Väitös: Ruokamedia vahvistaa yhteiskunnallisia jakoja sekä käsityksiä hyvästä moraalista, terveydestä ja mausta

YTM Kaisa Tiusanen pureutui väitöskirjassaan median ruokasisältöihin sekä eettisen syömisen että terveellisyyteen tähtäävän wellness-kulttuurin näkökulmista. Eettinen syöminen on näkyvä teema esimerkiksi ruokajournalismissa ja digitaalisessa mediassa tilaa ottanut wellness-kulttuuri puolestaan korostaa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Ilmiö on noussut viime vuosina globaaliksi megatrendiksi.
– Mistään varsinaisista alakulttuureista aineistoissa ei ole kyse, sillä sekä valtamedian toimittajilla että sosiaalisen median vaikuttajilla on runsaasti valtaa siinä, minkälaisiksi oikeanlainen elämä, kuluttaminen ja myös syöminen kussakin hetkessä muotoutuvat, Tiusanen toteaa.
Tiedostava ruokakuluttaminen on vahvasti keskiluokkaista
Väitöstutkimuksen perusteella eettiseen ja terveelliseen syömiseen keskittyvissä mediasisällöissä ruuan kuluttamiseen liittyy paljon eriarvoisuutta ja kulttuurisen erottautumisen strategioita.
Tutkimustulokset osoittavat, että ’hyvä ruoka’ ei ole lopulta kaikille, vaikka mediassa usein korostetaankin vaikkapa luomuruuan hyvää saavutettavuutta tai sitä, miten terveellisesti syöminen on edullista. Luomuruoka ja wellness-ruoka kiinnittyvät tutkimuksen perusteella hyvin vahvasti keskiluokkaisiin ja etuoikeutettuihin oletuksiin sekä taloudellisiin ja tietotaidollisiin resursseihin. Tiusasen mukaan erojen tekeminen menee mediateksteissä usein vielä tätäkin perusteellisemmalle tasolle:
– Median ruokateksteissä aktiivinen toimijuus ja tiedostava kuluttajuus on varattu nimenomaan keskiluokkaiselle kuluttajalle, joka hyvän moraalinsa turvin kykenee sekä pitämään huolta maapallosta että tulemaan jatkuvasti paremmaksi versioksi itsestään.
Yhteiskuntaluokan ohella ruokamediatekstit liittyvät myös sukupuolittuneisiin jakoihin.
– Hyväksyttävän naiseuden esityksissä keskiluokkainen identiteetti yhdistyy tasapainoiluun nauttimisen ja kurinalaisuuden välillä. Wellness-kulttuurissa askeettinenkin terveysruoka kehystetään usein nautinnon ja armollisuuden vinkkelistä, sillä esimerkiksi laihduttaminen tai siitä puhuminen määrittyy helposti patologiseksi käytökseksi, Tiusanen kertoo.
Neutraaleilta vaikuttavat puhetavat heijastavat yhteiskunnallisia jakoja
Väitöskirja nostaa esiin, miten syöminen heijastaa ja myös uusintaa mediassa yhteiskunnallisia jakoja ja käsityksiä eri ihmisryhmien kyvyistä hyvään arviointikykyyn, moraaliseen toimijuuteen, vastuullisuuteen, itsekontrolliin ja itsen toteuttamiseen.
Tiusanen korostaa, ettei eriarvoistavasta ruokapuheesta voi lopulta syyttää ketään yksittäistä tekijää tai median sisällöntuottajaa, vaan kyse on laajoista kulttuurisista selitysmalleista, joita toistamme usein myös tiedostamattamme:
– Neutraaleilta vaikuttaviin puhetapoihin tulee kiinnittää aktiivisesti huomiota. Sen lisäksi, että makuhierarkioita ja moraalisia erotteluja luova puhe tuottaa eriarvoisuutta, keskiluokkainen kulinaarinen kilvoittelu kaventaa myös keskiluokan itsensä symbolista elintilaa. Normien sisällä pysyminen on kovaa työtä.
Tiusanen asuu Helsingissä ja työskentelee tutkijana Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa.
Väitöstilaisuus perjantaina 26. toukokuuta
Yhteiskuntatieteiden maisteri Kaisa Tiusasen viestintätieteiden alaan kuuluva väitöskirja Nice Food, Good People: Technologies of subjectivity and class distinction in media texts about the right kind of food tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa perjantaina 26.5.2023 klo 12 Tampereen yliopiston Linna-rakennuksen Väinö Linna -salissa (Kalevantie 5, Tampere). Vastaväittäjänä toimii yliopistotutkija, dosentti Katariina Mäkinen Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena emeritusprofessori Mikko Lehtonen Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
YTM Kaisa Tiusanen
kaisa.tiusanen@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Ympäristön mikrobiomin köyhtyminen voi altistaa immuunivälitteisille sairauksille – Vain pieni tippa verta saattaa paljastaa sairastumisen riskin8.5.2025 09:50:00 EEST | Tiedote
Ympäristöllä on merkittävä vaikutus terveyteemme – sanotaan, että jopa suurempi kuin perimällä. Mutta mitkä tekijät tarkalleen ottaen vaikuttavat sairastumisen riskiin? Entä voidaanko yhdestä pienestä veripisarasta selvittää, mille kaikille olemme elämämme aikana altistuneet? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia uraauurtavassa HEDIMED-projektissa.
Väitös: Lapsettomuushoidoilla alkaneisiin raskauksiin liittyy enemmän komplikaatioita, mutta riskejä voidaan pienentää hoitoa räätälöimällä6.5.2025 08:20:00 EEST | Tiedote
Lääketieteen lisensiaatti Eeva-Maria Pohjonen selvitti väitöstutkimuksessaan lapsettomuushoitoihin liittyviä raskauskomplikaatioita. Lapsettomuushoidot ovat yleistyneet ja niiden turvallisuutta voidaan lisätä räätälöimällä hoitoja yksilöllisesti.
Väitös: Jos työtulojen progressiivisen verotuksen halutaan toteutuvan kunnolla, on lainsäädäntöä korjattava5.5.2025 10:14:24 EEST | Tiedote
Suomen tuloverojärjestelmässä tulon verokohteluun vaikuttaa olennaisesti se, kuka on tulon saaja. Kauppatieteiden maisteri Anette Ala-Lahti tutki väitöskirjassaan tulon kohdistamisperiaatteita, jotka ratkaisevat esimerkiksi, verotetaanko tulosta osakeyhtiötä vai luonnollista henkilöä. Tutkimuksessa havaitaan muun muassa, ettei työtulon kohdistamisperiaatteiden ja työtulon verokohtelun yhteyttä ole riittävästi huomioitu nykyisessä lainsäädännössä.
Väitös: Potilaan puhe on haastavaa lääkärille, joka käyttää suomea toisena kielenä5.5.2025 08:48:57 EEST | Tiedote
Suomessa työskentelee kasvava joukko lääkäreitä, joille suomi ei ole äidinkieli. Millaisia kielellisiä haasteita he kohtaavat työssään? Muun muassa tähän kysymykseen paneutuu FM Taina Pitkänen väitöstutkimuksessaan, joka kartoittaa lääkärin ja potilaan välisiä ymmärtämisongelmia ja tekee niiden perusteella päätelmiä potilastyöhön riittävästä kielitaidosta. Tutkimus nostaa esiin puheen ymmärtämisen yhteyden yhtäältä potilasturvallisuuteen ja toisaalta lääkärin ammatti-identiteettiin.
Väitös: Korkean tason synteesi mahdollistaa digitaalisten piirien nopeamman suunnittelun29.4.2025 09:56:05 EEST | Tiedote
Korkean tason synteesissä digitaalisia piirejä suunnitellaan yleisillä ohjelmointikielillä. Väitöskirjatutkimuksessaan diplomi-insinööri Sakari Lahti selvitti korkean tason synteesin tuottavuutta ja laatua perinteisiin suunnittelutapoihin verrattuna. Tulosten mukaan menetelmällä voidaan nopeuttaa suunnitteluprojekteja, mutta tulosten laatu saattaa kärsiä ilman korkeaa ammattitaitoa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme