Tampereen yliopisto

Väitös: Kulttuurienvälisen viestinnän taidot työelämään siirryttäessä

Jaa
Korkea-asteen opinnoissa vaaditaan yhä enemmän monialaista osaamista, jonka toivotaan siirtyvän valmistumisen myötä työelämään. FM, MBA Niina Kovalainen pohti tutkimuksessaan, millaisia viestinnällisiä taitoja työelämässä nykyään tarvitaan. Työn tavoitteena on pyrkiä tarjoamaan keinoja kehittää korkeakouluopiskelijoiden viestintätaitoja vastaamaan paremmin tulevaisuuden työnkuvia ja uria. Tutkimuslöydösten mukaan kulttuurienvälistä viestintää ei tulisi pitää omana erillisenä osaamisalueenaan, vaan osana yleistä opiskelua ja työtä.

Suomi tunnetaan laadukkaasta koulutuksestaan myös korkea-asteella. Koulutuksen kehittäminen ja osaavan työvoiman varmistaminen myös tulevaisuudessa on nähtävä erittäin tärkeänä asiana, jotta Suomessa voidaan hyödyntää sekä paikallisten että kansainvälisten korkea-asteen opiskelijoiden osaamista.

Niina Kovalaisen tutkimus keskittyi kantasuomalaisiin ja kansainvälisiin korkeakouluopiskelijoihin sekä kansainvälisiin, jo valmistuneisiin opiskelijoihin. Lisäksi tarkasteltiin korkeasti koulutettuja ICT-alan ammattilaisia.

– Työni tavoitteena on pyrkiä tarjota keinoja kehittää korkeakouluopiskelijoiden viestintätaitoja, että ne vastaisivat paremmin tulevaisuuden työnkuvia ja uria ylirajaisissa ja monikulttuurisissa toimintaympäristöissä niin yksilö-, organisaatio- kuin kansallisellakin tasolla. Suomi on teknologisesti edistynyt maa, jossa työskennellään useilla vierailla kielillä. Tämä tekee maastamme houkuttelevan paikan opiskella korkea-asteen tutkinto, kertoo Kovalainen.

Kulttuurienvälisen viestinnän tärkeys korostuu virtuaaliympäristöissä

Suomalaisten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tavoitteena on tarjota mahdollisuuksia opiskella sekä saavuttaa tietotaitoa ja kompetensseja, joita voidaan hyödyntää kaikilla työmarkkinoilla maasta riippumatta.

Eräs kompetensseista on kulttuurienvälisen viestinnän kompetenssi, jonka osaamisen tärkeyttä nykyiset erilaiset virtuaalityöskentelyn ja -viestinnän ympäristöt korostavat. Ylirajaisen viestinnän tarkoituksen ja roolin ymmärtämisen edellytys on käsittää nykyaikaisten työskentely-ympäristöjen vaatimukset kulttuurienvälisen viestinnän osaamiselle.

– Kulttuurienvälinen viestintä ja sen osaaminen on erittäin monitahoinen ilmiö nykyisissä erilaisissa työskentely-ympäristöissä. Väitöskirjani osoittaa, että kulttuurienvälinen viestintä ilmiönä on kiinteä osa ylirajaisen viestinnän ilmiötä. Yhä yleisemmät virtuaaliviestinnän ympäristöt asettavat kulttuurienväliselle viestinnälle erityisiä vaatimuksia ja rajoitteita. Löydösten mukaan kulttuurienvälistä viestintää ei tulisi pitää omana, erillisenä osaamisalueenaan vaan mieluummin osana normaalia opiskelua, työskentelyä ja työtä, Kovalainen kiteyttää.

Kulttuurienvälisen viestinnän tärkeys korostuu ryhmässä työskenneltäessä ja uuteen työskentely-ympäristöön siirryttäessä. Niinpä kulttuurienvälisen viestinnän taitoja ei välttämättä voida sellaisenaan siirtää viestintäkontekstista toiseen. On kuitenkin tärkeää pyrkiä luomaan kolmas kulttuuri, jonka avulla tehokas ja yhteisesti hyväksyttävä viestintä olisi kulttuurienvälisen viestinnän tilanteessa mahdollista.

Kovalaisen väitöskirja osoittaa, että kulttuurienvälisen viestinnän kompetenssi koostuu yksilötason taidoista, asenteista, identiteeteistä sekä kulttuurisesta ymmärryksestä. Kulttuurienvälisen viestinnän arvostus ja sen tarjoamien mahdollisuuksien ymmärtäminen lähtee yksilöstä. Tämä ei tosin tarkoita, että kaikki vastuu kulttuurienvälisen viestinnän kompetenssien edistämisessä olisi yksilöllä.

Organisaatiot, kuten korkeakoulut, voivat tarjota yksilöille tarvittavat puitteet harjoitella, ymmärtää ja saavuttaa kulttuurienvälisen viestinnän osaamista ja kompetensseja. Organisaatiot voivat myös luoda mahdollisuuksia kouluttautua joustavasti sellaisin tavoin, jotka sopivat yksilölle itselleen hänen omassa työskentely-ympäristössään.

FM, MBA Niina Kovalaisen kasvatustieteiden alaan kuuluva väitöskirja The Role of Intercultural Communicative Competence in Transnational Educational and Occupational Fields: Studies of Higher Education and Virtual Working Environments tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa torstaina 8.12.2022 kello 10 Linna- rakennuksen salissa K103, Kalevantie 5. Vastaväittäjänä toimii Dosentti David M. Hoffman, Jyväskylän yliopisto. Kustoksena toimii Tenure Track -professori Mervi Kaukko, Tampereen yliopisto.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Niina Kovalainen
Niina.Kovalainen@laurea.fi

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Tutkimuksessa annetaan toimintasuosituksia kuntayhtiöiden omistajaohjaukseen, arviointiin ja tarkastukseen27.3.2024 10:03:14 EET | Tiedote

Suomessa on noin 2 100 kuntayhtiötä, joiden joukossa on muun muassa energia-, kiinteistö- ja palvelutuotantoyhtiöitä. Kuntayhtiöiden keskimääräinen liikevaihto on noin 16 miljoonaa euroa. Yhtiöittämisten myötä päätöksenteko on kuitenkin ajautunut yhä kauemmas kuntien demokraattisesti valittujen henkilöiden päätäntävallasta. Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa on laadittu tutkimus kuntayhtiöiden tarkastuksen ja arvioinnin organisoinnista ja läpinäkyvyydestä.

Väitös: Teemu Salo: 3D-tulostamalla voidaan valmistaa seuraavan sukupolven puettavaa elektroniikkaa22.3.2024 13:02:18 EET | Tiedote

Venyvän elektroniikan avulla on mahdollista valmistaa esimerkiksi älyvaatteita. Yksi alan suurista haasteista on löytää uusia, venyvän elektroniikan valmistukseen soveltuvia materiaaleja ja menetelmiä. Diplomi-insinööri Teemu Salon väitöstutkimus osoittaa, että 3D-tulostaminen soveltuu monipuolisesti venyvän elektroniikan erilaisiin valmistusmenetelmiin.

Väitös: Videopelien esityksellinen vastaanpelaaminen vastarinnan muotona22.3.2024 12:40:26 EET | Tiedote

Vastaanpelaaminen tarkoittaa sellaisia pelaamisen tapoja, joita videopelin kehittäjät eivät ole alun perin peliä suunnitellessaan tarkoittaneet. Esimerkiksi pelin sisäisestä väkivallasta kieltäytyminen tai erityisen hitaasti tai nopeasti pelissä eteneminen ovat vastaanpelaamisen muotoja. Väitöstutkimuksessaan filosofian maisteri Marleena Huuhka kehittää uusia vastaanpelaamisen tapoja teatterin- ja esitystutkimuksen pohjalta.

CARE-hanke pyrkii muuttamaan kotitalouksia kiertotalouden mukaisiksi22.3.2024 09:35:31 EET | Tiedote

Yksi kiertotalouden päätavoitteista on vähentää kulutuksen ympäristöjalanjälkeä. Kiertotaloussiirtymän nykyiset kansalliset ja kansainväliset tavoitteet ovat haasteellisia saavuttaa, jos kotitalouksia ei sitouteta mukaan toimintaan. Euroopan unioni on tunnustanut tarpeen kehittää kuluttajia osallistavia lähestymistapoja, jotka tukevat tehokkaammin kiertotaloustavoitteita. Vuoden 2024 alussa käynnistetty nelivuotinen CARE-hanke pyrkii edistämään EU:n kiertotaloustavoitteita etenkin kotitalouksien ruokahävikin ja tekstiilijätteen vähentämisen osalta

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye