Väitös: Sarveiskalvon solujen kliinisesti yhteensopivat erilaistusmenetelmät tukevat uusien hoitomuotojen kehittämistä

Sarveiskalvo muodostaa silmän etuosaan läpinäkyvän ikkunan, joka paitsi suojaa silmän sisäosia, myös mahdollistaa näkökyvyn läpäisemällä ja taittamalla valoa silmän takaosan verkkokalvolle.

Sarveiskalvon uloin solukerros on nopeasti uusiutuva epiteeli, jonka toiminnalla on tärkeä rooli sarveiskalvon läpinäkyvyyden ja terveyden ylläpidossa. Epiteeliä puolestaan ylläpitävät niin kutsutut sarveiskalvon limbaaliset kantasolut (LSC-solut). Häiriötilat LSC-solujen toiminnassa ja sarveiskalvoepiteelin uusiutumisessa johtavat pahimmillaan jopa sokeutumiseen.

LSC-solujen häiriöistä tai tuhoutumisesta johtuvia sarveiskalvosairauksia hoidetaan tyypillisimmin istuttamalla silmään uusia, toimivia LSC-soluja. Yksi merkittävimpiä hoitoja rajoittavia tekijöitä on kuitenkin puute siirteeseen sopivista LSC-soluista. Sopivien solujen valmistaminen laboratoriossa pluripotenteista kantasoluista erilaistamalla voi auttaa selättämään siirremateriaalien puutteen aiheuttamat haasteet.

— Väitöskirjassa esitellyt pluripotenttien kantasolujen erilaistusmenetelmät on kehitetty alusta alkaen niiden kliininen sovellettavuus huomioiden. Tämä tarkoittaa esimerkiksi laadultaan määrittelemättömien ja eläinperäisten komponenttien minimoimista, Vattulainen kertoo.

— Toinen tärkeä aspekti on tietenkin erilaistusmenetelmillä tuotettujen LSC-solujen laatu. Toimiakseen siirteissä, niiden tulee olla sekä ilmiasultaan että toiminnaltaan riittävän samankaltaisia suhteessa kudoksen alkuperäisiin LSC-soluihin.

Väitöskirjatutkimuksessa erilaistettujen LSC-solujen ilmiasu muistutti suuresti vertailukohtana käytettyjä ihmisen ja sian sarveiskalvosta eristettyjä soluja. Pluripotenttien solujen erilaistumisprosessin eri aikapisteissä suoritetut analyysit paljastivat lisäksi useita kiinnostavia alapopulaatioita, joiden toiminnallisten erojen selvittäminen voi auttaa kehittämään entistä tehokkaampia hoitoja.

— Pluripotenteista kantasoluista erilaistetut LSC-solut käyttäytyivät erittäin lupaavasti esimerkiksi haavan paranemista mittaavassa kokeessa. Vaikka laboratoriossa suoritetut mallinnukset ovat aina luonteeltaan melko alustavia, tästä on hyvä jatkaa menetelmän kehitystä, Vattulainen toteaa.

Meri Vattulainen on kotoisin Kangasalta ja valmistui filosofian maisteriksi Itä-Suomen yliopiston biotieteiden koulutusohjelmasta vuonna 2016. Väitöskirjatutkimus on tehty Heli Skottmanin johtamassa Silmäryhmässä Tampereen yliopistossa, missä Vattulainen toistaiseksi jatkaa työskentelyään väitöskirjan aihepiiriin kuuluvien jatkoprojektien parissa.

Filosofian maisteri Meri Vattulaisen solu- ja kudosteknologian alaan kuuluva väitöskirja Human pluripotent stem cells for corneal applications tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 1.7.2022 klo 12 alkaen Arvo-rakennuksen auditoriossa F115, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii professori Majlinda Lako Newcastlen yliopistosta, Englannista. Kustoksena toimii professori Heli Skottman Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta. Väitöstilaisuuden kieli on englanti.