Väitös: Kiljuhanhen ekologia, suojelu ja paluumahdollisuudet Suomeen sekä biologin elämäntyö harvinaiseksi väitöskirjaksi
”Pesimäbiologinen aineisto ja pitkä aikasarja kannankehityksestä lienee arvokkainta kiljuhanhista keräämässäni tiedossa. Itselleni tärkeäksi on muodostunut myös työn jatkumisen turvaaminen organisoimalla vuosikymmenten ajan mukaan vereksiä voimia”, miettii väitöstilaisuuteensa valmistautuva filosofian maisteri Juha Markkola. Markkolan alulle panema WWF:n kiljuhanhityöryhmän seuranta-aineisto vuodesta 1985 alkaen on lajilla maailman pisin yhtäjaksoinen.
Keväisin Markkola on tarkkaillut, laskenut ja tutkinut kiljuhanhia Perämeren rannikolla, Hailuodossa, Siikajoella ja Liminganlahdella. Kesäisin hän on tutkinut pesiviä, hyvin arkoja kiljuhanhia Suomen Lapista Norjaan ja Keski-Siperiaan asti selvittääkseen poikastuotantoa ja siihen vaikuttavia tekijöitä.
Luonnonsuojelubiologian alan väitöskirjassa tutkitaan uhanalaisen kiljuhanhen ekologiaa ja suojelua: pesimäbiologiaa ja -ympäristön valintaa Lapissa, kevätmuuton ajoittumista ja muuttolevähdyspaikkojen ravintoa Perämerellä sekä maailmankannan geneettistä rakennetta. Aineiston kerääminen maastossa alkoi vuonna 1985, ja havaintoja on verrattu aineistoihin vuodesta 1907 alkaen. Markkolan väitöstutkimus on maailman toinen väitöstutkimus lajista, edellinen julkaistiin vuonna 2001.
Pesimisympäristöjä tarjolla Suomessa, mutta pitkällä itäisellä muuttoreitillä vaanii metsästys
Vaikka kiljuhanhen pesintää ei ole varmistettu Suomessa vuosiin, niitä pesii melko lähellä Suomen rajaa Pohjois-Norjassa. Kiljuhanhelle sopivaa aluetta löytyy Suomen Lapista noin 15 000 neliökilometriä, mikä tarkoittaa, että lajin mahdollinen palaaminen Suomeen ei ole ainakaan pesimisympäristöstä kiinni. Pohjolan kiljuhanhikanta on kasvanut minimissään noin 30 parista noin 50:een viime vuosina.
Laji on uhanalainen koko levinneisyysalueellaan Pohjoismaista Itä-Aasiaan. Rengastettujen ja satelliittilähettimillä varustettujen kiljuhanhien korkea kuolleisuus tuhansien kilometrien muuttoreitillä Venäjän, Kazakstanin ja Mustanmeren pohjoispuolen muuttoreitillä kertoi kovasta metsästyspaineesta tutkimusvuosina. Nykyään hyvinä pesimävuosina kiljuhanhet muuttavat puolet lyhyempää reittiä Kreikan talvehtimisalueelle. Jos pesintä epäonnistuu, ne kuitenkin käyvät edelleen Keski-Siperiassa sulkimassa.
Väitöskirjan mukaan kiljuhanhen kevätmuuton aikaistumista selittää ilmaston lämpeneminen. Levähdys- ja laidunpaikkoinaan laji on käyttänyt perinteisesti vain avarimpia rantaniittyjä. Niitto ja laidunnus ylläpitävät luonnonmaiden sopivaa elinympäristöä. Viime vuosina kiljuhanhi on kuitenkin alkanut muiden hanhilajien tapaan laiduntaa yhä enemmän pelloilla.
Väitöskirjassa kiljuhanhen maailmankannan geneettistä rakennetta tutkittiin DNA-näytteiden avulla. Pohjoismainen populaatio erosi merkitsevästi muista populaatioista, ja se luokiteltiin omaksi luonnonsuojelubiologiseksi yksikökseen. Se tarkoittaa, että Pohjolan kiljuhanhia tulisi suojella itsenäisesti eikä esimerkiksi istuttaa sen alueelle toisten populaatioiden yksilöitä. Kiljuhanhen muuttolevähdys- ja talvehtimispaikkojen suojelu hyödyttää suurta joukkoa myös muita lajeja.
Väitöskirjan valtavan aineistomäärään keruuseen on vuosikymmenien saatossa osallistunut suuri joukko vapaaehtoisia lintuharrastajia ja kansalaistieteilijöitä, joille tutkija on kiitollinen. ”Väitöskirja on koonti vuosikymmenten tutkimustyöstä, ja toivottavasti antaa suuntaa tulevaisuudelle. Seuraavaksi olisi mm. tutkittava keinoja, miten hyvin suppeita talvehtimisalueita saataisiin laajennetuksi sekä Kreikassa että Kiinassa, jotta kanta saisi paremman suojan katastrofeja kuten tautiepidemioita vastaan”, Markkola suunnittelee.
Kiljuhanhia odotetaan kevätmuutoillaan taas Oulun seudulle toukokuussa.
---
Filosofian maisteri Juha Markkola väittelee tohtoriksi Oulun yliopistossa perjantaina 28.1.2022. Ekologian ja genetiikan alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Ecology and conservation of the lesser white-fronted goose Anser erythropus (Kiljuhanhen ekologia ja suojelu). Vastaväittäjänä toimii professori Toni Laaksonen, (Turun yliopisto) ja kustoksena dosentti Seppo Rytkönen (Oulun yliopisto). Väitöstilaisuus pidetään Linnanmaalla salissa IT115 klo 12 alkaen, etäyhteys https://oulu.zoom.us/j/67151459113
Väitöskirja verkossa http://urn.fi/urn:isbn:9789526231983
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Biologi, FM Juha Markkola, puh. 0400 155939, email. jmarkkol@gmail.com
Viestintäasiantuntija Kaisu Koivumäki, p. 050 4344 261, email: kaisu.koivumaki@oulu.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
OTT Mikko Pikkujämsä yritysjuridiikan työelämäprofessoriksi Oulun yliopiston kauppakorkeakouluun18.4.2024 11:57:43 EEST | Tiedote
Oikeusneuvos, OTT Mikko Pikkujämsä on aloittanut yritysjuridiikan, erityisesti vero-oikeuden työelämäprofessorina Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa. Työelämäprofessorin tehtävänä on vahvistaa yritysjuridiikan opetusta.
Kansainvälisen tähtitieteellisen unionin johtoryhmä Suomeen ensi kertaa 22.–24.4. – tiedotusvälineet tervetulleita tapaamaan johtoryhmän jäseniä17.4.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni (eng. International Astronomical Union, IAU) on yksi vanhimmista ja suurimmista ammattitieteilijöiden unioneista. Sen johtoryhmä kokoontuu ensi kertaa historiassaan Suomessa; Helsingissä ja Rovaniemellä. Oulun yliopiston isännöimä kokous on merkittävä hetki suomalaiselle tähtitieteelle ja maailmanlaajuiselle yhteistyölle.
Liikuntaseurojen terveyden edistämisessä parannettavaa – seuranuortenkin ruokailutottumuksissa puutteita12.4.2024 06:55:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset nuorten liikuntaseurat suhtautuvat positiivisesti terveyden edistämiseen. Seuratoimintaan osallistuvien nuorten terveyttä edistävän syömisen tukemiseksi tarvitaan kuitenkin lisää toimia, väitöstutkimus osoittaa.
Askivuosista merkittävää työkyvyn laskua ja tuottavuuden menetyksiä10.4.2024 05:45:00 EEST | Tiedote
Tupakoinnin aiheuttamille tuottavuuden menetyksille on nyt laskettu hinta Suomessa. Oulun yliopiston tutkimus osoittaa, että elinikäinen tupakoija aiheuttaa yhteiskunnalle ja työnantajalle huomattavasti korkeammat tuottavuuskustannukset kuin tupakoimaton.
Klimatförändringar och kommersiellt tillvaratagande av skogen kan försvaga blåbärsmikrober – skillnader mellan blåbär i norr och söder9.4.2024 09:00:50 EEST | Press release
Enligt ny forskning varierar mångfalden av symbiotiska mikrober i blåbär i södra och norra Finland. Mikrober är livsviktiga för alla livsformer.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme