Väitös: Rintasyövän voi haistaa savukaasuista

Rintasyöpä on maailman yleisin syöpätauti. Rintasyöpäleikkauksessa pyritään poistamaan kasvain kokonaisuudessaan, sillä vajavainen poisto lisää syövän paikallisuusiutuman riskiä tulevaisuudessa. Syövän ja terveen kudoksen rajapinta eli tervekudosmarginaali on kuitenkin usein haastavaa määrittää leikkauksen aikana tarkasti pelkästään katsomalla ja tunnustelemalla. Noin joka viidennessä rintasyöpäleikkauksessa tervekudosmarginaali arvioidaan väärin, minkä seurauksena potilaan elimistöön jää syöpäsoluja. Valtaosa näistä potilaista leikataan uudelleen. Uusintaleikkaukset kuormittavat potilasta sekä terveydenhoitojärjestelmää. Uuteen leikkaukseen liittyy lisäksi aina riski leikkauskomplikaatioista.

Patologi määrittelee tarkan tervekudosmarginaalin leikkauksen jälkeen mikroskooppisessa tutkimuksessa. Patologi myös valitsee edustavat näytteet mikroskooppiseen tutkimukseen pääosin katsoen ja tunnustellen leikkausnäytettä. Kasvainalueen tunnistaminen voikin olla haastavaa erityisesti, jos kasvain on monipesäkkeinen tai rintakudos on poikkeavan tiivistä. Tällöin mikroskooppiseen tutkimukseen otetaan tavanomaista runsaammin näytteitä, mikä hidastaa työnkulkua laboratoriossa. 

Erilaisia kudostunnistusmenetelmiä on tutkittu viime vuosina runsaasti, mutta yksikään niistä ei ole vakiinnuttanut asemaansa kliinisessä käytössä. LL Maiju Lepomäki tutki väitöskirjassaan kudostyypin tunnistamista sähkökirurgialla tai laserilla tuotetuista savukaasuista liikkuvuuserospektrometrialla. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta teknologiaa, jolla voitaisiin tulevaisuudessa parantaa tervekudosmarginaalin leikkauksenaikaista arviointia ja suoraviivaistaa patologin näytteenottoa.

— Tavoitteenamme on kehittää kustannustehokas laite, jonka avulla kirurgi saisi reaaliajassa tiedon leikatun kudoksen tyypistä, jotta syöpäkasvain saadaan varmasti poistettua kokonaisuudessaan yhdessä leikkauksessa. Vastaavasti patologi voisi haastavissa tapauksissa hahmotella tutkittavasta näytteestä kudoskartan ja kohdentaa näytteenottoa tämän mukaan, Lepomäki kertoo.

Tutkittu menetelmä perustuu kudosten haihtuviin orgaanisiin yhdisteisiin, joita mitataan liikkuvuuserospektrometrialla. Mittaustulos voidaan esittää värikuvaajana.

— Eri kudostyyppien värikuvaajat eroavat toisistaan, minkä avulla voidaan tunnistaa hyvän- vai pahanlaatuinen rintakudos. Käytännössä tavoitteena on tunnistaa syöpä ja eri kudostyypit niiden hajun perusteella, Lepomäki jatkaa.

Ylipaino lisää haavakomplikaatioiden riskiä

Väitöskirjatutkimus koostuu neljästä osatyöstä. Näistä kahdessa tutkitaan kudostunnistukseen soveltuvaa teknologiaa laboratorio-olosuhteissa. Tutkimusten tulokset osoittivat, että teknologiaa voidaan hyödyntää kudostyyppien tunnistamisessa, mutta sen hyödyntäminen jokapäiväisessä kliinisessä käytössä vaatii vielä laitteiston lisäkehitystä. Kahdessa osatyössä taas selvitetään rintarauhaskirurgian teoreettista taustaa suomalaisissa aineistoissa.

— Halusimme selvittää erityisesti ylipainon yhteyttä leikkauskomplikaatioihin rintojen pienennysleikkauksissa. Osoitimme, että jo lievään ylipainoon liittyi kohonnut riski erityisesti lieville haavakomplikaatioille. Lisäksi selvitimme, kuinka usein rintasyöpäleikkauksen jälkeen päädytään uusintaleikkaukseen sekä uusintaleikkauspäätöstä ohjaavia tekijöitä, Lepomäki kertoo

Lepomäki on kotoisin Helsingistä ja työskentelee tällä hetkellä patologian erikoistuvana lääkärinä Fimlab Laboratoriot Oy:ssä Tampereella.

Väitöstilaisuus perjantaina 28. huhtikuuta

Lääketieteen lisensiaatti Maiju Lepomäen kirurgian alaan kuuluva väitöskirja Breast Surgery: Margin Assessment and Complications tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 28.4.2023 klo 12 alkaen Arvo-rakennuksen auditoriossa F114, osoitteessa Arvo Ylpön katu 34, Tampere. Vastaväittäjänä toimii kirurgian professori Lisa Rydén Lundin yliopistosta. Kustoksena toimii kirurgian professori Niku Oksala lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.