Väitös: Muinaisegyptiläisen ennustuskalenterin ja maanpäällisten törmäyskraatereiden jaksollisuus

Sebastian Porceddu sovelsi väitöstutkimuksessaan Rayleigh-testiä, joka on aikapistesarjojen tutkimuksessa käytetty matemaattinen menetelmä. Tutkimuksessa muinaisegyptiläiset ennustuskalenterien eli hemerologioitten päivistä tehtiin aikapisteitä, joiden jaksollisuutta tutkittiin.
–Tutkimus todisti, että muinaisilla havainnoilla voi yhä olla annettavaa tämän päivän astrofysiikalle ja niitä voidaan käyttää havaintopisteinä, vaikka ne eivät olisi meidän mittapuumme mukaan eksakteja mittauksia, sanoo Porceddu.
Muinaisegyptiläiset ennustuskalenterit ovat tekstejä joissa päivän aamulle, päivälle ja illalle annetaan ennuste 'hyvä' tai 'huono' ja annetaan ohjeita päivän varalle.
Tilastollinen tarkastelu osoitti, että kuun vaiheilla oli vaikutusta muinaisegyptiläisen ennustuskalenterin hyviin ja huonoihin päiviin. Hyviin päiviin liittyvistä ennustuksista löytyy myös Algolin kirkkauden vaihtelun jakso.
– On hyvin mahdollista, että Algolin kirkkauden vaihtelu on kirjattuna hemerologian tekstiin mytologisoidussa muodossa. Erityisesti Horus-jumalaa koskevilla kertomuksilla vaikuttaa olevan yhteys taivaankappaleisiin joihin liittyy visuaalisia muutoksia, kuten Kuuhun ja Algoliin, sanoo Porceddu.
Siitä että Algol-tähden kirkkauden vaihtelun jakso on pysynyt melkein muuttumattomana muinaisen Egyptin ajoista meidän päiviimme, voidaan päätellä mm. Algol-järjestelmän kolmen tähden olevan kaikkien samassa ratatasossa. Myös massan siirtymisnopeus Algol B -tähdestä Algol A:hen voidaan laskea muinaisegyptiläisten havaintojen avulla.
Toisena Rayleigh-testin sovelluksena väitöskirjassa perehdytään maanpäällisten törmäyskraatereiden ikäjakaumaan.
Kraatereiden iässä on väitetty havaittavan jaksollisuuksia, jotka viittaisivat säännöllisiin törmäyksiin. Tutkimuksessa muodostettiin aikapistesarjoja keksityille ajankohdille satunnaisesti arvotuista törmäyksistä ja säännöllisistä törmäyksistä. Luotuja aikapistesarjoja testaamalla todettiin, että aineistosta on mahdotonta havaita jaksollisuutta, vaikka törmäyksissä olisikin osittaista säännönmukaisuutta.
Vaikka digitalisaation yhdistäminen arkeologisiin aineistoihin on nyt trendikästä, on Sebastian Porceddu törmännyt matkan varrella moniin ennakkoluuloihin.
Artikkeliväitöskirjan artikkelit on julkaistu useiden vuosien kuluessa. Artikkelien julkaisu monitieteisestä aiheesta osoittautui vaivalloiseksi, koska aihe ei ollut minkään julkaisun ydinaluetta.
– Julkaisut ovat herättäneet keskustelua, mutta kukaan ole pystynyt osoittamaan niissä esitettyjä väitteitä vääriksi, toteaa Porceddu.
Hän teki aikoinaan kaksi maisterintutkintoa. Tähtitieteeseen ja egyptologiaan tehtyjen gradujen jälkeen jatkui väitöstutkimus päivätyön ohessa. Porceddu työskentelee asiantuntijana Helsingin yliopiston tietotekniikkakeskuksessa.
FM Sebastian Porceddu väittelee 24.11.2020 kello 12 Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Rayleigh test and astronomical time point series: from Ancient Egyptian hemerologies to terrestrial impact craters" (Rayleigh-testi ja aikapistesarjat tähtitieteessä: muinaisegyptiläisistä hemerologioista törmäyskraatereihin). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Unioninkatu 33 juhlahuoneistot, juhlasali. Tilaisuutta voi seurata Live Streaminä. (Huom. Kuva näkyy vasta, kun tilaisuus alkaa)
Vastaväittäjänä on dosentti Hannu Karttunen, Turun yliopisto, ja kustoksena on professori Karri Muinonen.
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Report series in astronomy.
Väittelijän yhteystiedot:
Sebastian Porceddu, sebastian.porceddu@helsinki.fi, 0294140941
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Riitta-Leena InkiViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 448 5770riitta-leena.inki@helsinki.fiKuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme