.jyu.fi/dissertation-kananen-231021
Kustoksen puhelinnumero, johon yleisö voi tilaisuuden lopussa esittää mahdolliset kysymyksensä, on +358505631864
Anitta Kananen toimii Jyväskylän yliopistossa viestinnän asiantuntijana.
Lisätietoja:
Anitta Kananen, 040 846 1395, anitta.kananen@jyu.fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitöstutkimus: Talousjohto tarvitsee eettisissä tilanteissa selviytymiseen myös etiikkaan liittyvää koulutusta11.11.2025 10:38:04 EET | Tiedote
KTM Heljä Syrén tarkastelee Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemässään laskentatoimen ja yritysrahoituksen väitöskirjassaan talousjohdon ammattilaisen työssään kohtaamia eettisiä tilanteita ja niiden ratkaisemiseen liittyvää eettistä päätöksentekoa. Tutkimuksen mukaan selviytyäkseen eettisissä haasteissa laskentatoimen ammattilainen tarvitsee tuekseen koulutusta, jossa käsitellään ”kovan ammattiosaamisen” rinnalla myös etiikkaa. Lisäksi eettisessä päätöksenteossa auttavat organisaation sosiaalipsykologisten prosessien tunnistaminen ja eettisen arvioinnin strategioiden hallitseminen.
EU-rahoitus selvittää siittiöiden ryhmäkäyttäytymistä11.11.2025 07:05:00 EET | Tiedote
Tutkijatohtori Varpu Pärssinen on saanut yli 200 000 euron EU-rahoituksen tutkimukseen, jossa selvitetään, miksi joidenkin eläinlajien siittiöt muodostavat laajoja ryhmiä ikään kuin solujen välistä yhteistyötä tehden. Tutkimus lisää ymmärrystä lisääntymisbiologian evolutiivisista mekanismeista.
Mielen hyvinvointi ja huolenpito toisista yhteydessä työssä jatkamisen toiveisiin10.11.2025 13:31:10 EET | Tiedote
Gerontologian tutkimuskeskuksessa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehty tutkimus osoitti, että generatiivisuus – halu huolehtia seuraavasta sukupolvesta – sekä mielen hyvinvointi ovat merkityksellisiä tekijöitä työssä jatkamisen näkökulmasta.
Väitöstutkimus: Nykykirjallisuuden queer-kerronta voi vastustaa kertojan sukupuolittamista7.11.2025 07:58:00 EET | Tiedote
FM Joonas Säntin väitöskirja käsittelee nykykirjallisuuden poikkeusilmiöitä, mutta yhdistää ne laajempaan analyysiin kertojien sukupuolittamisesta ja yhteiskuntakriittisen kertomustieteen haasteista. Sukupuolettomat kertojat haastavat ja vastustavat lukijoiden tulkinnallisia kehyksiä.
Väitöstutkimus: Yritysten kiertotaloussiirtymää jarruttavat ristiriidat taloudellisen ja ympäristöön liittyvän arvonluonnin välillä - ristiriidoissa piilee myös muutosvoimaa6.11.2025 09:33:59 EET | Tiedote
KTM Noora Piila tutki Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun yritysten ympäristöjohtamisen väitöskirjassaan kiertotalousmaturiteetin eri vaiheissa olevien suomalaisyritysten pyrkimyksiä ja haasteita kiertotaloussiirtymään liittyen. Tulosten valossa yritysten toimenpiteet jäävät pienipiirteisiksi johtuen taloudellisen ja ympäristöön liittyvän arvonluonnin välillä koetuista ristiriidoista, eli paradokseista. Näissä paradokseissa piilee kuitenkin myös positiivista muutosvoimaa, jonka valjastaminen yrityksissä edellyttää yhteiskunnan tukea ja vahvaa sidosryhmäyhteistyötä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme