Väitös: Silmänpohjan solujen sähköinen viestintä säätelee verkkokalvon uusiutumista
28.3.2023 08:26:45 EEST | Tampereen yliopisto | Tiedote

Näköaistia pidetään ihmisen tärkeimpänä aistina, ja silmämme joutuvat päivittäin monenlaisten haasteiden eteen. Näköaistin tulee pystyä toimimaan hämärässä, erottamaan lukuisia värejä sekä tunnistamaan yksityiskohtia erilaisissa liikenopeuksissa. Näkemämme valo on silmillemme hyvin kuluttavaa, jonka vuoksi verkkokalvon valoa aistivien solujen on uusiuduttava päivittäin.
— Verkkokalvon näköaistinsolut luovuttavat vanhentuneet osansa kudoksen alla oleville epiteelisoluille, jotka solusyönnin kautta hajottavat ne. Se on kuin hyvin raskas ateria, jonka tutkimamme epiteelisolut syövät joka päivä. Epiteelisolut myös kierrättävät kaikki hyödylliset osat ja aineenvaihduntatuotteet takaisin verkkokalvon käyttöön, Julia Fadjukov selittää.
Verkkokalvon uusiutuminen on tarkasti vuorokausirytmin mukaan säädelty päivittäinen prosessi, joka tapahtuu näköaistinsolutyypistä riippuen joko aamulla tai illalla. Prosessi on hyvin monivaiheinen, mutta uusiutumiseen osallistuvia molekyylejä tunnetaan jo kohtalaisen hyvin. Tutkijat eivät vielä kuitenkaan ymmärrä, kuinka uusiutuminen saadaan tapahtumaan kaikissa epiteelikudoksen soluissa samanaikaisesti ja miten prosessia voidaan säädellä riittävän nopeasti.
— Tutkimusryhmämme tulokset osoittavat, että tärkeä osa tähän palapeliin löytyy epiteelisolujen sähköisestä signaloinnista. Väitöstyöni merkittävin löydös on, että verkkokalvon epiteelistä löytyy jänniteherkkiä natrium-ionikanavia, jotka tunnetaan parhaiten roolistaan hermosolujen aktiopotentiaalin synnyssä. Tuloksemme osoittivat, että nämä kanavat ovat merkittäviä verkkokalvon uusiutumiselle. Lisäksi havaitsimme, että uusiutumisen aikana epiteelin natrium-ionikanavien ja solujen välisten aukkoliitosproteiinien paikka muuttuu dramaattisesti. Mikäli nämä muutokset tai ionikanavien toiminta estetään, näköaistinsolujen uusiutuminen häiriintyy.
Fadjukov korostaa tulosten merkittävyyttä myös sairauksien kannalta. Uusiutumisprosessi on puutteellinen monissa verkkokalvon rappeumataudeissa, kuten esimerkiksi verkkokalvon ikärappeumassa (age-related macular degeneration, AMD).
— Onkin hyvin mielenkiintoista, että useat näistä sairauksista saavat alkunsa verkkokalvon sijaan sen alla olevasta epiteelistä. Toivon, että löydöksemme edistää tulevaisuudessa silmäsairausten hoidon kehitystä. Tutkimuksemme tuo kuitenkin ennen kaikkea uutta tietoa silmänpohjan epiteelikudoksen biologiasta ja osoittaa, että epiteelin rooli verkkokalvon hyvinvoinnin ylläpitäjänä on aiemmin luultua aktiivisempi, Fadjukov lisää.
Filosofian maisteri Julia Fadjukovin biolääketieteen alaan kuuluva väitöskirja Electrical Communication and its Physiological Relevance in Retinal Pigment Epithelium tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopistossa lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 31.03.2023 klo 13 alkaen, Pinni B-rakennuksen auditoriossa B1100 (Kanslerinrinne 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Christophe Ribelayga Houstonin yliopistosta USA:sta. Kustoksena toimii dosentti Soile Nymark lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Julia Fadjukov
julia.johansson@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tietopohjainen päätöksenteko ei ole niin suoraviivaista kuin usein ajatellaan17.11.2026 11:43:11 EET | Tiedote
Tietopohjainen päätöksenteko on vahva tavoite julkisessa hallinnossa. Väitöstutkimus osoittaa, että päätöksenteko ei käytännössä perustu suoraviivaisesti tutkimustietoon. Tiedon käyttöön vaikuttavat myös organisaatioiden toimintakulttuurit, yksilölliset tavat ja vallankäytön rakenteet.
Aki Soudunsaari Tampereen yliopiston kasvun ja kaupallistamisen työelämäprofessoriksi16.11.2026 13:00:33 EET | Tiedote
Aki Soudunsaari on nimitetty kasvun ja kaupallistamisen työelämäprofessoriksi Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekuntaan. Hän on aloittanut kolmivuotisessa osa-aikaisessa tehtävässä 16.11.2026.
Humanoidirobotin käännetty katse tuottaa hylätyksi tulemisen kokemuksen10.11.2026 14:11:48 EET | Tiedote
Poispäin suunnattu katse viestii välinpitämättömyyttä. Samuli Linnunsalon ja tutkijakollegoiden tuore tutkimus osoittaa, että humanoidirobotin vältellessä katsekontaktia tutkittavat raportoivat muun muassa kasvanutta ulkopuolisuuden kokemusta, madaltunutta mielialaa sekä alentunutta itsetuntoa. Tutkimus tarjoaa uutta tietoa humanoidirobottien nonverbaalisten viestien mahdollisista negatiivisista vaikutuksista ihmisiin.
Lääkäreille uusia työkaluja terveysdatan käsittelyyn – 8 miljoonan euron tutkimushanke hyödynsi tekoälyä ja laajennettua todellisuutta9.11.2026 11:40:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston johtama MEDALLION-tutkimusprojekti etsi uusia tapoja lääketieteellisen datan käsittelyyn. Yhdessä tutkimuskumppaneiden, yritysten ja Business Finlandin kanssa hankkeessa kehitettiin työkaluja, jotka hyödyntävät laajennettua todellisuutta (XR) ja tekoälyä (AI). Menetelmiä voidaan odottaa kliiniseen käyttöön lähitulevaisuudessa.
Moottorikelkkasafareilla altistutaan yllättävän korkeille pakokaasupäästöille3.11.2026 12:45:00 EET | Tiedote
Moottorikelkka- ja mönkijäsafareille osallistuvat voivat altistua erittäin suurille pakokaasuperäisten pienhiukkasten pitoisuuksille, osoittaa Tampereen ja Itä-Suomen yliopistojen tuore tutkimus. Mittausten perusteella altistuminen voi ajoittain ylittää vilkkaissa kaupunkiympäristöissä mitatut tasot moninkertaisesti.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
