Helsingin yliopisto

Väitös: Muinaisegyptiläisen ennustuskalenterin ja maanpäällisten törmäyskraatereiden jaksollisuus

Jaa

Oman kalenterimme ja muinaisegyptiläisen kalenteripäivän keskinäinen muunnos ei ole aivan yksiselitteinen, mutta 24.11. näyttäisi olevan hyväenteinen päivä Kairon kalenterissa. Se on myös päivä, jolloin tarkastetaan matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa Sebastian Porceddun matematiikkaa ja egyptologiaa yhdistävä fysiikan väitöskirja.

Yksityiskohta Senenmutin tähtikaton (18. dynastia) pohjoiselta puoliskolta. Tähtikuvio nimeltä Härkä tai Härän etujalka on vasemmalla ylhäällä. Oikealla puolella näkyy Virtahepo selässään Krokotiili ja etujaloissaan Kiinnitystolppa.  Vasemmalla Mies keihästää toista Krokotiilia yläpuolellaan pienet Lintu ja Leijona. Lähde: https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Senenmut.jpg
Yksityiskohta Senenmutin tähtikaton (18. dynastia) pohjoiselta puoliskolta. Tähtikuvio nimeltä Härkä tai Härän etujalka on vasemmalla ylhäällä. Oikealla puolella näkyy Virtahepo selässään Krokotiili ja etujaloissaan Kiinnitystolppa. Vasemmalla Mies keihästää toista Krokotiilia yläpuolellaan pienet Lintu ja Leijona. Lähde: https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Senenmut.jpg

Sebastian Porceddu sovelsi väitöstutkimuksessaan Rayleigh-testiä, joka on aikapistesarjojen tutkimuksessa käytetty matemaattinen menetelmä. Tutkimuksessa muinaisegyptiläiset ennustuskalenterien eli hemerologioitten päivistä tehtiin aikapisteitä, joiden jaksollisuutta tutkittiin.

–Tutkimus todisti, että muinaisilla havainnoilla voi yhä olla annettavaa tämän päivän astrofysiikalle ja niitä voidaan käyttää havaintopisteinä, vaikka ne eivät olisi meidän mittapuumme mukaan eksakteja mittauksia, sanoo Porceddu. 

Muinaisegyptiläiset ennustuskalenterit ovat tekstejä joissa päivän aamulle, päivälle ja illalle annetaan ennuste 'hyvä' tai 'huono' ja annetaan ohjeita päivän varalle.

Tilastollinen tarkastelu osoitti, että kuun vaiheilla oli vaikutusta muinaisegyptiläisen ennustuskalenterin hyviin ja huonoihin päiviin. Hyviin päiviin liittyvistä ennustuksista löytyy myös Algolin kirkkauden vaihtelun jakso.

– On hyvin mahdollista, että Algolin kirkkauden vaihtelu on kirjattuna hemerologian tekstiin mytologisoidussa muodossa. Erityisesti Horus-jumalaa koskevilla kertomuksilla vaikuttaa olevan yhteys taivaankappaleisiin joihin liittyy visuaalisia muutoksia, kuten Kuuhun ja Algoliin, sanoo Porceddu.

Siitä että Algol-tähden kirkkauden vaihtelun jakso on pysynyt melkein muuttumattomana muinaisen Egyptin ajoista meidän päiviimme, voidaan päätellä mm. Algol-järjestelmän kolmen tähden olevan kaikkien samassa ratatasossa. Myös massan siirtymisnopeus Algol B -tähdestä Algol A:hen voidaan laskea muinaisegyptiläisten havaintojen avulla.

Toisena Rayleigh-testin sovelluksena väitöskirjassa perehdytään maanpäällisten törmäyskraatereiden ikäjakaumaan.

Kraatereiden iässä on väitetty havaittavan jaksollisuuksia, jotka viittaisivat säännöllisiin törmäyksiin. Tutkimuksessa muodostettiin aikapistesarjoja keksityille ajankohdille satunnaisesti arvotuista törmäyksistä ja säännöllisistä törmäyksistä. Luotuja aikapistesarjoja testaamalla todettiin, että aineistosta on mahdotonta havaita jaksollisuutta, vaikka törmäyksissä olisikin osittaista säännönmukaisuutta.

Vaikka digitalisaation yhdistäminen arkeologisiin aineistoihin on nyt trendikästä, on Sebastian Porceddu törmännyt matkan varrella moniin ennakkoluuloihin.

Artikkeliväitöskirjan artikkelit on julkaistu useiden vuosien kuluessa. Artikkelien julkaisu monitieteisestä aiheesta osoittautui vaivalloiseksi, koska aihe ei ollut minkään julkaisun ydinaluetta.

– Julkaisut ovat herättäneet keskustelua, mutta kukaan ole pystynyt osoittamaan niissä esitettyjä väitteitä vääriksi, toteaa Porceddu.

Hän teki aikoinaan kaksi maisterintutkintoa. Tähtitieteeseen ja egyptologiaan tehtyjen gradujen jälkeen jatkui väitöstutkimus päivätyön ohessa. Porceddu työskentelee asiantuntijana Helsingin yliopiston tietotekniikkakeskuksessa.

FM Sebastian Porceddu väittelee 24.11.2020 kello 12 Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Rayleigh test and astronomical time point series: from Ancient Egyptian hemerologies to terrestrial impact craters" (Rayleigh-testi ja aikapistesarjat tähtitieteessä: muinaisegyptiläisistä hemerologioista törmäyskraatereihin). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Unioninkatu 33 juhlahuoneistot, juhlasali. Tilaisuutta voi seurata Live Streaminä. (Huom. Kuva näkyy vasta, kun tilaisuus alkaa)

Vastaväittäjänä on dosentti Hannu Karttunen, Turun yliopisto, ja kustoksena on professori Karri Muinonen.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Report series in astronomy.

Väitöskirja "Rayleigh test and astronomical time point series: from Ancient Egyptian hemerologies to terrestrial impact craters" on myös elektroninen julkaisu.

Väittelijän yhteystiedot:

Sebastian Porceddu, sebastian.porceddu@helsinki.fi, 0294140941

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Yksityiskohta Senenmutin tähtikaton (18. dynastia) pohjoiselta puoliskolta. Tähtikuvio nimeltä Härkä tai Härän etujalka on vasemmalla ylhäällä. Oikealla puolella näkyy Virtahepo selässään Krokotiili ja etujaloissaan Kiinnitystolppa.  Vasemmalla Mies keihästää toista Krokotiilia yläpuolellaan pienet Lintu ja Leijona. Lähde: https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Senenmut.jpg
Yksityiskohta Senenmutin tähtikaton (18. dynastia) pohjoiselta puoliskolta. Tähtikuvio nimeltä Härkä tai Härän etujalka on vasemmalla ylhäällä. Oikealla puolella näkyy Virtahepo selässään Krokotiili ja etujaloissaan Kiinnitystolppa. Vasemmalla Mies keihästää toista Krokotiilia yläpuolellaan pienet Lintu ja Leijona. Lähde: https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Senenmut.jpg
Lataa
Sebastian Porceddu Horuksen patsaan luona Edfun temppelin edessä tähän mennessä ainoalla Egyptin matkallaan vuonna 2006. Kuva Heidi Jauhiainen.
Sebastian Porceddu Horuksen patsaan luona Edfun temppelin edessä tähän mennessä ainoalla Egyptin matkallaan vuonna 2006. Kuva Heidi Jauhiainen.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Lukivaikeuden riskin voi havaita jo vauvan aivoista - aivotutkimus tarjoaa keinoja lukivaikeuden varhaiseen tunnistamiseen ja tukeen3.12.2020 06:57:00 EETTiedote

Lukivaikeuden taustalla vaikuttaa epätyypillinen kielen kehitys kuten äänteiden erottelun ongelmat. Näitä haasteita voidaan aivotutkimuksissa havaita jo vauvoilta. Helsingin yliopiston tutkimuksessa on tunnistettu aivojen toiminnallisia ja rakenteellisia poikkeamia, jotka voivat auttaa tunnistamaan jo varhain ne lapset, joilla lukivaikeuden riski on erityisen korkea.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme