Väitös: Ruokamedia vahvistaa yhteiskunnallisia jakoja sekä käsityksiä hyvästä moraalista, terveydestä ja mausta

YTM Kaisa Tiusanen pureutui väitöskirjassaan median ruokasisältöihin sekä eettisen syömisen että terveellisyyteen tähtäävän wellness-kulttuurin näkökulmista. Eettinen syöminen on näkyvä teema esimerkiksi ruokajournalismissa ja digitaalisessa mediassa tilaa ottanut wellness-kulttuuri puolestaan korostaa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Ilmiö on noussut viime vuosina globaaliksi megatrendiksi.
– Mistään varsinaisista alakulttuureista aineistoissa ei ole kyse, sillä sekä valtamedian toimittajilla että sosiaalisen median vaikuttajilla on runsaasti valtaa siinä, minkälaisiksi oikeanlainen elämä, kuluttaminen ja myös syöminen kussakin hetkessä muotoutuvat, Tiusanen toteaa.
Tiedostava ruokakuluttaminen on vahvasti keskiluokkaista
Väitöstutkimuksen perusteella eettiseen ja terveelliseen syömiseen keskittyvissä mediasisällöissä ruuan kuluttamiseen liittyy paljon eriarvoisuutta ja kulttuurisen erottautumisen strategioita.
Tutkimustulokset osoittavat, että ’hyvä ruoka’ ei ole lopulta kaikille, vaikka mediassa usein korostetaankin vaikkapa luomuruuan hyvää saavutettavuutta tai sitä, miten terveellisesti syöminen on edullista. Luomuruoka ja wellness-ruoka kiinnittyvät tutkimuksen perusteella hyvin vahvasti keskiluokkaisiin ja etuoikeutettuihin oletuksiin sekä taloudellisiin ja tietotaidollisiin resursseihin. Tiusasen mukaan erojen tekeminen menee mediateksteissä usein vielä tätäkin perusteellisemmalle tasolle:
– Median ruokateksteissä aktiivinen toimijuus ja tiedostava kuluttajuus on varattu nimenomaan keskiluokkaiselle kuluttajalle, joka hyvän moraalinsa turvin kykenee sekä pitämään huolta maapallosta että tulemaan jatkuvasti paremmaksi versioksi itsestään.
Yhteiskuntaluokan ohella ruokamediatekstit liittyvät myös sukupuolittuneisiin jakoihin.
– Hyväksyttävän naiseuden esityksissä keskiluokkainen identiteetti yhdistyy tasapainoiluun nauttimisen ja kurinalaisuuden välillä. Wellness-kulttuurissa askeettinenkin terveysruoka kehystetään usein nautinnon ja armollisuuden vinkkelistä, sillä esimerkiksi laihduttaminen tai siitä puhuminen määrittyy helposti patologiseksi käytökseksi, Tiusanen kertoo.
Neutraaleilta vaikuttavat puhetavat heijastavat yhteiskunnallisia jakoja
Väitöskirja nostaa esiin, miten syöminen heijastaa ja myös uusintaa mediassa yhteiskunnallisia jakoja ja käsityksiä eri ihmisryhmien kyvyistä hyvään arviointikykyyn, moraaliseen toimijuuteen, vastuullisuuteen, itsekontrolliin ja itsen toteuttamiseen.
Tiusanen korostaa, ettei eriarvoistavasta ruokapuheesta voi lopulta syyttää ketään yksittäistä tekijää tai median sisällöntuottajaa, vaan kyse on laajoista kulttuurisista selitysmalleista, joita toistamme usein myös tiedostamattamme:
– Neutraaleilta vaikuttaviin puhetapoihin tulee kiinnittää aktiivisesti huomiota. Sen lisäksi, että makuhierarkioita ja moraalisia erotteluja luova puhe tuottaa eriarvoisuutta, keskiluokkainen kulinaarinen kilvoittelu kaventaa myös keskiluokan itsensä symbolista elintilaa. Normien sisällä pysyminen on kovaa työtä.
Tiusanen asuu Helsingissä ja työskentelee tutkijana Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa.
Väitöstilaisuus perjantaina 26. toukokuuta
Yhteiskuntatieteiden maisteri Kaisa Tiusasen viestintätieteiden alaan kuuluva väitöskirja Nice Food, Good People: Technologies of subjectivity and class distinction in media texts about the right kind of food tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa perjantaina 26.5.2023 klo 12 Tampereen yliopiston Linna-rakennuksen Väinö Linna -salissa (Kalevantie 5, Tampere). Vastaväittäjänä toimii yliopistotutkija, dosentti Katariina Mäkinen Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena emeritusprofessori Mikko Lehtonen Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
YTM Kaisa Tiusanen
kaisa.tiusanen@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Kutsu medialle: Tampereen yliopisto juhlii lukuvuoden avajaisia 2. syyskuuta28.8.2025 13:15:00 EEST | Kutsu
Tampereen yliopiston lukuvuoden 2025–2026 avajaisjuhlaa vietetään tiistaina 2.9.2025 klo 12 alkaen keskustakampuksella Päätalon juhlasalissa. Tervetuloa seuraamaan juhlaa!
Digitalisaatio vierittää julkisen hallinnon taakkaa kansalaisille28.8.2025 13:10:02 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston monitieteinen tutkimus osoittaa, että itsepalvelun ja automaation aiheuttama digitaalinen taakka kuormittaa merkittävästi mielenterveysongelmista kärsiviä ihmisiä. Digitaalisten julkisten palvelujen käyttö omien asioiden hoitamisessa ja vuorovaikutus viranomaisten kanssa saa mielenterveyskuntoutujat kokemaan syvää eriarvoisuutta. Tutkimus toteutti aineistonkeruussa kansalaistieteen menetelmiä.
Yli 90-vuotias asuu kotonaan läheisen tuella, mutta sairaudet kysyvät palveluja27.8.2025 10:49:17 EEST | Tiedote
Läheiset ovat suurin avun ja hoivan lähde yli 90-vuotiaille tamperelaisille. Kotona asuminen on yleistynyt, mutta sairaudet pakottavat aika ajoin päivystykseen. Tervaskannot 90+ tutkimushanke kertoo 90 vuotta täyttäneiden tamperelaisten elämäntilanteesta, terveydestä ja toimintakyvystä. Tutkimus viettää tänä vuonna 30-vuotisjuhlavuottaan kaikille avoimessa juhlaseminaarissa.
Suomalaistutkijat löysivät uuden selityksen sydäninfarktin syntymiselle27.8.2025 08:40:00 EEST | Tiedote
Tutkimus osoitti ensimmäistä kertaa, että sydäninfarkti saattaa olla infektiosairaus. Löydös haastaa perinteisen käsityksen sydäninfarktin synnystä ja avaa uusia mahdollisuuksia hoitoon, diagnostiikkaan ja jopa rokotteen kehittämiseen.
Väitös: Tekoälyn vastuullinen käyttöönotto julkisissa palveluissa edellyttää vastavuoroisuutta ja uusia hallintamalleja14.8.2025 13:45:29 EEST | Tiedote
Tekoälystä on tullut keskeinen teknologinen voimavara julkisella sektorilla. HM, Emmi Heinisuo tarkastelee väitöskirjassaan tekoälyn vastuullista käyttöönottoa julkisissa palveluissa ja esittää vastavuoroisuuteen perustuvan lähestymistavan hallinnan uudistamiseen. Tutkimus pyrkii vastaamaan siihen, miten tekoälyä saadaan hyödynnettyä julkisissa palveluissa vastuullisesti eri toimijoiden yhteistyöllä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme