Väitös: Raskausajan poikkeava painonnousu lisää lapsen riskiä sairastua aivoverenkiertohäiriöön myöhemmin elämässä

Nuorten aikuisten aivoverenkiertohäiriöt ovat lisääntyneet viime vuosina, ja niistä jopa kolmasosa jää ilman selitystä.

Tutkimus paljasti ensimmäistä kertaa yhteyden äidin raskausajan poikkeavan painonnousun ja jälkeläisen kohonneen aivoverenkiertohäiriöriskin välillä. Sekä tavallista vähäisempi että runsaampi painonnousu raskausaikana lisäsivät lapsen myöhempää aivoverenkiertohäiriön riskiä. Löydetty yhteys oli riippumaton lapsen syntymäpainosta.

Myös vastasyntyneen pienikokoisuus oli tutkimuksen mukaan yhteydessä myöhempään aivoverenkiertohäiriön riskiin. Alhaisen syntymäpainon lisäksi pieni pituus sekä vastasyntyneen laihuus ennustivat suurentunutta aivoverenkiertohäiriöriskiä aikuisuudessa.

Tutkimus osoitti lisäksi, että tytöillä keskimääräistä vähäisempi painonnousu tai pituuskasvu kahden ensimmäisen elinvuoden aikana, sekä keskimääräistä suurempi painoindeksi ennen kouluikää, olivat yhteydessä kohonneeseen aivoverenkiertohäiriön riskiin myöhemmin. Myös lapsuuden motorisen ja kielellisen kehityksen poikkeavuuksien osoitettiin ennustavan aivoverenkiertohäiriöitä nuoressa aikuisiässä.

”Varhaisten olosuhteiden pitkäaikaisvaikutuksilla tiedetään olevan tärkeä merkitys monien kansansairauksien kehittymisessä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että alhainen syntymäpaino voi altistaa sydän- ja verisuonitaudeille ja aikuisiän aivoverenkiertohäiriöille. Tietämys varhaiskehityksen yhteydestä aikuisiän aivoverenkiertohäiriöriskiin on kuitenkin ollut melko vähäistä, sillä kattavia tutkimuksia ei ole tehty”, väittelijä kertoo.

Väitöskirjatutkimuksen tulokset osoittavat, että useilla lapsen varhaiseen kehitykseen ja kasvuun liittyvillä tekijöillä on yhteys lisääntyneeseen riskiin sairastua aivoverenkiertohäiriöön jo nuorena aikuisena. ”Tulokset tukevat käsitystä siitä, että perusta aikuisiän terveydelle alkaa rakentua jo hyvin varhain, jopa ennen syntymää”, väittelijä kiteyttää.

Tutkimus perustui Pohjois-Suomen syntymäkohorttiin 1966. Aineisto sisältää tiedot yli 12 tuhannen naisen raskaudesta ja syntyneestä lapsesta, joiden terveyttä ja elinoloja on seurattu läpi elämän. Tutkimuksessa hyödynnettiin tietoja tutkittavien henkilöiden sairauskertomuksista, kansallisista rekistereistä, kliinisistä tutkimuksista ja erilaisista kyselyistä. 54 vuoden seuranta-aikana tutkittavilla rekisteröitiin yhteensä 521 aivoverenkiertohäiriötä.

---

Lääketieteen lisensiaatti Milja Kivelä väittelee Oulun yliopistossa perjantaina 16. syyskuuta 2022. Epidemiologian ja neurologian alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on: Childhood Risk Factors for Young Adult Strokes – The Northern Finland Birth Cohort Study 1966 (Lapsuusajan riskitekijät nuorten aikuisten aivoverenkiertohäiriöille - Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus 1966). Vastaväittäjänä toimii dosentti Jukka Putaala (HUS ja Helsingin yliopisto) ja kustoksena dosentti Markus Paananen (Espoon kaupunki, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue). Väitöstilaisuus alkaa Helsingissä, Unioninkadun juhlahuoneiston juhlasalissa 303 (Unioninkatu 33, Helsinki) klo 12. Väitöstä voi seurata myös etänä.