Suomen ympäristökeskus

Väitös: Meren pohjaan upotettujen ammusten arseeniyhdisteiden vaikutuksista meriympäristöön

Jaa

Itämereen on upotettu arviolta 50 000 tonnia kemiallisia taisteluaineita sisältäviä ammuksia. SYKEn tutkija Hanna Niemikoski tutki väitöstyössään ammusten arseeniyhdisteiden kerääntymistä kaloihin ja muihin merieliöihin. Hän selvitti, miten yhdisteet muuntuvat merieliöiden aineenvaihdunnassa, ja osoitti, että muuntuneet yhdisteet ovat eliöille myrkyllisiä. Niemikoski väittelee Helsingin yliopistossa perjantaina 8.huhtikuuta.

Kemiallisia taisteluaineita sisältäviä ammuksia hävitettiin maailmansotien jälkeen upottamalla niitä meriin. Itämerellä eniten ammuksia on upotettu Tanskalle kuuluvan Bornholmin saaren lähialueille. Ammuksia on siellä arviolta 32 000 tonnia.

Ammusten sisältöä vuotaa ympäröivään meriympäristöön. Vuotavien yhdisteiden vaikutusta merieliöstöön ei vielä juurikaan tunneta.

"Tietoa yhdisteiden kertymisestä eliöihin ja yhdisteiden muuntumisesta eliöissä tarvitaan, jotta pystytään arviomaan ammusten ympäristövaikutuksia”, kuvailee Hanna Niemikoski.

Niemikosken väitöstutkimuksen kohteeksi valikoituivat fenyyliarseeniyhdisteet, koska niiden pitoisuudet ovat korkeita ammusten läheisissä pohjasedimenteissä ja niiden on arvioitu kertyvän eliöihin.

Yhdisteet muuntuvat kalojen aineenvaihdunnassa

Hanna Niemikoski tutki kolmelta tunnetulta kemiallisten taisteluaineiden upotusalueilta pyydettyjä merieliöitä, pääasiassa kaloja.

Suurin osa näytteistä oli Bornholmin alueelta, 99 turskan lihasnäytettä. Näytteistä 14 prosenttia sisälsi fenyyliarseeniyhdisteiden jäämiä. Samankaltaisia tuloksia saatiin myös Skagerrakin ja Måseskärin alueiden näytteistä. Lihasnäytteiden lisäksi analysoitiin maksa-, kidus- ja sappinäytteitä, jotta saatiin tietoa mihin yhdisteet kalan elimistössä varastoituvat. Kaikkiaan analysoitiin yli 300 näytettä.

Tutkimuksessa selvittiin in vitro -malleilla fenyyliarseeniyhdisteiden muuntumista kalojen aineenvaihdunnassa. Lisäksi tutkittiin pääasiallisen aineenvaihduntatuotteen myrkyllisyyttä.”Aineenvaihduntatuote oli kaloille myrkyllinen. Aineenvaihdunnassa muodostuvia yhdisteitä voidaan jatkossa käyttää osoittamaan, että kalat ovat altistuneet fenyyliarseeniyhdisteille”, kertoo Niemikoski.

Pohjasedimenteistä löytyi arseeniyhdisteiden hajoamistuotteita

Väitöstyössä tunnistettiin pohjasedimenteistä fenyylarseeniyhdisteistä muodostuvia hajoamistuotteita, joita ei aikaisemmin havaittu merisedimenteissä missään päin maailmaa. Monet näistä yhdisteistä ovat sellaisia, ettei niitä ei ole aikaisemmin raportoitu löytyneen luonnosta lainkaan.

”Todennäköisesti yhdisteet ovat muodostuneet merisedimentissä elävien mikrobien toiminnan seurauksena. Näiden yhdisteiden osuus ammuksia ympäröivien merisedimenttien arseeniyhdisteistä saattaa olla merkittävä”, arvioi Hanna Niemikoski.

Väitöstutkimuksen tulokset auttavat arvioimaan mereen upotettujen kemiallisten aseiden aiheuttamia ympäristöriskejä. ”Jatkossa on tärkeää seurata säännöllisesti yhdisteiden kertymistä merieliöihin ja mitata nyt tunnistettujen muuntuneiden yhdisteiden pitoisuuksia sedimenteissä. Näin saadaan käsitys ammusten arseenin meriekosysteemiin aiheuttamasta kokonaiskuormasta”, summaa Niemikoski.

Väitöstutkimus tehtiin Helsingin yliopiston kemian laitoksen Kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituutissa Verifinissä.

Lisätietoa

Hanna Niemikoski, FM, tutkija, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. +358 29 525 2173, etunimi.sukunimi@syke.fi

Hanna Niemikoski väittelee Helsingin yliopistonmatemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa perjantaina 8.4.2022 klo 12.00. Väitös on suomeksi.

Osoite: Helsingin yliopiston Kumpulan kampus, Sali Exactum CK112, Pietari Kalmin katu 5, 00560 Helsinki

Tilaisuutta voi seurata myös videon välityksellä  (Helsingin yliopiston etätapahtumat )

Väitöskirja: New approach in the assessment of impact of arsenic-based chemical warfare agents on marine environment

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072syke_ajankohtaiset@syke.fi

Kuvat

Hanna Niemikoski. kuvaaja Hanna Niemikoski
Hanna Niemikoski. kuvaaja Hanna Niemikoski
Lataa
Hanna Niemikoski tutki fenyyliarseeniyhdisteiden kerääntymistä merieliöihin. Kuvassa Bornholmin alueelta pyydetyn turskan sappinäytettä. Kuvaaja Hanna Niemikoski.
Hanna Niemikoski tutki fenyyliarseeniyhdisteiden kerääntymistä merieliöihin. Kuvassa Bornholmin alueelta pyydetyn turskan sappinäytettä. Kuvaaja Hanna Niemikoski.
Lataa
Laboratoriossa valmistettiin vertailuaineita, joita käytettiin apuna uusien fenyyliarseenin hajoamistuotteiden tunnistamisess. Kuvaaja Hanna Niemikoski
Laboratoriossa valmistettiin vertailuaineita, joita käytettiin apuna uusien fenyyliarseenin hajoamistuotteiden tunnistamisess. Kuvaaja Hanna Niemikoski
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Suomen ympäristökeskus
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 HELSINKI

0295 251 000https://www.syke.fi/fi-FI

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. SYKE on tutkimuslaitos, jossa työskentelee 650 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Kuuntelimme oppilaiden ääntä kouluruokailusta ja yllätyimme, tuloksena kestävän kouluruokailun keittokirja18.5.2022 09:49:36 EEST | Tiedote

Kouluruokakeskustelu liha- ja kasvisruoan välillä käy kuumana. Oppilaiden mielissä tämä on kuitenkin toissijaista. Aikuisten asettamat lokerot eivät edistä reilua ruokamurrosta, vaan pahimmillaan jarruttavat sitä. Nuorille kouluruokailussa tärkeintä on yhteisöllinen ja rauhallinen ruokailuhetki, jossa tarjolla on monipuolista ja hyvänmakuista ruokaa.

Taimen kotiutui padotun Imatrankosken yhteyteen rakennettuun kaupunkipuroon13.5.2022 11:00:00 EEST | Tiedote

Taimen on alkanut lisääntyä padotun Imatrankosken yhteyteen rakennetussa kaupunkipurossa. Kahdeksan vuotta sitten rakennettuun, luonnonmukaista jäljittelevään puroon on kehittynyt toimiva virtaveden ekosysteemi eliöyhteisöineen. Imatran kaupunkipuro osoittaa, että vesivoiman virtavesille aiheuttamia haittoja voidaan kompensoida luonnonmukaisilla elinympäristöillä voimalaitosten lähialueilla.

Kansalaisraati antoi suosituksensa ilmastoystävällisempään liikennesuunnitteluun5.5.2022 16:30:00 EEST | Tiedote

Liikenteen päästövähennysten saavuttaminen Uudellamaalla edellyttää nykyistä toimivampaa joukkoliikennettä koko maakunnassa, arvioi kansalaisraati. Raati katsoo, että henkilöauto on monille ihmisille välttämätön asutuskeskusten ulkopuolella, ja painottaa autoilun sähköistymistä välttämättömänä osana liikenteen kestävyysmurrosta. Nämä ja monta muuta suositusta saatiin tulokseksi Uudenmaan liiton, Suomen ympäristökeskuksen ja Turun yliopiston järjestämässä kansalaiskeskustelussa, jossa puntaroitiin liikenteen ilmastoratkaisuja. Keskusteluiden tulokset on tiivistetty kirjalliseksi julkilausumaksi, joka luovutetaan Uudenmaan liitolle 5.5.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme