Väitös: Muinaisegyptiläisen ennustuskalenterin ja maanpäällisten törmäyskraatereiden jaksollisuus
Sebastian Porceddu sovelsi väitöstutkimuksessaan Rayleigh-testiä, joka on aikapistesarjojen tutkimuksessa käytetty matemaattinen menetelmä. Tutkimuksessa muinaisegyptiläiset ennustuskalenterien eli hemerologioitten päivistä tehtiin aikapisteitä, joiden jaksollisuutta tutkittiin.
–Tutkimus todisti, että muinaisilla havainnoilla voi yhä olla annettavaa tämän päivän astrofysiikalle ja niitä voidaan käyttää havaintopisteinä, vaikka ne eivät olisi meidän mittapuumme mukaan eksakteja mittauksia, sanoo Porceddu.
Muinaisegyptiläiset ennustuskalenterit ovat tekstejä joissa päivän aamulle, päivälle ja illalle annetaan ennuste 'hyvä' tai 'huono' ja annetaan ohjeita päivän varalle.
Tilastollinen tarkastelu osoitti, että kuun vaiheilla oli vaikutusta muinaisegyptiläisen ennustuskalenterin hyviin ja huonoihin päiviin. Hyviin päiviin liittyvistä ennustuksista löytyy myös Algolin kirkkauden vaihtelun jakso.
– On hyvin mahdollista, että Algolin kirkkauden vaihtelu on kirjattuna hemerologian tekstiin mytologisoidussa muodossa. Erityisesti Horus-jumalaa koskevilla kertomuksilla vaikuttaa olevan yhteys taivaankappaleisiin joihin liittyy visuaalisia muutoksia, kuten Kuuhun ja Algoliin, sanoo Porceddu.
Siitä että Algol-tähden kirkkauden vaihtelun jakso on pysynyt melkein muuttumattomana muinaisen Egyptin ajoista meidän päiviimme, voidaan päätellä mm. Algol-järjestelmän kolmen tähden olevan kaikkien samassa ratatasossa. Myös massan siirtymisnopeus Algol B -tähdestä Algol A:hen voidaan laskea muinaisegyptiläisten havaintojen avulla.
Toisena Rayleigh-testin sovelluksena väitöskirjassa perehdytään maanpäällisten törmäyskraatereiden ikäjakaumaan.
Kraatereiden iässä on väitetty havaittavan jaksollisuuksia, jotka viittaisivat säännöllisiin törmäyksiin. Tutkimuksessa muodostettiin aikapistesarjoja keksityille ajankohdille satunnaisesti arvotuista törmäyksistä ja säännöllisistä törmäyksistä. Luotuja aikapistesarjoja testaamalla todettiin, että aineistosta on mahdotonta havaita jaksollisuutta, vaikka törmäyksissä olisikin osittaista säännönmukaisuutta.
Vaikka digitalisaation yhdistäminen arkeologisiin aineistoihin on nyt trendikästä, on Sebastian Porceddu törmännyt matkan varrella moniin ennakkoluuloihin.
Artikkeliväitöskirjan artikkelit on julkaistu useiden vuosien kuluessa. Artikkelien julkaisu monitieteisestä aiheesta osoittautui vaivalloiseksi, koska aihe ei ollut minkään julkaisun ydinaluetta.
– Julkaisut ovat herättäneet keskustelua, mutta kukaan ole pystynyt osoittamaan niissä esitettyjä väitteitä vääriksi, toteaa Porceddu.
Hän teki aikoinaan kaksi maisterintutkintoa. Tähtitieteeseen ja egyptologiaan tehtyjen gradujen jälkeen jatkui väitöstutkimus päivätyön ohessa. Porceddu työskentelee asiantuntijana Helsingin yliopiston tietotekniikkakeskuksessa.
FM Sebastian Porceddu väittelee 24.11.2020 kello 12 Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Rayleigh test and astronomical time point series: from Ancient Egyptian hemerologies to terrestrial impact craters" (Rayleigh-testi ja aikapistesarjat tähtitieteessä: muinaisegyptiläisistä hemerologioista törmäyskraatereihin). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Unioninkatu 33 juhlahuoneistot, juhlasali. Tilaisuutta voi seurata Live Streaminä. (Huom. Kuva näkyy vasta, kun tilaisuus alkaa)
Vastaväittäjänä on dosentti Hannu Karttunen, Turun yliopisto, ja kustoksena on professori Karri Muinonen.
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Report series in astronomy.
Väittelijän yhteystiedot:
Sebastian Porceddu, sebastian.porceddu@helsinki.fi, 0294140941
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Riitta-Leena InkiViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 448 5770riitta-leena.inki@helsinki.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Baarimikko voi olla urpo, mutta Urpo maailman paras baarimikko26.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Monia etunimiä käytetään arkikielessä yleisniminä: esimerkiksi stereotyyppistä teinipoikaa voidaan sanoa jonneksi ja oksennusta yrjöksi. Etunimet voivat olla myös yhdyssanan osia. Esimerkiksi sanojen lappuliisa, baarimikko ja taskumatti jälkimmäinen osa on etunimi.
Eduskuntavaalitutkimus 2023 julkistamistilaisuus 13.5. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa25.4.2024 11:02:23 EEST | Kutsu
Lämpimästi tervetuloa ”Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella: Eduskuntavaalitutkimus 2023” julkistamistilaisuuteen 13.5. klo 10-12 . Nyt julkaistava eduskuntavaalitutkimuksen pääraportti on kattava teos suomalaisten äänestäjien käyttäytymisestä 2023 eduskuntavaaleissa.
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme