Väitös: Sarveiskalvon solujen kliinisesti yhteensopivat erilaistusmenetelmät tukevat uusien hoitomuotojen kehittämistä
Ihmisen erittäin monikykyisistä kantasoluista valmistetut sarveiskalvoepiteelisiirteet voivat tulevaisuudessa mahdollistaa näön palauttamisen entistä useammalle vaikeasta sarveiskalvosairaudesta kärsivälle potilaalle. Filosofian maisteri Meri Vattulainen kehitti väitöskirjatutkimuksessaan kliinisesti yhteensopivia menetelmiä sarveiskalvoepiteeliä uusivien limbaalisten kantasolujen erilaistamiseksi ihmisen erittäin monikykyisistä eli pluripotenteista kantasoluista ja tutki tuloksena saatujen solujen ominaisuuksia.
Sarveiskalvo muodostaa silmän etuosaan läpinäkyvän ikkunan, joka paitsi suojaa silmän sisäosia, myös mahdollistaa näkökyvyn läpäisemällä ja taittamalla valoa silmän takaosan verkkokalvolle.
Sarveiskalvon uloin solukerros on nopeasti uusiutuva epiteeli, jonka toiminnalla on tärkeä rooli sarveiskalvon läpinäkyvyyden ja terveyden ylläpidossa. Epiteeliä puolestaan ylläpitävät niin kutsutut sarveiskalvon limbaaliset kantasolut (LSC-solut). Häiriötilat LSC-solujen toiminnassa ja sarveiskalvoepiteelin uusiutumisessa johtavat pahimmillaan jopa sokeutumiseen.
LSC-solujen häiriöistä tai tuhoutumisesta johtuvia sarveiskalvosairauksia hoidetaan tyypillisimmin istuttamalla silmään uusia, toimivia LSC-soluja. Yksi merkittävimpiä hoitoja rajoittavia tekijöitä on kuitenkin puute siirteeseen sopivista LSC-soluista. Sopivien solujen valmistaminen laboratoriossa pluripotenteista kantasoluista erilaistamalla voi auttaa selättämään siirremateriaalien puutteen aiheuttamat haasteet.
— Väitöskirjassa esitellyt pluripotenttien kantasolujen erilaistusmenetelmät on kehitetty alusta alkaen niiden kliininen sovellettavuus huomioiden. Tämä tarkoittaa esimerkiksi laadultaan määrittelemättömien ja eläinperäisten komponenttien minimoimista, Vattulainen kertoo.
— Toinen tärkeä aspekti on tietenkin erilaistusmenetelmillä tuotettujen LSC-solujen laatu. Toimiakseen siirteissä, niiden tulee olla sekä ilmiasultaan että toiminnaltaan riittävän samankaltaisia suhteessa kudoksen alkuperäisiin LSC-soluihin.
Väitöskirjatutkimuksessa erilaistettujen LSC-solujen ilmiasu muistutti suuresti vertailukohtana käytettyjä ihmisen ja sian sarveiskalvosta eristettyjä soluja. Pluripotenttien solujen erilaistumisprosessin eri aikapisteissä suoritetut analyysit paljastivat lisäksi useita kiinnostavia alapopulaatioita, joiden toiminnallisten erojen selvittäminen voi auttaa kehittämään entistä tehokkaampia hoitoja.
— Pluripotenteista kantasoluista erilaistetut LSC-solut käyttäytyivät erittäin lupaavasti esimerkiksi haavan paranemista mittaavassa kokeessa. Vaikka laboratoriossa suoritetut mallinnukset ovat aina luonteeltaan melko alustavia, tästä on hyvä jatkaa menetelmän kehitystä, Vattulainen toteaa.
Meri Vattulainen on kotoisin Kangasalta ja valmistui filosofian maisteriksi Itä-Suomen yliopiston biotieteiden koulutusohjelmasta vuonna 2016. Väitöskirjatutkimus on tehty Heli Skottmanin johtamassa Silmäryhmässä Tampereen yliopistossa, missä Vattulainen toistaiseksi jatkaa työskentelyään väitöskirjan aihepiiriin kuuluvien jatkoprojektien parissa.
Filosofian maisteri Meri Vattulaisen solu- ja kudosteknologian alaan kuuluva väitöskirja Human pluripotent stem cells for corneal applications tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 1.7.2022 klo 12 alkaen Arvo-rakennuksen auditoriossa F115, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii professori Majlinda Lako Newcastlen yliopistosta, Englannista. Kustoksena toimii professori Heli Skottman Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta. Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Meri Vattulainen
meri.vattulainen@tuni.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Älykkäät pehmorobotit tarttuvat esineisiin paineilman avulla4.7.2022 10:36:48 EEST | Tiedote
Uusilla paineilmalla toimivilla antureilla pehmorobotit pystyvät aistimaan ilman ainuttakaan sähköistä komponenttia. Antureilla varustetut poimimisrobotit havaitsevat kohteensa muodon ja pystyvät tarttumaan poimittavaan kappaleeseen automaattisesti. Tulevaisuudessa tällaisia robotteja voidaan käyttää elektroniikalle haastavissa olosuhteissa, esimerkiksi voimakkaassa säteilyssä tai magneettikentässä.
Uusi 3D-tulostin mahdollistaa keraamisten tuotteiden suunnittelun joustavasti halutuilla ominaisuuksilla1.7.2022 10:30:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopisto ottaa käyttöön uuden keraamien 3D-tulostusteknologian. Tampereelle juuri saapunut laite perustuu tulostukseen sideaineen suihkutus -menetelmällä. Se mahdollistaa suunnittelun ja valmistuksen keraamirakenteiden toiminnallisuuden mukaan. Laitteen käyttöönotossa huomioidaan teollisuuden tarpeet yhteisissä työpajoissa.
Väitös: Yritysten tulee linjata arvonluontinsa taloudellisten, sosiaalisten ja ekologisten kestävyystavoitteiden kanssa23.6.2022 14:52:05 EEST | Tiedote
Vallitsevat liiketoiminta- ja arvonluontimallit korostavat edelleen liiketoiminnan ja asiakkaiden näkökulmia jättäen muut sidosryhmät vähemmälle huomiolle. KTM Riikka Tapaninahon väitöskirja tarjoaa vaihtoehtoisen mallin tyypillisille käsityksille liiketoiminnasta ja arvonluonnista. Erityisesti viimeaikaiset globaalit kriisit ovat osoittaneet, kuinka riippuvaisia olemme toisistamme ja luonnonympäristöstä niin paikallisesti kuin globaalisti. Näiden riippuvuuksien ja suhteiden ymmärtäminen tulisi olla tämän päivän johtajien ydinosaamista.
Väitös: Robotit ovat tulossa työelämään, mutta työkavereina ne koetaan uhaksi21.6.2022 15:05:10 EEST | Tiedote
YTM Nina Savelan sosiaalipsykologian väitöskirja tarkastelee robotteihin kohdistuvia ennakkoasenteita. Lisääntyvä vuorovaikutus robottien kanssa työpaikoilla herättää epämukavuutta sekä haastaa työhön ja työyhteisöön sitoutumista. Väitöstutkimus esittää, että robottien esitteleminen työntekijöinä korostaa niiden sosiaalista toimijuutta, mikä uhkaa ihmisten identiteettiä ja auktoriteettiasemaa.
Ennakkokutsu medialle: Verotutkimuksen huippuyksikön avajaistilaisuus 1.9.202221.6.2022 09:39:25 EEST | Kutsu
Verotus vaikuttaa meidän kaikkien elämään, vaikkemme sitä aina huomaa. Verotuloilla rahoitetaan hyvinvointipalvelut varhaiskasvatuksesta ja koulutuksesta eläkkeisiin. Verotuksella voidaan myös pyrkiä ratkomaan merkittäviä yhteiskunnallisia haasteita, kuten eriarvoisuuden kasvua sekä ympäristö- ja terveysongelmia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme