Väitös: Sarveiskalvon solujen kliinisesti yhteensopivat erilaistusmenetelmät tukevat uusien hoitomuotojen kehittämistä
20.6.2022 10:00:00 EEST | Tampereen yliopisto | Tiedote

Sarveiskalvo muodostaa silmän etuosaan läpinäkyvän ikkunan, joka paitsi suojaa silmän sisäosia, myös mahdollistaa näkökyvyn läpäisemällä ja taittamalla valoa silmän takaosan verkkokalvolle.
Sarveiskalvon uloin solukerros on nopeasti uusiutuva epiteeli, jonka toiminnalla on tärkeä rooli sarveiskalvon läpinäkyvyyden ja terveyden ylläpidossa. Epiteeliä puolestaan ylläpitävät niin kutsutut sarveiskalvon limbaaliset kantasolut (LSC-solut). Häiriötilat LSC-solujen toiminnassa ja sarveiskalvoepiteelin uusiutumisessa johtavat pahimmillaan jopa sokeutumiseen.
LSC-solujen häiriöistä tai tuhoutumisesta johtuvia sarveiskalvosairauksia hoidetaan tyypillisimmin istuttamalla silmään uusia, toimivia LSC-soluja. Yksi merkittävimpiä hoitoja rajoittavia tekijöitä on kuitenkin puute siirteeseen sopivista LSC-soluista. Sopivien solujen valmistaminen laboratoriossa pluripotenteista kantasoluista erilaistamalla voi auttaa selättämään siirremateriaalien puutteen aiheuttamat haasteet.
— Väitöskirjassa esitellyt pluripotenttien kantasolujen erilaistusmenetelmät on kehitetty alusta alkaen niiden kliininen sovellettavuus huomioiden. Tämä tarkoittaa esimerkiksi laadultaan määrittelemättömien ja eläinperäisten komponenttien minimoimista, Vattulainen kertoo.
— Toinen tärkeä aspekti on tietenkin erilaistusmenetelmillä tuotettujen LSC-solujen laatu. Toimiakseen siirteissä, niiden tulee olla sekä ilmiasultaan että toiminnaltaan riittävän samankaltaisia suhteessa kudoksen alkuperäisiin LSC-soluihin.
Väitöskirjatutkimuksessa erilaistettujen LSC-solujen ilmiasu muistutti suuresti vertailukohtana käytettyjä ihmisen ja sian sarveiskalvosta eristettyjä soluja. Pluripotenttien solujen erilaistumisprosessin eri aikapisteissä suoritetut analyysit paljastivat lisäksi useita kiinnostavia alapopulaatioita, joiden toiminnallisten erojen selvittäminen voi auttaa kehittämään entistä tehokkaampia hoitoja.
— Pluripotenteista kantasoluista erilaistetut LSC-solut käyttäytyivät erittäin lupaavasti esimerkiksi haavan paranemista mittaavassa kokeessa. Vaikka laboratoriossa suoritetut mallinnukset ovat aina luonteeltaan melko alustavia, tästä on hyvä jatkaa menetelmän kehitystä, Vattulainen toteaa.
Meri Vattulainen on kotoisin Kangasalta ja valmistui filosofian maisteriksi Itä-Suomen yliopiston biotieteiden koulutusohjelmasta vuonna 2016. Väitöskirjatutkimus on tehty Heli Skottmanin johtamassa Silmäryhmässä Tampereen yliopistossa, missä Vattulainen toistaiseksi jatkaa työskentelyään väitöskirjan aihepiiriin kuuluvien jatkoprojektien parissa.
Filosofian maisteri Meri Vattulaisen solu- ja kudosteknologian alaan kuuluva väitöskirja Human pluripotent stem cells for corneal applications tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 1.7.2022 klo 12 alkaen Arvo-rakennuksen auditoriossa F115, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii professori Majlinda Lako Newcastlen yliopistosta, Englannista. Kustoksena toimii professori Heli Skottman Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta. Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Meri Vattulainen
meri.vattulainen@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tietopohjainen päätöksenteko ei ole niin suoraviivaista kuin usein ajatellaan17.11.2026 11:43:11 EET | Tiedote
Tietopohjainen päätöksenteko on vahva tavoite julkisessa hallinnossa. Väitöstutkimus osoittaa, että päätöksenteko ei käytännössä perustu suoraviivaisesti tutkimustietoon. Tiedon käyttöön vaikuttavat myös organisaatioiden toimintakulttuurit, yksilölliset tavat ja vallankäytön rakenteet.
Aki Soudunsaari Tampereen yliopiston kasvun ja kaupallistamisen työelämäprofessoriksi16.11.2026 13:00:33 EET | Tiedote
Aki Soudunsaari on nimitetty kasvun ja kaupallistamisen työelämäprofessoriksi Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekuntaan. Hän on aloittanut kolmivuotisessa osa-aikaisessa tehtävässä 16.11.2026.
Humanoidirobotin käännetty katse tuottaa hylätyksi tulemisen kokemuksen10.11.2026 14:11:48 EET | Tiedote
Poispäin suunnattu katse viestii välinpitämättömyyttä. Samuli Linnunsalon ja tutkijakollegoiden tuore tutkimus osoittaa, että humanoidirobotin vältellessä katsekontaktia tutkittavat raportoivat muun muassa kasvanutta ulkopuolisuuden kokemusta, madaltunutta mielialaa sekä alentunutta itsetuntoa. Tutkimus tarjoaa uutta tietoa humanoidirobottien nonverbaalisten viestien mahdollisista negatiivisista vaikutuksista ihmisiin.
Lääkäreille uusia työkaluja terveysdatan käsittelyyn – 8 miljoonan euron tutkimushanke hyödynsi tekoälyä ja laajennettua todellisuutta9.11.2026 11:40:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston johtama MEDALLION-tutkimusprojekti etsi uusia tapoja lääketieteellisen datan käsittelyyn. Yhdessä tutkimuskumppaneiden, yritysten ja Business Finlandin kanssa hankkeessa kehitettiin työkaluja, jotka hyödyntävät laajennettua todellisuutta (XR) ja tekoälyä (AI). Menetelmiä voidaan odottaa kliiniseen käyttöön lähitulevaisuudessa.
Moottorikelkkasafareilla altistutaan yllättävän korkeille pakokaasupäästöille3.11.2026 12:45:00 EET | Tiedote
Moottorikelkka- ja mönkijäsafareille osallistuvat voivat altistua erittäin suurille pakokaasuperäisten pienhiukkasten pitoisuuksille, osoittaa Tampereen ja Itä-Suomen yliopistojen tuore tutkimus. Mittausten perusteella altistuminen voi ajoittain ylittää vilkkaissa kaupunkiympäristöissä mitatut tasot moninkertaisesti.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
