Väitös: Muutosjoustavat alueet selviytyvät kriiseistä

Kurikka tarkasteli tutkimuksessaan useita rajuja rakennemuutoksia läpikäyneitä paikkakuntia Suomessa. Esimerkiksi Itä-Lappia kohtasi Kemijärven sellutehtaan sulkeminen vuonna 2008. Se oli raju isku ja paikalliset toimijat tekivät kaikkensa vastustaakseen sulkemista. Vastustus ei kuitenkaan auttanut. Tehtaan sulkeminen jätti tyhjiön, jonka kurominen umpeen piti aloittaa lähes nollasta. Paikalliset toimijat ovat sittemmin aktivoituneet aiempaa omaehtoisempaan alueensa kehittämiseen. Myös Varkaudessa koettiin sellu- ja paperiteollisuuden sulkemisen uhka, mutta erilaisin lopputuloksin. Vaikka yksikköä supistettiin, uudistumiskyky pelasti yksikön, kun hienopaperintuotanto vaihdettiin pakkauskartonkiin.

– Uudistuminen on resilienssin ydin. Aina kriisit eivät ole estettävissä, joten kyse on siitä, miten niistä noustaan uudelleen jaloilleen. Vanhat reseptit eivät välttämättä toimi, vaan täytyy ajatella uusilla tavoilla, sanoo Kurikka.

Tampere on hyvä esimerkki onnistuneesta rakennemuutoksesta. Kun Nokian ja sen jälkeen Microsoftin epäonnistuminen matkapuhelinliiketoiminnassa vei tuhansia työpaikkoja, ihmiset sijoittuivat hyvin uudelleen työelämään. Paikallinen yhteistyö kriisin hoidossa oli tehokasta. Osa perusti omia yrityksiä, osa kouluttautui uudelleen, osa sijoittui alueen yrityksiin ja toi arvokkaan tietotaitonsa mukanaan.

– Tämä antoi jopa piristysruiskeen alueen elinkeinoelämälle ja uudisti teknillisen yliopiston yhteistyöverkostoa, jossa oli ollut vahva Nokia-painotus. Hyvin hoidetussa kriisissä voi siten piillä myös uudistumisen mahdollisuus, Kurikka muistuttaa.

Tutkimus osoitti myös, että vuonna 2008 käynnistyneessä globaalissa talouskriisissä Suomen keskikokoiset maakuntakeskukset kuten Kajaanin, Kuopion, Rovaniemen, Jyväskylän, Vaasan, Kokkolan ja Mikkelin seudut selvisivät pienimmillä työpaikkojen menetyksillä ja toipuivat parhaiten. Kansainvälisten kriisien laineet eivät lyö niihin yhtä suoraan kuin suurimpiin kaupunkeihin, mutta ne kuitenkin nauttivat monista kasvukeskusten eduista. Kovimmat iskut osuivat erikoistuneisiin keskikokoisiin teollisuuspaikkakuntiin.

– Resilienssin näkökulmasta kannattaa panostaa toimialarakenteen ja yhteistyöverkostojen monipuolistamiseen ja uudistumiskykyyn, vaikka juuri sillä hetkellä näyttäisi, että kaikki pelimerkit kannattaa laittaa tietylle voittavalle kortille, Kurikka toteaa.

Heli Kurikka asuu Ilmajoella ja työskentelee tutkijana Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa Seinäjoen yliopistokeskuksessa.

Filosofian lisensiaatti Heli Kurikan aluetieteen alaan kuuluva väitöskirja Alueet ahdingossa. Aluetaloudellinen resilienssi Suomessa tarkastetaan julkisesti 11.3.2022 klo 12 alkaen Seinäjoella (Frami, Kampusranta 9 B, Auditorio 2). Vastaväittäjänä toimii professori Sami Moisio Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Markku Sotarauta Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnasta.