Väitös: Kant ei kannattanut demokratiaa (Kananen)
Kant tulkitsi demokratian käsitteen tarkoittavan sellaista valtiomuotoa, jossa kaikki yhdessä päättävät ja toimeenpanevat päätöksensä. – Demokratia on Kantin mukaan despotismia, jossa hallitsija itse päättää ja toimeenpanee päätöksensä, väittelijä tiivistää.
YTM Anitta Kananen on tutkinut väitöksessään 1724–1804 eläneen filosofi Kantin myöhäistuotannon poliittisia kirjoituksia. Tutkimuksen lähdemateriaaleina väittelijä on käyttänyt myös sellaisia tekstejä, joita ei yleensä pidetä poliittisesti keskeisinä Kantin tuotannossa.
Demokratia-käsite oli yleisesti huonossa maineessa 1700-luvulla. Demokraatiksi leimautuminen saattoi tietää vaikeuksia esivallan sensuurin kanssa. Vaikka kuningas Fredrik Suuri salli uskontoon kohdistuvaa kritiikkiä, valtion toiminnan arvostelua hän ei sietänyt. Demokratia on esimerkki sellaisesta nykykielen tämän ajan tavallisesta käsitteestä, jonka merkitys oli valistuksen aikana täysin nykykielestä poikkeava.
Kant korostaa republikanismia parhaana mahdollisena hallintotapana, koska hän toivoi sen myötä kansalle oikeutta äänestää. Toisaalta äänestykseen kelvollisiksi täyskansalaisiksi Kant itse määritteli vain varakkaat ja valtion palveluksessa olevat miehet. Naiset hän sulki ulos poliittisesta toiminnasta ”luonnollisten” syiden vuoksi. Kansalaisella piti olla sellaista omaisuutta, että hän ansaitsee sen avulla elantonsa.
Kantin poliittisessa ajattelussa toistuvana tavoiteltavana päämääränä on ikuinen rauha ja sitä edistävät ratkaisut sekä yksilöiden ja kansojen valistuminen. Se saavutetaan parhaiten republikanistisen valtiojärjestyksen kautta, jonka hän yllättäen uskoi voivan toteutua jo monarkian oloissa. Valistusta ei ehkä koskaan saavuteta, mutta sitä on tavoiteltava. Ikuinen rauha ja valistus ovat Kantin teoriassa suuria tavoitteita, joita kohti on mahdollista edetä, vaikkakin hyvin pienin edistysaskelin.
Kant korosti ”sulkakynän vapautta”. Hän kielsi kapinoinnin ja poliittisen väkivallan – vaikka toisaalta ihaili naapurimaan Ranskan vallankumousta. Kant käsitti valistuksen poliittisena projektina, joka liittyi paitsi julkaisuvapauden vaatimukseen, myös keskusteluun poliittisen sfäärin kysymyksistä.
YTM Anitta Kanasen politiikan tutkimuksen väitöskirjakäsikirjoituksen "Immanuel Kant poliittisena teoreetikkona ja intellektuellina" tarkastustilaisuus pidetään 23.10.2021 alkaen klo 12 vanhassa juhlasalsissa S212. Vastaväittäjänä toimii Dr. Carola Häntsch (Universität Greifswald) ja kustoksena professori Pekka Korhonen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kielet ovat suomi ja saksa.
Yleisö voi seurata tilaisuutta myös verkosta, osoite on https://r.jyu.fi/dissertation-kananen-231021
Kustoksen puhelinnumero, johon yleisö voi tilaisuuden lopussa esittää mahdolliset kysymyksensä, on +358505631864
Anitta Kananen toimii Jyväskylän yliopistossa viestinnän asiantuntijana.
Lisätietoja:
Anitta Kananen, 040 846 1395, anitta.kananen@jyu.fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Taiteen ja kulttuurin valtionavustusten leikkaukset uhkaavat toiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä, todetaan tuoreessa tutkimuksessa25.6.2025 12:05:37 EEST | Tiedote
Taiteen ja kulttuurin (harkinnanvaraisten) valtionavustusten leikkaukset koettelevat lähes kaikkia tukea saavia organisaatioita, erityisesti yhdistyksiä. Vaikka leikkaukset heikentävät perustoimintaa, ne rajoittavat ennen kaikkea toiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä, todetaan Jyväskylän yliopiston tuoreessa tutkimuksessa. Selvityksen tilasi opetus- ja kulttuuriministeriö.
Jyväskylän yliopiston uusi diagnostisten terveystieteiden maisteriohjelma tarjoaa jatkotutkintoväylän bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille25.6.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa alkaa täysin uusi diagnostisten terveystieteiden maisteriohjelma, joka tarjoaa jatkokoulutusmahdollisuuden erityisesti bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille. Vastaavaa tiedeyliopistotasoista koulutusta ei Suomessa ole muualla tarjolla.
Sosiaali- ja terveysministeriöltä 1,1 miljoonaa euroa rahoitusta Jyväskylän yliopiston sosiaalityön tutkimushankkeille24.6.2025 09:24:49 EEST | Tiedote
Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt valtionavustusta 18 sosiaalityön yliopistotasoiselle tutkimushankkeelle. Tutkimushankkeiden tavoitteena on vahvistaa sosiaalityön ja sosiaalihuollon vaikuttavuutta, laatua ja asiakasturvallisuutta sekä asiakkaiden osallisuutta ja toimijuutta sosiaalihuollossa.
Jyväskylän Kesän puheohjelmassa pohditaan sivistyksen merkitystä ajassa24.6.2025 07:45:00 EEST | Tiedote
Tänä vuonna Jyväskylän Kesän sivistys-teemaisessa puheohjelmassa tarkastellaan muun muassa sananvapauden ja vastuun suhdetta, koulutuksen ja demokratian tulevaisuutta sekä arkkitehtuurin roolia yhteiskunnassa. Festivaaliviikolla 2.–7.7.2025 voi osallistua myös tiedettä ja taidetta yhdistävälle luontoretkelle, jaloitella ajatuksiaan filosofien opastamana, tutustua niityn perustamiseen niittytalkoisiin osallistumalla.
Sivistyksen vuoksi -kirjan tavoitteena on sivistyneen elämän kunnianpalautus: Tervetuloa kirjan julkistamistilaisuuteen Jyväskylän Kesän avajaispäivänä ke 2.7.23.6.2025 09:09:04 EEST | Tiedote
Sivistys ei kuulu vain harvoille ja valituille, vaan meille kaikille. Sivistyksen vuoksi -kirjan kantava ajatus on, että sivistyksen tavoittelu niin yksilön kuin yhteiskunnan tasolla rakentaa merkityksellistä, hyvää elämää. Kirjan 32 kirjoittajaa käsittelevät sivistystä eri näkökulmista kirkastaen sivistyksen olemusta, kielen ja kulttuurin sivistävää voimaa, ruumiin sivistystä, polarisaation ja sivistyksen suhdetta sekä sivistyksen merkitystä yksilöllisenä ja yhteiskunnallisena tavoitteena. Kirjoittajajoukkoon kuuluvat muun muassa Tarja Halonen, M. A. Numminen, Jarkko Martikainen, Kirsi Piha, Juha Hurme, Julia Thurén ja Piia Viitanen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme