Helsingin yliopisto

Väitös: Martti Lutherille nainen oli miehen alamainen, mutta ei aina

Jaa

Luther muotoili käsitystään sukupuolijärjestelmästä keholähtöisesti ja tilannekohtaisesti. Tämä tuli esille myös hänen omassa elämässään. Avioliitto ja isyys vaikuttivat osaltaan Lutherin ajatteluun sukupuolista erityisesti käytännön tasolla.

Sini Mikkola on tarkastellut väitöskirjassaan, millaista naisena ja miehenä olemisen tapaa Martti Luther (1483–1546) rakensi teksteissään.

− Hänen ajattelutapansa sukupuolittuneesta kehosta ja sukupuolten välisistä valtasuhteista oli hyvin pitkälti linjassa paitsi edeltävän tradition myös aikalaiskäsitysten kanssa, Mikkola arvioi.

Lutherille nainen edusti mieheen nähden toiseutta ja hänen tuli olla tälle alamainen: mieheyttä puolestaan luonnehtivat normatiivisuus, valta ja voima.

− Tietynlainen ihmiskeho tuotti Lutherin mukaan kyseiselle sukupuolelle ominaista tunne-elämää, käytöstä ja toimintaa. Tämä johti Lutherin yleensä korostamaan sukupuolten välistä hierarkiaa, Mikkola toteaa.

Kyseiset käsitykset säilyivät melko muuttumattomina Lutherin ajattelussa koko 1520-luvun.

Avioliitto ja isyys muuttivat Lutherin sukupuoliajattelua käytännönläheisemmäksi

Arkielämän tilanteiden analysointi erityisesti Lutherin kirjeenvaihtoa tutkimalla on osoittanut Mikkolalle, että Luther oli monissa tilanteissa varsin joustava näkemyksessään siitä, mikä oli kullekin sukupuolelle sallittua tai sopivaa.

Hän salli poikkeuksia yleisiin linjauksiinsa etenkin silloin, kun kyse oli hänelle läheisistä ihmisistä, strategisesti tärkeistä henkilöistä – tai eritoten hänestä itsestään.

Mikkolan mukaan Luther ja hänen vaimonsa Katharina von Bora ovat tästä mainio esimerkki. Sukupuolten väliset valta-asetelmat ja miehen dominanssi eivät monessakaan mielessä toteutuneet heidän suhteessaan.

− Luther oli valmis sallimaan vaimolleen paljonkin liikkumavapautta perinteisestä naisen roolista. Käsitykseni mukaan tämä johtui ainakin siitä, että se hyödytti Lutheria itseään, mutta myös siitä, ettei von Bora olisi suostunut nöyrän ja alistuvan vaimon osaan.

Luther ilmaisi selkeästi kantansa sopivaan ja ei-toivottuun mieheyteen ja naiseuteen

Mikkolan väitöskirjan tutkimusaikakautta, 1520-lukua, värittää monella aikalaisfoorumilla käyty kiista siitä, millainen kristityn elämä oli Jumalan näkökulmasta suotuisinta. Toteutuiko Jumalan tarkoittama ihmiselämä parhaiten luostarissa vai avioliitossa?

Lutherin mielestä oli selvää, että naisen keho ja siten koko hänen elämänsä sai merkityksensä vaimon ja äidin tehtävien kautta.

”Nainen ylittää sukupuolensa, jos ryhtyy nunnaksi”, Mikkola kertoo Lutherin todenneen eräässä kirjoituksessaan.

Luther myös esitti Paratiisikertomukseen (Genesis 2:4–3:24) vedoten, että nainen oli luotu suvunjatkamisen tarkoitukseen ja kumppaniksi miehelle: "hänen ruumiinjäsenensä, Jumalan tähän käyttöön määräämät, todistavat tästä tehtävästä".

Miehiä koskivat samankaltaiset linjanvedot: Naisen kanssa yhteen tuleminen ja isyys olivat miehen kehosta nousevia elämäntarkoituksia, joskaan miehille isyys ei ollut ainoa elämäntehtävä.

”Ensiksi, kuinka hienot ovat ruumiin lahjat! Muoto, voima, terveys ja aistien tarkkaavaisuus saavuttavat huippunsa miehessä, joka on kunniakkaampi sukupuoli. Tämä mahdollistaa hänelle monet niin julkisen kuin yksityisenkin elämän toimet ja tehtävät, ja monet menestyksekkäät ja soveliaat teot, joista nainen ei tiedä mitään.”

Ei-toivottua mieheyttä Lutherille edustivat heikkous ja tunneherkkyys, jotka lähtökohtaisesti sotivat mieskehon ominaisuuksia vastaan. Se, tuomitsiko hän tällaisia ominaisuuksia, riippui kuitenkin pitkälti tilanteesta.

− Luther tuntuu hyväksyneen itsessään myös pehmeämpiä, feminiinisempiä puolia, mutta monessa muussa miehessä ei. Hän esimerkiksi suitsi työtoverinsa Stephan Rothin liian pehmeää olemisen tapaa ja käski tätä käyttäytymään (tosi)miehen tavoin.

Mikkolan mukaan vaikuttaa siltä, että monet mieheyteen ja naiseuteen liittyvistä käsityksistä ovat historiallisesti varsin pysyviä.

− Tutkimukseni ei rinnasta Lutherin näkemyksiä miehen ja naisen olemisen tavasta, rooleista, ruumiillisuudesta ja valtasuhteista tähän päivään. Toisaalta monia jatkuvuuksia on näkyvissä: esimerkiksi ajatus miehestä järkeä ja naisesta tunteita edustavana sukupuolena elää sitkeässä paitsi Lutherilla, hänen aikalaisillaan ja edeltäjillään, myös jossakin määrin edelleen 2010-luvun Suomessa.

TM Sini Mikkola väittelee 16.12.2017 kello 12.15 Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa aiheesta "In Our Body the Scripture Becomes Fulfilled” - Gendered Bodiliness and the Making of the Gender System in Martin Luther’s Anthropology (1520-1530). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, auditorio XIII, Unioninkatu 34.

Vastaväittäjänä on apulaisprofessori Else Marie Wiberg Pedersen, Århus University, ja kustoksena professori Kaarlo Arffman Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot: Sini Mikkola, s-posti: sini.mikkola@helsinki.fi, puh. 040 761 5050

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Sini Mikkola.
Sini Mikkola.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme