Väitös: Musiikinopetuksen käytäntöjen tarkastelu voi luoda tasa-arvoa myös ympäröivään yhteiskuntaan
Suomalaisen yhteiskunnan moninaisuus edellyttää perusteellista analyysia siitä, kuinka demokraattisesti ja tasa-arvoisesti suomalaisten koulujen musiikkikasvatus huomioi oppilaiden erilaiset lähtökohdat ja identiteetit. Koskela haluaa kyseenalaistaa väitteet, joiden mukaan populaarimusiikki on oppilaiden ’omaa’ musiikkia ja siksi tekisi musiikkikasvatuksesta erityisen demokraattista.
- Suomalaisen populaarimusiikkia painottavan musiikinopetuksen arvostus on perustunut siihen, että populaarimusiikkia on pidetty erityisen demokraattisena: sen soittaminen on mahdollista ilman koulun ulkopuolella opittuja instrumentaalisia taitoja, kalliita instrumentteja tai yksityisopetusta. Samalla se mahdollistaa yhdessä tekemisen ja musiikin kollektiivisen kokemisen, kertoo Koskela.
Aktiivisena feministisenä keskustelijana tunnettu opettaja–tutkija Minja Koskela haluaa pohtia tutkimuksessaan, millä ja kenen ehdoilla populaarimusiikkikasvatuksen demokratia rakentuu ja toteutuu suomalaisen koulun musiikkikasvatuksessa. Hän on tutkimuksessaan havainnoinut omaa opetustaan ja pohtinut, miten musiikkikasvatuksen demokratiaa voitaisiin lisätä ja samalla edistää suomalaisten yhteiskunnan tasa-arvoa.
- Ympäröivän yhteiskunnan eriarvoisuus ei ole musiikkiluokasta irrallinen asia, ja siksi musiikkiluokan käytäntöjä tarkastelemalla voidaan vaikuttaa myös ympäröivän yhteiskunnan tasa-arvoisuuteen.
Demokraattisuus edellyttää myös opettajalta kriittistä opetuskäytäntöjen tarkastelua
Koskela peräänkuuluttaa oppilaiden moninaisten identiteettien tunnistamista ja tunnustamista. Hän osoittaa tutkimuksessaan, että koska populaarimusiikista on tullut suomalaisissa kouluissa vallitseva käytäntö, tulee sitä tarkastella erityisen kriittisesti, jotta demokratiaa ei otettaisi itsestäänselvyytenä.
Koskela huomauttaa, että mikään musiikkityyli yksin ei voi tuoda opetukseen demokratiaa, vaan sen toteutuminen kouluissa edellyttää opettajalta erityistä refleksiivisyyttä.
- Ilman opettajan refleksiivisyyttä opetuskäytännöt perustuvat oletukseen oppilaiden valkoisuudesta ja keskiluokkaisuudesta. Näin tapahtuu erityisesti silloin, jos opettaja on itse valkoinen ja keskiluokkainen.
Minja Koskelan väitöskirja Democracy through pop? Thinking with intersectionality in Popular Music Education in Finnish schools tarkastetaan Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa (Helsingin Musiikkitalo, Camerata-sali, Mannerheimintie 13a) 18.6.2022 klo 10. Tilaisuus on englanninkielinen.
Vastaväittäjä: Maria Westvall
Väitöskirjan tarkastajat: Maria Westvall, Ruth Wright
Kustos: prof. Heidi Westerlund
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Minja Koskela
minja.koskela@uniarts.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Taideyliopisto tarjoaa ylintä musiikin, kuvataiteen, esittävien taiteiden sekä kirjoittamisen koulutusta Suomessa. Taideyliopisto on taidealojen koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälinen suunnannäyttäjä, joka vahvistaa taidetta yhteiskuntaa uudistavana voimana. Vuonna 2013 perustetun Taideyliopiston muodostavat Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Taideyliopisto
The Sibelius Academy Symphony Orchestra will perform at the world's largest classical music festival, the BBC Proms, in August25.4.2024 10:30:00 EEST | Press release
The orchestra has the honour of performing at the festival as the fourth Finnish symphony orchestra in its history.
Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesteri esiintyy maailman suurimmalla klassisen musiikin BBC Proms -festivaalilla elokuussa25.4.2024 10:30:00 EEST | Tiedote
Orkesteri saa kunnian esiintyä festivaaleilla neljäntenä suomalaisena sinfoniaorkesterina tapahtuman historiassa.
According to new research radio made the famous Finnish composer Jean Sibelius an international media figure10.4.2024 14:07:21 EEST | Press release
New research highlights how, especially in the 1930s, a solid relationship was born between radio and Finland’s most famous composer Jean Sibelius. It had an important effect on the development of broadcast operations as well as on the status of Sibelius and Western classical art music.
Uuden tutkimuksen mukaan radio teki Sibeliuksesta kansainvälisen mediahahmon – umpinaisena pidetty 1930-luku olikin rajoja ylittävän säveltaiteen juhlaa10.4.2024 09:54:00 EEST | Tiedote
1930-luvulla Yleisradion ja Suomen kuuluisimman säveltäjän Jean Sibeliuksen välille syntyi kiinteä suhde, jolla oli merkitystä niin radiotoiminnan kehitykselle kuin Sibeliuksen ja länsimaisen klassisen taidemusiikin asemalle.
Tukikonsertti keräsi yli 40 000 euroa Ukrainan musiikkikoulutuksen hyväksi8.4.2024 14:24:00 EEST | Tiedote
Kapellimestari Dalia Stasevskan aloitteesta järjestetyn konsertin tuotot menevät suoraan ukrainalaisen musiikkikoulutuksen tueksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme