Väitös: Sanojen virheelliset muodot yli 3-vuotiaiden puheessa voivat viitata puhehäiriöön
16.9.2021 14:00:00 EEST | Oulun yliopisto | Tiedote
Aiemmat kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että vaihtelevasti tuotettuja sanoja esiintyy usein puheen kehityksen varhaisvaiheessa. Tällöin lapsi saattaa sanoa esimerkiksi sanan ’vaippa’ muodossa paippa, vaikka osaa käyttää siitä oikeaakin muotoa. Sanavaihtelun esiintymistä hieman vanhemmilla lapsilla on pidetty joidenkin puhehäiriöiden diagnoosiin kuuluvana piirteenä.
Filosofian lisensiaatti Anna-Leena Martikainen selvitti väitöstyössään, miten puheen tuotto vaihtelee yhtäältä 3–6-vuotiailla tyypillisesti kehittyneillä lapsilla ja toisaalta 3–5-vuotiailla lapsilla, joilla on puheen kehityksen vaikeuksia. Tutkimuksessa mukana olevat lapset olivat suomenkielisiä lapsia Joensuusta ja sen lähialueilta.
Tutkimuksessa lapsilla, joiden puheen kehityksessä oli vaikeuksia, runsas sanavaihtelu oli yhteydessä heikompaan sanaston tasoon ja runsaaseen äännevirheiden määrään puheessa. Tämä viittaa siihen, että sanavaihtelun taustalla on monia tekijöitä. Virheelliset sanamuodot voivat liittyä sekä sanojen aivoihin tallentuneiden muistijälkien epätarkkuuteen että haasteisiin puheliikkeiden säätelyssä.
Puhehäiriö voi vaikuttaa kielteisesti lapsen itsetuntoon, tunne-elämään ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Lapsilla, joilla on puhehäiriö, on myös keskimääräistä enemmän vaikeuksia lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa. Tämä voi heijastua kouluopintoihin ja myöhempiin ammatillisiin valintoihin ja työssä menestymiseen. Onkin tärkeää, että puhehäiriöihin osataan kiinnittää huomiota riittävän varhain esimerkiksi terveydenhuollossa ja varhaiskasvatuksessa.
Sanavaihtelun esiintymisen yleisyydestä ei ole tutkittua tietoa, mutta tiedetään, että se kuuluu normaaliin kehitykseen pienillä lapsilla. ”Ei tosin ole yksiselitteistä tietoa siitä, missä vaiheessa sanavaihtelun pitäisi hävitä, ja tässä voi olla kielikohtaisiakin eroja. Yleismaailmallisesti puheen kehityksen vaikeuksia on 3–15 prosentilla alle kouluikäisistä lapsista”, Anna-Leena Martikainen sanoo.
Lasten puheen kehitykseen liittyvät vaikeudet ovat yleisimpiä syitä puheterapiaan ohjautumiselle. Puheterapeutit voivat hyödyntää tästä tutkimuksesta saatua tietoa sanavaihtelun taustatekijöistä valitessaan arviointi- ja kuntoutusmenetelmiä ja siten tukea lasten kuntoutumista aikaisempaa kohdennetummin.
Filosofian lisensiaatti Anna-Leena Martikainen väittelee Oulun yliopistossa perjantaina 17.9.2021. Logopedian alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Sanavaihtelun esiintyminen suomenkielisillä lapsilla (Intra-word variability in children acquiring Finnish). Vastaväittäjänä toimii professori Minna Laakso Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Sari Kunnari. Väitöstilaisuus alkaa Linnanmaalla Wetteri-salissa (IT115) klo 12, etäyhteys https://oulu.zoom.us/j/63488951505
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
FL Anna-Leena Martikainen
anna-leena.martikainen@uef.fi
p. 044 366 4744
Anna-Maria HietapeltoViestintäasiantuntija
Tiedeviestintä: humanistiset tieteet, kasvatustieteet, kauppatieteet ja taloustiede.
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto
Viestintä, markkinointi ja yhteiskuntasuhteet
PL 8000
90014 Oulun yliopisto
viestintä (@) oulu.fi
0294 484 091
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Voimakas immuunivaste voi kertoa ärhäkästä rintasyövästä – uusi suomalaistutkimus auttaa tunnistamaan riskipotilaat ja kohdistamaan hoidot tarkemmin5.8.2026 07:06:00 EEST | Tiedote
Rintasyöpäkasvaimen biologisen käyttäytymisen mittaaminen auttaa tunnistamaan jo varhaisessa vaiheessa ne potilaat, joiden sairaus on erityisen aggressiivinen. Oulun yliopiston tutkimus tarjoaa pohjan uudenlaiselle biomarkkeripaneelille, jonka avulla tehokkaimmat hoidot voidaan kohdentaa oikealle potilaalle oikeaan aikaan.
Yllättävä perhoslöytö – Euroopassa lähes tuntematon laji löytyi Suomesta10.7.2026 12:01:00 EEST | Tiedote
Lounais-Suomen Bromarvista on löytynyt Suomelle uusi ja erittäin odottamaton perhoslaji. Kyseessä on todennäköisesti Cuprina fuscella, jota on Euroopassa tavattu aiemmin vain Itävallasta. Löytö on poikkeuksellinen, sillä laji kuuluu alaheimoon, jota ei ole aiemmin havaittu Suomessa eikä muuallakaan Pohjois-Euroopassa.
Äidin sensitiivisyys suojaa keskosta tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmilta10.7.2026 06:01:00 EEST | Tiedote
Äidin lämmin, nopea ja tilanteeseen sopiva reagointi lapsen tarpeisiin ehkäisee tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmia lapsen myöhemmällä iällä. Uuden tutkimuksen mukaan sensitiivinen vuorovaikutus suojaa etenkin ennenaikaisesti syntyneitä.
Ihminen muokkaa susien kehitystä – kallon muoto vaihtelee eri puolilla maailmaa7.7.2026 06:04:00 EEST | Tiedote
Eri puolilla maailmaa elävät sudet eivät ole rakenteeltaan samanlaisia. Uusi kansainvälinen tutkimus osoittaa, että susien kallon muoto ja koko vaihtelevat ilmaston, saaliseläinten, evoluutiotaustan sekä yhä enemmän myös ihmisen vaikutuksen mukaan.
Kaukolämmön hukkalämpöä jäteveden puhdistukseen: taloudellista hyötyä ja päästövähennyksiä uudella menetelmällä – myös datakeskuksista6.7.2026 06:04:00 EEST | Tiedote
Hukkalämmön ja kaukolämmön paluuveden lämpö tarjoaa lupaavia mahdollisuuksia kaupunkien puhtaan siirtymän edistämiseen. Oulun yliopiston Kavereno-tutkimushankkeen tulosten mukaan energiayhtiön vuosittainen liiketulos voi parhaimmillaan kasvaa lähes 40 prosenttia, samalla kun hiilidioksidipäästöt vähenevät noin kolmanneksen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
