Väitös: Meren pohjaan upotettujen ammusten arseeniyhdisteiden vaikutuksista meriympäristöön
Kemiallisia taisteluaineita sisältäviä ammuksia hävitettiin maailmansotien jälkeen upottamalla niitä meriin. Itämerellä eniten ammuksia on upotettu Tanskalle kuuluvan Bornholmin saaren lähialueille. Ammuksia on siellä arviolta 32 000 tonnia.
Ammusten sisältöä vuotaa ympäröivään meriympäristöön. Vuotavien yhdisteiden vaikutusta merieliöstöön ei vielä juurikaan tunneta.
"Tietoa yhdisteiden kertymisestä eliöihin ja yhdisteiden muuntumisesta eliöissä tarvitaan, jotta pystytään arviomaan ammusten ympäristövaikutuksia”, kuvailee Hanna Niemikoski.
Niemikosken väitöstutkimuksen kohteeksi valikoituivat fenyyliarseeniyhdisteet, koska niiden pitoisuudet ovat korkeita ammusten läheisissä pohjasedimenteissä ja niiden on arvioitu kertyvän eliöihin.
Yhdisteet muuntuvat kalojen aineenvaihdunnassa
Hanna Niemikoski tutki kolmelta tunnetulta kemiallisten taisteluaineiden upotusalueilta pyydettyjä merieliöitä, pääasiassa kaloja.
Suurin osa näytteistä oli Bornholmin alueelta, 99 turskan lihasnäytettä. Näytteistä 14 prosenttia sisälsi fenyyliarseeniyhdisteiden jäämiä. Samankaltaisia tuloksia saatiin myös Skagerrakin ja Måseskärin alueiden näytteistä. Lihasnäytteiden lisäksi analysoitiin maksa-, kidus- ja sappinäytteitä, jotta saatiin tietoa mihin yhdisteet kalan elimistössä varastoituvat. Kaikkiaan analysoitiin yli 300 näytettä.
Tutkimuksessa selvittiin in vitro -malleilla fenyyliarseeniyhdisteiden muuntumista kalojen aineenvaihdunnassa. Lisäksi tutkittiin pääasiallisen aineenvaihduntatuotteen myrkyllisyyttä.”Aineenvaihduntatuote oli kaloille myrkyllinen. Aineenvaihdunnassa muodostuvia yhdisteitä voidaan jatkossa käyttää osoittamaan, että kalat ovat altistuneet fenyyliarseeniyhdisteille”, kertoo Niemikoski.
Pohjasedimenteistä löytyi arseeniyhdisteiden hajoamistuotteita
Väitöstyössä tunnistettiin pohjasedimenteistä fenyylarseeniyhdisteistä muodostuvia hajoamistuotteita, joita ei aikaisemmin havaittu merisedimenteissä missään päin maailmaa. Monet näistä yhdisteistä ovat sellaisia, ettei niitä ei ole aikaisemmin raportoitu löytyneen luonnosta lainkaan.
”Todennäköisesti yhdisteet ovat muodostuneet merisedimentissä elävien mikrobien toiminnan seurauksena. Näiden yhdisteiden osuus ammuksia ympäröivien merisedimenttien arseeniyhdisteistä saattaa olla merkittävä”, arvioi Hanna Niemikoski.
Väitöstutkimuksen tulokset auttavat arvioimaan mereen upotettujen kemiallisten aseiden aiheuttamia ympäristöriskejä. ”Jatkossa on tärkeää seurata säännöllisesti yhdisteiden kertymistä merieliöihin ja mitata nyt tunnistettujen muuntuneiden yhdisteiden pitoisuuksia sedimenteissä. Näin saadaan käsitys ammusten arseenin meriekosysteemiin aiheuttamasta kokonaiskuormasta”, summaa Niemikoski.
Väitöstutkimus tehtiin Helsingin yliopiston kemian laitoksen Kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituutissa Verifinissä.
Lisätietoa
Hanna Niemikoski, FM, tutkija, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. +358 29 525 2173, etunimi.sukunimi@syke.fi
Hanna Niemikoski väittelee Helsingin yliopistonmatemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa perjantaina 8.4.2022 klo 12.00. Väitös on suomeksi.
Osoite: Helsingin yliopiston Kumpulan kampus, Sali Exactum CK112, Pietari Kalmin katu 5, 00560 Helsinki
Tilaisuutta voi seurata myös videon välityksellä (Helsingin yliopiston etätapahtumat )
Väitöskirja: New approach in the assessment of impact of arsenic-based chemical warfare agents on marine environment
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. SYKE on tutkimuslaitos, jossa työskentelee 650 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Luontotyyppien ja lajien tilan heikkeneminen jatkuu – Suunta voidaan kääntää investoimalla ennallistamiseen12.9.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Suomi raportoi Euroopan komissiolle luonto- ja lintudirektiivien toimeenpanosta. Arvioinnin tulokset (ym.fi) osoittavat lajien ja luontotyyppien heikkenevän kehityksen jatkuvan edelleen. Myös ennallistamisasetuksen toimeenpanoon tarvitaan yhä enemmän panostuksia lajien ja luontotyyppien tilan parantamiseen sekä seurantaan.
Det varma vädret förde med sig blågröna alger till stränderna igen11.9.2025 18:35:00 EEST | Pressmeddelande
I början av september har det funnits ovanligt många blågröna alger i förhållande till tidpunkten. Den här veckan nådde antalet officiella observationer av blågrönalger rekordnivåer under hela sommaren, både på insjöarna och vid kusten.
Syyskuun lämmin sää toi taas sinilevät rannoille11.9.2025 17:31:02 EEST | Tiedote
Sinilevää on ollut syyskuun alussa ajankohtaan nähden poikkeuksellisen paljon. Tällä viikolla sinilevästä tehtyjen virallisten havaintojen määrä kohosi koko kesän ennätyslukemiin sekä sisävesillä että rannikolla.
Viikkokatsaus 15.–19.9.202511.9.2025 12:06:19 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Growth in Finland's cormorant population levelled off11.9.2025 09:00:00 EEST | Press release
In the summer of 2025, approximately 31,910 cormorant nests were counted in Finland. The breeding population decreased by one percent from the previous summer, approximately 280 nests. The change from last year is significant, as in the summer of 2024 the population growth was 15 percent, with 32,190 nests.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme