Väitös: Papa-näyte on haaste patologille
Kohdunkaulasyöpää on kahta eri tyyppiä: levyepiteelisolusyöpää ja lieriöepiteelisolusyöpää. Länsimaissa kohdunkaulasyövän seulontaohjelmat ovat vähentäneet levyepiteelisolusyöpien määrää, mikä on johtanut myös kohdunkaulasyöpien kokonaismäärän laskuun. Samanaikaisesti lieriöepiteelisolusyöpien määrä on lisääntynyt.
Tärkein kohdunkaulasyövän riskitekijä on niin sanottu korkean riskin HPV-tartunta eli ihmisen papilloomavirustartunta, joka löytyy lähes kaikkien kohdunkaulan levyepiteelisolusyöpien taustalta. Myös valtaosassa kohdunkaulan lieriöepiteelisolusyöpätapauksista taustalla on korkean riskin HPV-tartunta. Pieni osa lieriöepiteelisyöpätapauksista on syntymekanismiltaan HPV-tartunnasta riippumattomia.
Johanna Pulkkinen toteaa väitöstutkimuksessaan erityisesti lievien lieriösolumuutosten olevan diagnostisesti haastavia.
– Kohdunkaulalla usein tavattavat hyvänlaatuiset muutokset, esimerkiksi erilaiset tulehdukselliset tilat, aiheuttavat lieriöepiteelisolusyöpää muistuttavia solumuutoksia, Pulkkinen kertoo.
Myös levyepiteelisolusyövän esiastemuutoksilla on lieriöepiteelisolusyövän kanssa päällekkäisiä solupiirteitä. Degeneraatio eli solujen huono säilyminen Papa-näytteissä oli tutkimuksen mukaan tavallisin patologin virhetulkintaan johtanut solulöydös.
Hoitoa vaativat muutokset, eli vaikea-asteiset kohdunkaulasyövän esiastemuutokset ja syöpä, tunnistetaan Papa-näytteistä varsin hyvin. Niillä henkilöillä, joilla oli osoitettavissa korkean riskin HPV-tartunta, lieriösoluperäiseksi tulkitun solumuutoksen taustalta löytyi usein levyepiteelisolusyövän esiastemuutos.
– Toisaalta, mikäli korkean riskin HPV-tartuntaa ei ollut osoitettavissa, Papa-näytteessä todetun lieriösolumuutoksen aiheuttaja oli aina hyvänlaatuinen, Pulkkinen toteaa.
Nykyisen Käypä hoito -suosituksen mukaisesti lieriösolumuutos Papa-näytteessä johtaa aina kohdunsuun tähystykseen, ja usein myös kudosnäytteen ottoon. Pulkkisen tutkimustulosten valossa lievien lieriösolumuutosten kohdalla pelkkä Papa- ja HPV-kontrolli voisi olla riittävä jatkotoimenpide ainakin silloin, kun potilaalla ei lähtötilanteessa ole osoitettavissa korkean riskin HPV-tartuntaa.
Johanna Pulkkinen on kotoisin Lappajärveltä ja työskentelee patologian erikoislääkärinä Fimlab Laboratoriot Oy:ssa Tampereella.
Väitöstilaisuus perjantaina 2. kesäkuuta 2023
Lääketieteen lisensiaatti Johanna Pulkkisen patologian alaan kuuluva väitöskirja Atypical Endocervical Cells in Pap Smears: Diagnostic Challenges and the Role of HPV Primary Screening tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 2.6.2023 klo 12 alkaen, Arvo-rakennuksen auditoriossa F114 (Arvo Ylpönkatu 24). Vastaväittäjänä toimii professori Olli Carpén Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii dosentti Ivana Kholová Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Johanna Pulkkinen
johannapulkkinen33@icloud.com
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Sydänsähkökäyrän avulla voidaan arvioida pallolaajennuksella hoidetun sydäninfarktipotilaan ennustetta17.4.2024 08:20:00 EEST | Tiedote
Lääketieteen lisensiaatti Joonas Leivo selvitti väitöstutkimuksessaan, miten sydänsähkökäyrästä eli EKG:stä nähtäviä muutoksia voi käyttää sydäninfarktipotilaan ennusteen arvioinnissa. Lisäksi hän tutki, hyötyvätkö potilaat, joilla on korkean riskin muutos, rutiininomaisesta trombi-imusta pallolaajennuksen yhteydessä.
Väitös: Toksikogenomiikka mahdollistaa turvallisemmat kemikaalit ilman eläinkokeita16.4.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
Elämme jatkuvasti kasvavan kemikaalimäärän ympäröimänä. FM Laura Saarimäki tarttui tilanteen luomaan haasteeseen ja paneutui väitöstutkimuksessaan kemikaalien turvallisuusarviointiin. Hän selvitti, kuinka toksikogenomiikkaa voitaisiin hyödyntää kemikaalien terveyshaittojen perusteellisessa selvittämisessä ilman perinteisiä eläinkokeita. Tämä luo reitin kohti nopeampaa ja kestävämpää kemikaalien turvallisuusarviontia.
Väitös: Muuttaako netti tietokäsityksiämme?15.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
"Kato vaikka googlesta" oli yleinen vastaus noin vuosikymmen sitten, kun nuorelta kysyttiin jotain. Googlen puoleen kääntyminen kaikenlaisissa tiedon tarpeissa tuntui nousevan uudeksi tietokäytännöksi. Väitöskirjassaan KM Tore Ståhl tutki, ilmaiseeko googlaaminen taustalla olevaa luottamusta internetpohjaiseen tietoon ja liittyykö tämä muuttuneeseen näkemykseen tiedosta ja tietämisestä, eli muuttuneisiin episteemisiin uskomuksiin.
Väitös: Tekonivelinfektioiden hoitotuloksissa on vaihtelua leikkaustekniikoiden välillä11.4.2024 08:15:00 EEST | Tiedote
Tekonivelinfektio on vakava tekonivelleikkauksen jälkeinen komplikaatio, joka kehittyy arviolta 1–2 prosentille potilaista. Tekonivelinfektioiden tehokas hoito perustuu uusintaleikkaukseen sekä mikrobilääkehoitoon. Lääketieteen kandidaatti Rasmus Liukkonen selvitti väitöstutkimuksessaan tekonivelinfektioiden epidemiologiaa ja hoitomenetelmien käyttöä. Lisäksi hän vertaili, miten hoidon ennuste eroaa eri leikkausmenetelmien välillä.
Ajanpuute vaikeuttaa pakolaistaustaisten nuorten opiskelua10.4.2024 14:50:19 EEST | Tiedote
Yhteiskuntatieteiden tohtori Elina Niinivaara selvitti tutkimuksessaan pakolaistaustaisten nuorten opiskelua vaikeuttavia tekijöitä. Osa tutkimushavainnoista vastasi aiempaa tutkimusta aiheesta: nuorille tuottaa haasteita esimerkiksi rasismi ja elämäntilanteen raskaus. Uutena löytönä Niinivaaran tutkimuksessa nousi esiin aika ja sen puute.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme