Väitös: Rakennussuojelu säilyttää myös tavallisiin rakennuksiin sitoutuneita arvoja ja resursseja

Rakennussuojelu on perinteisesti keskittynyt yksittäisten merkkirakennusten suojeluun. Vuosikymmenten saatossa suojelun näkökulma on kuitenkin laajentunut ja yhä monipuolisempi joukko yhä nuorempia ja arkisempia rakennuksia ja rakennettuja ympäristöjä on päätynyt rakennussuojelun piiriin. Iida Kalakoski tutkii väitöskirjassaan tapausesimerkkien avulla, miten tavallisista rakennuksista tulee suojeltavaa ja varjeltavaa rakennusperintöä.
Samalla kun Kalakoski tarkastelee nykyisen rakennusperintökäsityksemme muutosta ja vaikutuksia rakennettuun ympäristöön, hän valottaa myös rakennuksista käytävän keskustelun merkitystä. Arkipäivän kokemusten perusteella ja julkista keskustelua seuraamalla voimme todeta, että arkkitehtuuri herättää mielipiteitä, jopa tunteita.
– Puhutaan rumista laatikoista, homekouluista, ongelmalähiöistä, ökytaloista ja unelmakodeista, Kalakoski täsmentää.
Jokaiseen rakennukseen, nykyisellään rumaltakin näyttävään, on sitoutunut niin aineellisia kuin aineettomiakin resursseja.
– Ei ole yhdentekevää, miten puhumme rakennetusta ympäristöstä. Sanat, joilla kuvailemme rakennuksia ja rakennusperintöämme vaikuttavat asenteisiin ja niiden myötä haluumme suojella, ylläpitää ja korjata, hän toteaa.
Kestävä kehitys ohjaa yhä vahvemmin säilyttämistä ja suojelua
Aiemmissa tutkimuksissa laajeneva rakennusperintökäsitys on usein nähty yksinomaan haasteena, mutta Kalakoski näkee sen mahdollisuutena tarkastella olemassa olevaa rakennuskantaa sekä materiaalisena että kulttuurisena resurssina. Kestävä kehitys on yhä keskeisempi lähtökohta kaikelle säilyttämiselle ja myös rakennussuojelulle. Laajeneva rakennusperintökäsitys haastaa perinteisen rakennussuojelun käytäntöjä, sillä niiden on mukauduttava monipuolistuvaan kohdejoukkoon.
Kalakosken väitöskirja koostuu neljästä artikkelista, jotka tarkastelevat ensinnäkin rakennusperintökäsityksen laajenemista ja toisaalta laajenemisen mahdollisia vaikutuksia rakennussuojelun käytäntöihin. Kalakoski lähestyy aihettaan sekä tapausesimerkkien että monialaisen tutkimuskirjallisuuden kautta.
Jos rakennusten purkamisesta tai säilyttämisestä tehtävien päätösten yhteydessä sivuutetaan arvoihin ja arvostuksiin liittyvät ajalliset ulottuvuudet, tullaan helposti menettäneeksi jotain sellaista, joka myöhemmin näyttäytyy arvokkaana. Näin on käynyt esimerkiksi puukaupunginosille ja uusrenessanssi- ja jugend-rakennuksille, mutta samoin voi käydä myös nyt purku-uhan alla olevalle nuoremmalle rakennusperinnölle: lähiöille, ostoskeskuksille tai terveyskeskuksille.
– Olemassa olevan rakennuskannan arvojen ymmärtämiseksi tarvitaan asiantuntemusta rakennusperintöprosesseista ja uudenlaista ajattelua säilyttämisen käytännöistä, Kalakoski tiivistää väitöskirjansa ydinsanoman.
Väitöstilaisuus perjantaina 12. toukokuuta
Arkkitehti Iida Kalakosken rakennusperinnön hoidon alaan kuuluva väitöskirja Too much to handle: Architectural conservation in the widening scope of heritage tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston Rakennetun ympäristön tiedekunnassa perjantaina 12.5.2023 klo 12 Hervannan kampuksella, Rakennustalon auditoriossa RG202. Vastaväittäjänä toimii professori Thomas Yarrow Durhamin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Olli-Paavo Koponen Tampereen yliopiston Rakennetun ympäristön tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Iida Kalakoski
050 366 2583
iida.kalakoski@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Taipumus todellisuuspakoisuuteen ennustaa addiktioiden kehittymistä9.5.2025 09:01:00 EEST | Tiedote
Yksilön kokema todellisuuspakoisuus on yhteydessä päihteiden käyttöön sekä liialliseen rahapelaamiseen, digipelaamiseen ja internetin käyttöön, selviää YTM, KTM Hannu Jouhkin tuoreesta sosiaalipsykologian alan väitöskirjasta.
Ympäristön mikrobiomin köyhtyminen voi altistaa immuunivälitteisille sairauksille – Vain pieni tippa verta saattaa paljastaa sairastumisen riskin8.5.2025 09:50:00 EEST | Tiedote
Ympäristöllä on merkittävä vaikutus terveyteemme – sanotaan, että jopa suurempi kuin perimällä. Mutta mitkä tekijät tarkalleen ottaen vaikuttavat sairastumisen riskiin? Entä voidaanko yhdestä pienestä veripisarasta selvittää, mille kaikille olemme elämämme aikana altistuneet? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia uraauurtavassa HEDIMED-projektissa.
Väitös: Lapsettomuushoidoilla alkaneisiin raskauksiin liittyy enemmän komplikaatioita, mutta riskejä voidaan pienentää hoitoa räätälöimällä6.5.2025 08:20:00 EEST | Tiedote
Lääketieteen lisensiaatti Eeva-Maria Pohjonen selvitti väitöstutkimuksessaan lapsettomuushoitoihin liittyviä raskauskomplikaatioita. Lapsettomuushoidot ovat yleistyneet ja niiden turvallisuutta voidaan lisätä räätälöimällä hoitoja yksilöllisesti.
Väitös: Jos työtulojen progressiivisen verotuksen halutaan toteutuvan kunnolla, on lainsäädäntöä korjattava5.5.2025 10:14:24 EEST | Tiedote
Suomen tuloverojärjestelmässä tulon verokohteluun vaikuttaa olennaisesti se, kuka on tulon saaja. Kauppatieteiden maisteri Anette Ala-Lahti tutki väitöskirjassaan tulon kohdistamisperiaatteita, jotka ratkaisevat esimerkiksi, verotetaanko tulosta osakeyhtiötä vai luonnollista henkilöä. Tutkimuksessa havaitaan muun muassa, ettei työtulon kohdistamisperiaatteiden ja työtulon verokohtelun yhteyttä ole riittävästi huomioitu nykyisessä lainsäädännössä.
Väitös: Potilaan puhe on haastavaa lääkärille, joka käyttää suomea toisena kielenä5.5.2025 08:48:57 EEST | Tiedote
Suomessa työskentelee kasvava joukko lääkäreitä, joille suomi ei ole äidinkieli. Millaisia kielellisiä haasteita he kohtaavat työssään? Muun muassa tähän kysymykseen paneutuu FM Taina Pitkänen väitöstutkimuksessaan, joka kartoittaa lääkärin ja potilaan välisiä ymmärtämisongelmia ja tekee niiden perusteella päätelmiä potilastyöhön riittävästä kielitaidosta. Tutkimus nostaa esiin puheen ymmärtämisen yhteyden yhtäältä potilasturvallisuuteen ja toisaalta lääkärin ammatti-identiteettiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme