Väitös: Ruokamedia vahvistaa yhteiskunnallisia jakoja sekä käsityksiä hyvästä moraalista, terveydestä ja mausta
11.5.2023 12:50:29 EEST | Tampereen yliopisto | Tiedote

YTM Kaisa Tiusanen pureutui väitöskirjassaan median ruokasisältöihin sekä eettisen syömisen että terveellisyyteen tähtäävän wellness-kulttuurin näkökulmista. Eettinen syöminen on näkyvä teema esimerkiksi ruokajournalismissa ja digitaalisessa mediassa tilaa ottanut wellness-kulttuuri puolestaan korostaa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Ilmiö on noussut viime vuosina globaaliksi megatrendiksi.
– Mistään varsinaisista alakulttuureista aineistoissa ei ole kyse, sillä sekä valtamedian toimittajilla että sosiaalisen median vaikuttajilla on runsaasti valtaa siinä, minkälaisiksi oikeanlainen elämä, kuluttaminen ja myös syöminen kussakin hetkessä muotoutuvat, Tiusanen toteaa.
Tiedostava ruokakuluttaminen on vahvasti keskiluokkaista
Väitöstutkimuksen perusteella eettiseen ja terveelliseen syömiseen keskittyvissä mediasisällöissä ruuan kuluttamiseen liittyy paljon eriarvoisuutta ja kulttuurisen erottautumisen strategioita.
Tutkimustulokset osoittavat, että ’hyvä ruoka’ ei ole lopulta kaikille, vaikka mediassa usein korostetaankin vaikkapa luomuruuan hyvää saavutettavuutta tai sitä, miten terveellisesti syöminen on edullista. Luomuruoka ja wellness-ruoka kiinnittyvät tutkimuksen perusteella hyvin vahvasti keskiluokkaisiin ja etuoikeutettuihin oletuksiin sekä taloudellisiin ja tietotaidollisiin resursseihin. Tiusasen mukaan erojen tekeminen menee mediateksteissä usein vielä tätäkin perusteellisemmalle tasolle:
– Median ruokateksteissä aktiivinen toimijuus ja tiedostava kuluttajuus on varattu nimenomaan keskiluokkaiselle kuluttajalle, joka hyvän moraalinsa turvin kykenee sekä pitämään huolta maapallosta että tulemaan jatkuvasti paremmaksi versioksi itsestään.
Yhteiskuntaluokan ohella ruokamediatekstit liittyvät myös sukupuolittuneisiin jakoihin.
– Hyväksyttävän naiseuden esityksissä keskiluokkainen identiteetti yhdistyy tasapainoiluun nauttimisen ja kurinalaisuuden välillä. Wellness-kulttuurissa askeettinenkin terveysruoka kehystetään usein nautinnon ja armollisuuden vinkkelistä, sillä esimerkiksi laihduttaminen tai siitä puhuminen määrittyy helposti patologiseksi käytökseksi, Tiusanen kertoo.
Neutraaleilta vaikuttavat puhetavat heijastavat yhteiskunnallisia jakoja
Väitöskirja nostaa esiin, miten syöminen heijastaa ja myös uusintaa mediassa yhteiskunnallisia jakoja ja käsityksiä eri ihmisryhmien kyvyistä hyvään arviointikykyyn, moraaliseen toimijuuteen, vastuullisuuteen, itsekontrolliin ja itsen toteuttamiseen.
Tiusanen korostaa, ettei eriarvoistavasta ruokapuheesta voi lopulta syyttää ketään yksittäistä tekijää tai median sisällöntuottajaa, vaan kyse on laajoista kulttuurisista selitysmalleista, joita toistamme usein myös tiedostamattamme:
– Neutraaleilta vaikuttaviin puhetapoihin tulee kiinnittää aktiivisesti huomiota. Sen lisäksi, että makuhierarkioita ja moraalisia erotteluja luova puhe tuottaa eriarvoisuutta, keskiluokkainen kulinaarinen kilvoittelu kaventaa myös keskiluokan itsensä symbolista elintilaa. Normien sisällä pysyminen on kovaa työtä.
Tiusanen asuu Helsingissä ja työskentelee tutkijana Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa.
Väitöstilaisuus perjantaina 26. toukokuuta
Yhteiskuntatieteiden maisteri Kaisa Tiusasen viestintätieteiden alaan kuuluva väitöskirja Nice Food, Good People: Technologies of subjectivity and class distinction in media texts about the right kind of food tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa perjantaina 26.5.2023 klo 12 Tampereen yliopiston Linna-rakennuksen Väinö Linna -salissa (Kalevantie 5, Tampere). Vastaväittäjänä toimii yliopistotutkija, dosentti Katariina Mäkinen Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena emeritusprofessori Mikko Lehtonen Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
YTM Kaisa Tiusanen
kaisa.tiusanen@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Työterveysdata paljastaa: kun työntekijä voi vaikuttaa omaan työhönsä, toistuvat poissaolot vähenevät17.3.2026 09:20:00 EET | Tiedote
Tuore tutkimus osoittaa, että työterveyshuollon perustyössä kertyvä data ennustaa sairauspoissaoloja huomattavan tarkasti. Yksittäiset masennusoireet ja vähäiset vaikutusmahdollisuudet työssä kertovat kohonneesta riskistä jo etukäteen. Kiinnostava yksittäinen havainto oli, että 45–54 vuoden ikä suojaa työpaikan kielteisistä kokemuksista johtuvalta työkyvyn heikkenemiseltä.
Miten käyttää tekoälyä reilun rekrytoinnin tukena? Uusi käsikirja neuvoo12.3.2026 13:58:09 EET | Tiedote
Uusi tekoälyn käyttöä rekrytoinnissa käsittelevä maksuton verkkokäsikirja julkaistaan tiistaina 17.3.2026. Käsikirja on suunnattu käytännönläheiseksi perusoppaaksi rekrytoijille, HR-asiantuntijoille, esihenkilöille sekä kaikille aiheesta kiinnostuneille.
Kuka omistaa Euroopan tiedotusvälineet? Tietokanta avaa 700 median omistussuhteet12.3.2026 08:30:00 EET | Tiedote
Kansainvälisen Euromedia Ownership Monitor (EurOMo) -tutkimushankkeen tietokanta avaa laajasti median omistussuhteita Euroopassa. Uudistetun tietokannan avulla kuka tahansa voi tarkastella Euroopan mediakentän omistus- ja määräysvaltasuhteita aiempaa läpinäkyvämmin.
Persoonallisuusarviointi on neuvottelua tiedosta, vallasta ja luottamuksesta11.3.2026 15:00:33 EET | Tiedote
Rekrytointiprosessit ovat nykyisin monivaiheisia, ja niihin sisältyy yhä useammin psykologinen henkilöarviointi. YTM Teija Ahopelto pureutuu väitöstutkimuksessaan vuorovaikutuksen ytimeen analysoimalla, mitä tapahtuu, kun yksilön persoonallisuus alistetaan mittaamiselle ja ammattilaisen arviolle. Tutkimuksen mukaan persoonallisuustestit jäsentävät vuorovaikutusta ja ohjaavat sitä, mihin kiinnitetään huomiota. Persoonallisuusarviointi on pohjimmiltaan neuvottelua siitä, kenellä on oikeus tulkita ja määritellä työnhakijan persoonallisuutta.
Tampereen yliopistosta valmistuu 116 uutta lääkäriä11.3.2026 12:40:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopistosta valmistuvat lääketieteen lisensiaatit vannovat lääkärinvalansa perjantaina 13.3.2026. Nyt valmistuvat mukaan lukien Tampereen yliopistosta on valmistunut kaikkiaan 4554 lääketieteen lisensiaattia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
