Väitös: Sarveiskalvon solujen kliinisesti yhteensopivat erilaistusmenetelmät tukevat uusien hoitomuotojen kehittämistä
Sarveiskalvo muodostaa silmän etuosaan läpinäkyvän ikkunan, joka paitsi suojaa silmän sisäosia, myös mahdollistaa näkökyvyn läpäisemällä ja taittamalla valoa silmän takaosan verkkokalvolle.
Sarveiskalvon uloin solukerros on nopeasti uusiutuva epiteeli, jonka toiminnalla on tärkeä rooli sarveiskalvon läpinäkyvyyden ja terveyden ylläpidossa. Epiteeliä puolestaan ylläpitävät niin kutsutut sarveiskalvon limbaaliset kantasolut (LSC-solut). Häiriötilat LSC-solujen toiminnassa ja sarveiskalvoepiteelin uusiutumisessa johtavat pahimmillaan jopa sokeutumiseen.
LSC-solujen häiriöistä tai tuhoutumisesta johtuvia sarveiskalvosairauksia hoidetaan tyypillisimmin istuttamalla silmään uusia, toimivia LSC-soluja. Yksi merkittävimpiä hoitoja rajoittavia tekijöitä on kuitenkin puute siirteeseen sopivista LSC-soluista. Sopivien solujen valmistaminen laboratoriossa pluripotenteista kantasoluista erilaistamalla voi auttaa selättämään siirremateriaalien puutteen aiheuttamat haasteet.
— Väitöskirjassa esitellyt pluripotenttien kantasolujen erilaistusmenetelmät on kehitetty alusta alkaen niiden kliininen sovellettavuus huomioiden. Tämä tarkoittaa esimerkiksi laadultaan määrittelemättömien ja eläinperäisten komponenttien minimoimista, Vattulainen kertoo.
— Toinen tärkeä aspekti on tietenkin erilaistusmenetelmillä tuotettujen LSC-solujen laatu. Toimiakseen siirteissä, niiden tulee olla sekä ilmiasultaan että toiminnaltaan riittävän samankaltaisia suhteessa kudoksen alkuperäisiin LSC-soluihin.
Väitöskirjatutkimuksessa erilaistettujen LSC-solujen ilmiasu muistutti suuresti vertailukohtana käytettyjä ihmisen ja sian sarveiskalvosta eristettyjä soluja. Pluripotenttien solujen erilaistumisprosessin eri aikapisteissä suoritetut analyysit paljastivat lisäksi useita kiinnostavia alapopulaatioita, joiden toiminnallisten erojen selvittäminen voi auttaa kehittämään entistä tehokkaampia hoitoja.
— Pluripotenteista kantasoluista erilaistetut LSC-solut käyttäytyivät erittäin lupaavasti esimerkiksi haavan paranemista mittaavassa kokeessa. Vaikka laboratoriossa suoritetut mallinnukset ovat aina luonteeltaan melko alustavia, tästä on hyvä jatkaa menetelmän kehitystä, Vattulainen toteaa.
Meri Vattulainen on kotoisin Kangasalta ja valmistui filosofian maisteriksi Itä-Suomen yliopiston biotieteiden koulutusohjelmasta vuonna 2016. Väitöskirjatutkimus on tehty Heli Skottmanin johtamassa Silmäryhmässä Tampereen yliopistossa, missä Vattulainen toistaiseksi jatkaa työskentelyään väitöskirjan aihepiiriin kuuluvien jatkoprojektien parissa.
Filosofian maisteri Meri Vattulaisen solu- ja kudosteknologian alaan kuuluva väitöskirja Human pluripotent stem cells for corneal applications tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 1.7.2022 klo 12 alkaen Arvo-rakennuksen auditoriossa F115, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii professori Majlinda Lako Newcastlen yliopistosta, Englannista. Kustoksena toimii professori Heli Skottman Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta. Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Meri Vattulainen
meri.vattulainen@tuni.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme