Väitös: Onko tuote tai palvelu oikeasti kiertotaloutta? – elinkaariarviointi yhdistettynä elinkaarilaskentaan tuo totuuden esiin
– Kuulemme usein väitteitä siitä, että jotkin ratkaisut ovat kiertotaloutta, kestäviä tai vihreitä. Sen sijaan, että hyväksymme sokeasti nämä väitteet, meidän pitäisi kysyä perusteita, sanoo 5. huhtikuuta väittelevä Bening Mayanti.
Ennen kiertotalouden ratkaisujen valintaa ja toimitusketjujen rakentamista kannattaakin tehdä kunnollinen analyysi. Mayantin mukaan elinaariarviointi on tähän hyvä menetelmä. Sen avulla organisaatiot voivat mitata tuotteidensa ja palveluidensa ympäristövaikutuksia koko niiden elinkaaren aikana sekä vertailla eri strategioita ja varmistaa, että päätös todellakin hyödyttää ympäristöä.
Ympäristövaikutusten lisäksi on hyvä muistaa myös kiertotalousratkaisuiden kustannukset. Mayanti onkin yhdistänyt väitöstutkimuksessaan ympäristövaikutuksia mittaavan elinkaariarvioinnin elinkaarikustannuslaskentaan, jossa arvioidaan tuotteen tai palvelun elinkaaren aikaisia taloudellisia vaikutuksia. Hän on käyttänyt elinkaariarviointia ja elinkaarikustannuslaskentaa yhdistävää analyysiä väitöskirjansa tapaustutkimuksissa.
Maatalousmuovijätteen kierrätys voi säästää sekä ympäristöä että kukkaroa
Suomalaisilla maatiloilla syntyy 12 000 tonnia muovijätettä vuodessa, josta noin puolet on paalimuovia. Suurin osa määrästä päätyy tällä hetkellä kaatopaikoille.
Mayanti tutki maatalousmuovijätteen kierrätystä tapaustutkimuksessa, jossa oli mukana 179 maatilaa Etelä-Suomesta. Ensimmäisessä tutkimuksen skenaariossa paalimuovit ja muu maatalousmuovit kerättiin maatiloilta kerran vuodessa ja toisessa kaksi kertaa vuodessa.
– Tutkimus osoitti, että maatalousmuovijätteen kierrätys tuo taloudellisia säästöjä ja säästää samalla myös ympäristöä verrattuna siihen, että maatalousmuoviin käytettäisiin kierrätettyjen muovipellettien sijaan täysin uutta materiaalia, sanoo Mayanti.
Skenaarioiden mukaan paalimuovien keräys kerran vuodessa toi enemmän taloudellisia säästöjä kuin keräys kaksi kertaa vuodessa, kun taas keräys kahdesti vuodessa pienensi enemmän hiilijalanjälkeä.
– Vaikka kierrätyksestä voi olla hyötyä sekä kustannusmielessä että ympäristölle, erilaiset ratkaisut sisältävät usein kompromisseja. Paalimuovin kerääminen kahdesti vuodessa nostaa keräyskustannuksia, mutta tarjoaa samalla enemmän ympäristöhyötyjä, koska muovijäte on puhtaampaa eikä ole ehtinyt haurastua sään vaikutuksesta. Keräys kerran vuodessa oli edullisempaa, mutta toisaalta kerätty muovi voi olla heikompaa, sanoo Mayanti.
Biojätteen erilliskeräys kannatti taloudellisesti, vaikka keräyskustannukset nousivat
Viime vuoden heinäkuussa Suomessa voimaan tullut uusi jätelaki velvoittaa taajamien rivi- ja kerrostalot biojätteen erilliskeräykseen, mikäli taloissa on vähintään viisi huoneistoa. Vanhassa lainsäädännössä erilliskeräystä vaadittiin, jos huoneistoja oli vähintään kymmenen.
Mayanti tarkasteli väitöskirjassaan Kauhajoen kunnassa toteutettua biojätteen erilliskeräystä, jossa mukana oli yli 2200 kotitaloutta. Kauhajoen tapaustutkimus osoitti, että jätteen erilliskeräys kannatti lasketun skenaarion mukaan taloudellisesti, vaikka keräyskustannuksia tuli aiempaa enemmän. Tämä johtui siitä, että lajiteltu biojäte käsiteltiin biokaasulaitoksessa, jonka kustannukset olivat alhaisemmat kuin polttolaitoksen.
Jos strategiaa ei voi muuttaa, kannattaa optimoida nykyistä strategiaa
Jätteiden käsittely on kallista ja monimutkaista, joten jätehuoltoa ei välttämättä ole aina mahdollista muuttaa sataprosenttisesti kiertotalouden liiketoimintamallien mukaiseksi. Tällöin jätteiden käsittelyssä kannattaa optimoida nykyisiä toimintatapoja.
Mayanti tutki väitöskirjassaan jätteestä energiaa tuottavaa jätteenpolttolaitosta. Tapaus osoitti, että muuttamalla laitoksen toiminnan parametreja, kuten lämpötilaa tai painetta, voitiin parantaa järjestelmän tehokkuutta, suitsia ympäristövaikutuksia ja lisätä taloudellista kannattavuutta ilman, että infrastruktuuria täytyisi kasvattaa.
Taakanjako ei mene tasan jätehuollon arvoketjussa
Koko jätehuoltojärjestelmän arviointi osoitti, että taloudellinen rasitus on epätasapainossa jätehuollon arvoketjussa. Vaikka maatalousmuovin kierrätys ja lajitellun biojätteen erilliskeräys voivat tuoda taloudellisia hyötyjä, arvoketjun toimijoiden taloudellinen taakka vaihteli. Keräyskustannukset ovat kalliita, ja viljelijöiden tai asukkaiden olisi vastattava niistä. Mayantin tutkimuksen mukaan maatalousmuovien kierrätyksessä saatetaankin tarvita tukea. Vaihtoehtoisesti Suomi voisi sisällyttää maatalousmuovit laajennettuun tuottajavastuujärjestelmään ja soveltaa kansallisia keräysjärjestelmiä.
Väitöskirja
Mayanti, Bening (2023) Toward circularity: lifecycle-based approach in waste management. Acta Wasaensia 505. Väitöskirja. Vaasan yliopisto.
Väitöstilaisuus
M.Sc. Bening Mayantin tuotantotalouden alaan kuuluva väitöstutkimus ”Toward circularity: life cycle-based approach in waste management” tarkastetaan keskiviikkona 5.4.2023 klo 12 Vaasan yliopiston Wolff-auditoriossa.
Väitöstilaisuutta on mahdollista seurata myös etäyhteyden kautta (Zoom, salasana: 149961)
Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Kim Tan (Nottingham University Business School) ja kustoksena professori Petri Helo.
Lisätiedot
Bening Mayanti, puh. 040 675 7534, bening.mayanti@uwasa.fi
Bening Mayanti on syntynyt vuonna 1987 Bandungissa Indonesiassa. Hän on suorittanut kandidaatin tutkinnon ympäristötekniikasta Institut Teknologi Bandungissa (Indonesia) vuonna 2004 ja maisterintutkinnon erikoistuen ympäristöjärjestelmäanalyysiin Wageningen Universityssa (Alankomaat) vuonna 2013. Hän on aiemmalla työurallaan työskennellyt ympäristökonsulttina Indonesiassa ja biologisen jätevedenpuhdistuksen tutkijana Singaporessa. Nykyisin Mayanti asuu Vaasassa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Riikka KalmiTiedeviestinnän asiantuntijaVaasan yliopisto / Viestintä, brändi ja markkinointi
Puh:0294498231riikka.kalmi@uwasa.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Vaasan yliopisto
Vaasan yliopisto palkitsi tiedeviestinnästä ja innovaatioista14.3.2024 09:57:39 EET | Tiedote
Vaasan yliopisto on valinnut professori Heidi Kuusniemen Vuoden tiedeviestijäksi. Tämän lisäksi yliopisto antoi kunniamaininnat tiedeviestinnästä professori Miadreza Shafie-khahille ja professori Sami Vähämaalle. Yliopisto jakoi myös ensi kertaa historiassaan Vaasan yliopiston innovaatiopalkinnon. Sen saivat professori Mohammed Elmusrati ja tutkija Mahmoud Elsanhoury.
Vaasan yliopiston uusi yhteistyömalli yhdistää yritykset ja väitöskirjatutkijat – Yrityksille tarjolla uusinta tutkimustietoa ja innovaatioita, väitöskirjatutkijoille houkutteleva urapolku7.3.2024 08:40:19 EET | Tiedote
Vaasan yliopistossa luodaan väitöskirjatutkijan ja yrityksen tai yhteisön välille uusi yhteistyömalli, jossa yrityksen tutkimusintressit voidaan yhdistää väitöskirjatutkimukseksi. Väitöskirjatutkija sitoutuu yhteistyöyrityksen ja Vaasan yliopiston yhdessä rahoittamaan neljän vuoden väitöskirjatutkimukseen. CoDoc – Collaborative Doctoral Partnership Model -hanke on Pohjanmaan liiton rahoittama.
Väitös: Mikroverkkojen oikosulut kuriin tietoliikennepohjaisella adaptiivisella suojauksella19.2.2024 15:55:35 EET | Tiedote
Aushiq Ali Memonin tuoreen väitöstutkimuksen mukaan tietoliikennepohjaiset mukautuvat eli adaptiiviset suojausjärjestelmät havaitsevat ja erottavat mikroverkkojen oikosulkuviat nopeammin kuin tavalliset vakioasetteluihin perustuvat suojauslaitteet.
Digitaalinen verkkoalusta tuo biokaasutoimijat yhteen Pohjanmaan maakunnissa14.2.2024 12:20:26 EET | Tiedote
Vaasan yliopiston, Centria-ammattikorkeakoulun ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun uusi tutkimushanke DigiBiogasHubs aikoo tuoda pohjalaismaakuntien biokaasutoimijat yhteistyöhön uuden digitaalisen verkkoalustan avulla. Kehitettävän alustan avulla edistetään eri alueilla sijaitsevien biokaasuhubien eli klustereiden kehittymistä, vuorovaikutusta sekä biokaasumarkkinoiden kehittymistä.
Vaasan yliopisto ja Wärtsilä Finland sopivat laajasta strategisesta koulutus- ja tutkimusyhteistyöstä26.1.2024 15:08:40 EET | Tiedote
Vaasan yliopiston 56. vuosijuhlaa vietetään perjantaina 26.1. teemalla ”Energy for the Future”. Teemalla korostetaan yliopiston uuden, tänään julkaistun strategian tärkeintä ydintä – yliopiston tavoitetta olla vahva yliopisto, joka tutkimuksellaan ja opetuksellaan on keskiössä ratkaisemassa energiamurroksen toteutumista ja hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtymistä. Tämän globaalin ongelman ratkaisuun tarvitaan kaikkia Vaasan yliopiston tutkimus- ja osaamisalueita eli kestävää liiketaloutta, tekniikkaa ja yhteiskuntatieteitä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme