Väitös: Kouluterveydenhuollon suunnitelmallisuudessa ja palveluiden saatavuudessa haasteita 2000-luvulla
Tutkimuksen taustalla oli selvitysten kautta herännyt huoli palveluiden tasa-arvoisuudesta. Tutkimus tuotti tietoa kouluterveydenhuollon tilasta sekä ennen yhtenäistä tasoa ja saatavuutta ohjaavia säädöksiä että niiden voimaantulon jälkeen (VNA 338/2011, Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013).
Hanne Kivimäen väitöskirja koostuu yhteenveto-osasta ja neljästä tutkimusartikkelista, joissa tarkasteltiin kouluterveydenhuollon suunnitelmallisuutta sekä tilastoituja käyntimääriä, nuorten kokemaa pääsyä palveluun ja vanhempien osallistumista terveystarkastukseen. Pääosin kansallisia tilasto- ja kyselyaineistoja analysoitiin tilastollisten menetelmien avulla.
Tutkimuksessa havaittiin 2000-luvun alkuun ajoittuvien aineistojen perusteella, että kouluterveydenhuollon suunnitelmallisuus oli tuolloin puutteellista ja että harvat asiakirjat olivat kansallisten suositusten mukaisia. Lisäksi oppilaiden käyntimäärät lääkäreillä olivat laskeneet ja käyntimäärien vaihtelu terveyskeskusten välillä oli suurta.
Säädösten voimaantulon jälkeen tehdyissä tutkimuksissa tarkasteltiin nuorten kokemaa palveluun pääsyä ja vanhempien terveystarkastuksiin osallistumista Kouluterveyskyselyn aineistojen pohjalta.
– Vaikka suuri osa 8. ja 9. luokan oppilaista koki pääsyn kouluterveydenhoitajan vastaanotolle helpoksi, noin 13 prosenttia koki pääsyn vaikeaksi ja jäi mahdollisesti vaille tarvitsemaansa apua. Lisäksi alle puolet nuorista ilmoitti, että vanhemmat olivat olleet mukana terveystarkastuksessa, vaikka ikäluokan vanhemmat kutsutaan mukaan laajan terveystarkastukseen, Kivimäki toteaa.
Väitöstutkimus antaa uutta tietoa siitä, miten palvelut tavoittavat eri taustoista tulevia nuoria ja heidän vanhempiaan. Tutkimus osoitti, että useat nuoren hyvinvointiin tai taustaan liittyvät tekijät olivat yhteydessä sekä vaikeaksi koettuun pääsyyn että siihen, etteivät vanhemmat osallistuneet terveystarkastukseen.
Tulokset toivat esiin myös palveluntuottajien välisiä eroja. Terveyskeskusten ja koulujen välillä oli suurta vaihtelua niiden nuorten osuudessa, jotka kokivat pääsyn vaikeaksi tai kertoivat vanhempien osallistumisesta terveystarkastukseen.
Alueelliset erot havaittiin jo ennen Covid19-epidemian aikana nousseita uusia saatavuushaasteita. Kivimäki painottaa palvelujen kehittämistä.
– Työn käytäntöjen kuten palveluista tiedottamisen tai avointen vastaanottojen tarjonnan yhteyttä palvelujen yhdenvertaiseen saatavuuteen ja käyttöön on tärkeää pohtia laajasti suunnittelu- ja kehitystyössä.
Hanne Kivimäki toimii tutkijana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella lasten ja nuorten hyvinvointia mittaavan Kouluterveyskyselyn tutkimusryhmässä.
Terveystieteiden maisteri Hanne Kivimäen kansanterveystieteen alaan kuuluva väitöskirja Kouluterveydenhuollon suunnitelmallisuus ja saatavuus Suomessa 2000-luvulla tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 18.11.2022 klo 12 Arvo-rakennuksen Keltaisessa salissa F025. Vastaväittäjänä toimii professori Päivi Rautava Turun yliopistosta. Kustoksena toimii professori emerita Arja Rimpelä yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanne Kivimäki
hanne.kivimaki@tuni.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Hapetusreaktori simuloi päästöjen käyttäytymistä ilmakehässä16.5.2024 10:30:00 EEST | Tiedote
Polttomoottorit tuottavat haitallisia hiukkas- ja kaasupäästöjä ilmakehään. Osa kaasumaisista päästöistä muodostaa uutta hiukkasmassaa ilmakehässä useiden päivien aikana päästön jälkeen. Väitöstutkimuksessaan DI Pauli Simonen kehitti mittausmenetelmää, jolla voidaan arvioida ilmakehässä muodostuvan hiukkasmassan eli sekundääriaerosolin määrää eri päästölähteistä. Simosen mukaan esimerkiksi etanolin lisääminen bensiiniin vähentää sekundääriaerosolin muodostumista.
Väitös: Yhteisestä etiikan opetuksesta on käyty katsomus- ja koulutuspoliittista kamppailua yli sata vuotta16.5.2024 08:40:00 EEST | Tiedote
Hyvän ja pahan, oikean ja väärän pohtiminen on keskeinen osa kasvatusta. Siitä, pitäisikö etiikkaa opettaa yleissivistävässä koulussa katsomusryhmittäin vai kaikille oppilaille yhteisesti, on Suomessa väitelty viimeisen sadan vuoden aikana useaan otteeseen. FM Eenariina Hämäläinen selvitti väitöstutkimuksessaan näiden debattien historiaa.
Monitieteinen GIANT-projekti tutkii sisäilman aerosoleja – suurennuslasin alla ulkoilman vaikutukset14.5.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset ilmanlaatututkijat, alan yritykset sekä kunnat ja kaupungit ovat käynnistäneet yhteisen GIANT-projektin, jossa tutkitaan sisätilojen aerosoli-ilmiöitä. Tutkimusprojekti pyrkii lisäksi mukauttamaan WHO:n uusimpia ilmanlaatusuosituksia käytäntöihin ja edistämään kotimaisen korkeatasoisen sisäilmateknologian markkinoita.
Väitös: LncRNA-molekyylit auttavat tunnistamaan aggressiiviset eturauhassyövät14.5.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
Eturauhassyöpä on miesten toiseksi yleisin syöpäkuolemien aiheuttaja Suomessa. Väitöstutkimuksessaan FM Annika Kohvakka tutki aiemmin tuntemattomia, niin sanottuja pitkiä ei-koodaavia RNA:ita (lncRNA). Niiden korkea ilmentyminen eturauhassyövässä oli yhteydessä syövän etenemiseen ja huonoon ennusteeseen.
Väitös: Ulkoilman kosteus vaikuttaa rasituksen laukaisemaan keuhkoputkien supistumiseen lapsilla13.5.2024 09:15:00 EEST | Tiedote
Lapsilla astman diagnosointiin käytetään yleisimmin ulkona suoritettavaa juoksurasituskoetta. Ei kuitenkaan tarkkaan tiedetä, kuinka paljon ulkoilman tekijät vaikuttavat juoksurasituskokeen herkkyyteen. Väitöstutkimuksessaan lääketieteen lisensiaatti Pauliina Tikkakoski selvitti ulkoilman fysikaalisten ja biologisten tekijöiden vaikutusta lasten ulkojuoksurasituskokeen tulokseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme