Väitös: Sähköiset hiukkasten mittausmenetelmät täydentävät perinteisiä ilmanlaadun mittauksia

Hengitysilmassamme leijuvat hiukkaset aiheuttavat vuosittain miljoonia ennenaikaisia kuolemia. Hiukkasia syntyy luonnollisistakin lähteistä, mutta nykyiset haasteet johtuvat ihmisen toiminnan aiheuttamista hiukkaspäästöistä, erityisesti liikenteestä ja pienpoltosta. Hiukkaslähteiden tuntemus ja hiukkasten terveysvaikutusten ymmärtäminen on ratkaisevan tärkeää ilmanlaadun parantamiseen tähtäävissä toimissa. Tämän vuoksi myös kattavat mittaukset ovat avainasemassa.
Yleisin tapa mitata hiukkasia on mitata niiden massa. Terveysnäkökulmasta pelkän massapitoisuuden tunteminen ei kuitenkaan riitä. Hiukkaskoot vaihtelevat useita kertaluokkia, aina muutamista nanometreistä kymmeniin mikrometreihin. Muutama suuri hiukkanen vastaa massaltaan valtavaa määrää niin kutsuttuja ultrapieniä hiukkasia (halkaisijaltaan alle 100 nm).
– Aiemmat tutkimukset osoittavat, että ultrapienet hiukkaset ovat erittäin haitallisia, vaikka niiden massa on hyvin vähäinen ja siksi pelkän hiukkasmassan mittaaminen ei riitä, Laura Salo selventää.
Väitöskirjassaan Salo tutkii, miten sähköiset mittausmenetelmät voivat parantaa ymmärrystämme hiukkaspäästöistä ja -pitoisuuksista, jotka liittyvät terveyteen. Väitöskirja sisältää mittauksia kaupungeissa ja maanalaisessa kaivoksessa: näissä ympäristöissä esiintyy ajoneuvojen moottoreista peräisin olevaa hiukkassaastetta, joka koostuu pääasiassa ultrapienistä hiukkasista.
Sähköiset mittausmenetelmät soveltuvat erittäin hyvin näiden pienempien hiukkasten havaitsemiseen, koska pienet varatut hiukkaset liikkuvat helposti sähkökentissä. Varatuista hiukkasista mitattu sähkövirta voidaan muuntaa esimerkiksi keuhkoihin asettuvaksi pinta-alaksi, jolloin saadaan hyvä arvio vaarallisuudesta.
Uusi hiukkasanturi soveltuu hyvin pienhiukkasten mittaamiseen
Väitöskirjassaan Salo esittelee vakiintuneiden sähköisten menetelmien lisäksi uuden hiukkasanturin, joka perustuu hiukkasten luonnollisen varauksen hyödyntämiseen. Aiemmissa vastaavissa antureissa käytetään sähköistä varaajaa.
Tärkeä havainto Salon tutkimuksessa on, että puhtaammassa kaupunkiympäristössä enemmistö keuhkoihin päätyvistä hiukkasista on hyvin pieniä ja peräisin paikallisista lähteistä, kun taas saastuneessa ympäristössä keuhkoihin päätyvät hiukkaset ovat suurempia ja todennäköisesti kulkeutuneet muualta. Tämä voisi selittää ristiriitoja, joita on havaittu eri maiden välillä liittyen hiukkasten terveysvaikutuksiin.
Massapitoisuus on hyvä mittari suuremmille hiukkasille, mutta pienempien paikallisesti syntyvien hiukkasten mittaamiseen tarvitaan muita menetelmiä, ja tähän tarkoitukseen Salo esittelee uuden hiukkasanturin. Anturiprototyyppiä testattiin Intiassa Delhin eteläpuolella sijaitsevan vilkkaan tien läheisyydessä. Testitulosten perusteella anturin vaste korreloi erittäin hyvin hiukkasten pinta-alan ja siten myös terveysvaikutusten kanssa.
– Käytimme uutta anturia erittäin saastuneessa ympäristössä ja yllätyimme positiivisesti siitä, miten hyvin se suoriutui vaikeissa olosuhteissa. Mittalaitteen tarkkuus on tietysti tärkeä arvioida, mutta käytettävyyteen vaikuttavat myös toimintavarmuus, hinta ja huoltoväli, jotka on tässä toteutuksessa otettu huomioon, hän kertoo.
Väitöstilaisuus perjantaina 16. kesäkuuta
Diplomi-insinööri Laura Salon aerosolifysiikan alaan kuuluva väitöskirja nimeltään Characterization and Development of Electrical Methods for Aerosol Measurement tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnassa perjantaina 16. kesäkuuta 2023 klo 12 alkaen Hervannan kampuksella, Tietotalon salissa TB104 (Korkeakoulunkatu 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Naomi Zimmerman (University of British Columbia). Kustoksena toimii professori Topi Rönkkö Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura Salo
laura.salo@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Taipumus todellisuuspakoisuuteen ennustaa addiktioiden kehittymistä9.5.2025 09:01:00 EEST | Tiedote
Yksilön kokema todellisuuspakoisuus on yhteydessä päihteiden käyttöön sekä liialliseen rahapelaamiseen, digipelaamiseen ja internetin käyttöön, selviää YTM, KTM Hannu Jouhkin tuoreesta sosiaalipsykologian alan väitöskirjasta.
Ympäristön mikrobiomin köyhtyminen voi altistaa immuunivälitteisille sairauksille – Vain pieni tippa verta saattaa paljastaa sairastumisen riskin8.5.2025 09:50:00 EEST | Tiedote
Ympäristöllä on merkittävä vaikutus terveyteemme – sanotaan, että jopa suurempi kuin perimällä. Mutta mitkä tekijät tarkalleen ottaen vaikuttavat sairastumisen riskiin? Entä voidaanko yhdestä pienestä veripisarasta selvittää, mille kaikille olemme elämämme aikana altistuneet? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia uraauurtavassa HEDIMED-projektissa.
Väitös: Lapsettomuushoidoilla alkaneisiin raskauksiin liittyy enemmän komplikaatioita, mutta riskejä voidaan pienentää hoitoa räätälöimällä6.5.2025 08:20:00 EEST | Tiedote
Lääketieteen lisensiaatti Eeva-Maria Pohjonen selvitti väitöstutkimuksessaan lapsettomuushoitoihin liittyviä raskauskomplikaatioita. Lapsettomuushoidot ovat yleistyneet ja niiden turvallisuutta voidaan lisätä räätälöimällä hoitoja yksilöllisesti.
Väitös: Jos työtulojen progressiivisen verotuksen halutaan toteutuvan kunnolla, on lainsäädäntöä korjattava5.5.2025 10:14:24 EEST | Tiedote
Suomen tuloverojärjestelmässä tulon verokohteluun vaikuttaa olennaisesti se, kuka on tulon saaja. Kauppatieteiden maisteri Anette Ala-Lahti tutki väitöskirjassaan tulon kohdistamisperiaatteita, jotka ratkaisevat esimerkiksi, verotetaanko tulosta osakeyhtiötä vai luonnollista henkilöä. Tutkimuksessa havaitaan muun muassa, ettei työtulon kohdistamisperiaatteiden ja työtulon verokohtelun yhteyttä ole riittävästi huomioitu nykyisessä lainsäädännössä.
Väitös: Potilaan puhe on haastavaa lääkärille, joka käyttää suomea toisena kielenä5.5.2025 08:48:57 EEST | Tiedote
Suomessa työskentelee kasvava joukko lääkäreitä, joille suomi ei ole äidinkieli. Millaisia kielellisiä haasteita he kohtaavat työssään? Muun muassa tähän kysymykseen paneutuu FM Taina Pitkänen väitöstutkimuksessaan, joka kartoittaa lääkärin ja potilaan välisiä ymmärtämisongelmia ja tekee niiden perusteella päätelmiä potilastyöhön riittävästä kielitaidosta. Tutkimus nostaa esiin puheen ymmärtämisen yhteyden yhtäältä potilasturvallisuuteen ja toisaalta lääkärin ammatti-identiteettiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme