Väitös: Silmänpohjan solujen sähköinen viestintä säätelee verkkokalvon uusiutumista

Näköaistia pidetään ihmisen tärkeimpänä aistina, ja silmämme joutuvat päivittäin monenlaisten haasteiden eteen. Näköaistin tulee pystyä toimimaan hämärässä, erottamaan lukuisia värejä sekä tunnistamaan yksityiskohtia erilaisissa liikenopeuksissa. Näkemämme valo on silmillemme hyvin kuluttavaa, jonka vuoksi verkkokalvon valoa aistivien solujen on uusiuduttava päivittäin.
— Verkkokalvon näköaistinsolut luovuttavat vanhentuneet osansa kudoksen alla oleville epiteelisoluille, jotka solusyönnin kautta hajottavat ne. Se on kuin hyvin raskas ateria, jonka tutkimamme epiteelisolut syövät joka päivä. Epiteelisolut myös kierrättävät kaikki hyödylliset osat ja aineenvaihduntatuotteet takaisin verkkokalvon käyttöön, Julia Fadjukov selittää.
Verkkokalvon uusiutuminen on tarkasti vuorokausirytmin mukaan säädelty päivittäinen prosessi, joka tapahtuu näköaistinsolutyypistä riippuen joko aamulla tai illalla. Prosessi on hyvin monivaiheinen, mutta uusiutumiseen osallistuvia molekyylejä tunnetaan jo kohtalaisen hyvin. Tutkijat eivät vielä kuitenkaan ymmärrä, kuinka uusiutuminen saadaan tapahtumaan kaikissa epiteelikudoksen soluissa samanaikaisesti ja miten prosessia voidaan säädellä riittävän nopeasti.
— Tutkimusryhmämme tulokset osoittavat, että tärkeä osa tähän palapeliin löytyy epiteelisolujen sähköisestä signaloinnista. Väitöstyöni merkittävin löydös on, että verkkokalvon epiteelistä löytyy jänniteherkkiä natrium-ionikanavia, jotka tunnetaan parhaiten roolistaan hermosolujen aktiopotentiaalin synnyssä. Tuloksemme osoittivat, että nämä kanavat ovat merkittäviä verkkokalvon uusiutumiselle. Lisäksi havaitsimme, että uusiutumisen aikana epiteelin natrium-ionikanavien ja solujen välisten aukkoliitosproteiinien paikka muuttuu dramaattisesti. Mikäli nämä muutokset tai ionikanavien toiminta estetään, näköaistinsolujen uusiutuminen häiriintyy.
Fadjukov korostaa tulosten merkittävyyttä myös sairauksien kannalta. Uusiutumisprosessi on puutteellinen monissa verkkokalvon rappeumataudeissa, kuten esimerkiksi verkkokalvon ikärappeumassa (age-related macular degeneration, AMD).
— Onkin hyvin mielenkiintoista, että useat näistä sairauksista saavat alkunsa verkkokalvon sijaan sen alla olevasta epiteelistä. Toivon, että löydöksemme edistää tulevaisuudessa silmäsairausten hoidon kehitystä. Tutkimuksemme tuo kuitenkin ennen kaikkea uutta tietoa silmänpohjan epiteelikudoksen biologiasta ja osoittaa, että epiteelin rooli verkkokalvon hyvinvoinnin ylläpitäjänä on aiemmin luultua aktiivisempi, Fadjukov lisää.
Filosofian maisteri Julia Fadjukovin biolääketieteen alaan kuuluva väitöskirja Electrical Communication and its Physiological Relevance in Retinal Pigment Epithelium tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopistossa lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 31.03.2023 klo 13 alkaen, Pinni B-rakennuksen auditoriossa B1100 (Kanslerinrinne 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Christophe Ribelayga Houstonin yliopistosta USA:sta. Kustoksena toimii dosentti Soile Nymark lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Julia Fadjukov
julia.johansson@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Monipuoliset mielenterveyspalvelut auttavat ehkäisemään masennuksesta johtuvaa eläköitymistä26.5.2023 16:11:58 EEST | Tiedote
Mielenterveyden häiriöt vievät ihmisiä työkyvyttömyyseläkkeelle Suomessa ja muualla maailmassa. Mielenterveydessä suurin yksittäinen eläkeperuste on masennus, jonka vuoksi arviolta jopa 10 ihmistä siirtyy päivittäin Suomessa varhaiseläkkeelle. Aiempi tutkimus on havainnut masennusperusteisessa eläköitymisessä eroja ammattiryhmien ja alueiden välillä. Uuden tutkimuksen mukaan tapa järjestää julkisia mielenterveyspalveluita on olennaisessa roolissa, kun halutaan ehkäistä masennuseläköitymistä.
Järjestelmäpiirisuunnittelun huippukeskusta suunnitellaan Suomeen26.5.2023 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisen piirisuunnitteluosaamisen vahvistamisen ytimessä on akateemisen tutkimuksen ja yritysten yhteistyö. Tampereen yliopisto, Oulun yliopisto, Aalto-yliopisto ja Nokia suunnittelevat yhteisen järjestelmäpiirisuunnitteluun keskittyvän huippukeskuksen perustamista. Keskus olisi osa vireillä olevaa kansallista Siruja Suomesta –ohjelmaa.
Autonomisista kiskopyöräkaivureista tehoa ja turvaa ratatöihin25.5.2023 15:00:00 EEST | Tiedote
Euroopassa rautateitä ylläpidetään ja uusitaan ihmisten ohjaamilla ratakoneilla. Robottiteknologia voi ratkaista raskaan ja tarkkuutta vaativan työn haasteita työvoimapulastakin kärsivällä rautatiealalla. Esimerkiksi autonominen kiskopyöräkaivuri voi mullistaa rautateiden kunnossapidon parantamalla laadun ja tuottavuuden lisäksi ratatyön turvallisuutta.
Väitös: Elintapatekijöistä tupakointi lisää riskiä sairastua vaikeaan myyräkuumeeseen25.5.2023 09:45:52 EEST | Tiedote
Suomessa tehdään vuosittain 1000–3000 myyräkuumediagnoosia. Sairastuneista osa joutuu sairaalahoitoon, ja heistä noin kolmannekselle kehittyy vaikea-asteinen akuutti munuaisvaurio. LL Laura Tervo selvitti väitöskirjatyössään eri tekijöitä, jotka vaikuttavat myyräkuumeen vaikeuteen. Elintapatekijöistä tupakointi johti vaikeampaan munuaisvaurioon, mutta sen sijaan alkoholin käyttö ei näyttäytynyt vaikea-asteisen taudin riskitekijänä.
Väitös: EKG ennustaa hyvin kuolleisuutta erilaisissa sepelvaltimotautikohtauksissa25.5.2023 09:26:02 EEST | Tiedote
LL Kimmo Koivula selvitti väitöstutkimuksessaan, miten erilaiset EKG-muutokset ennustivat kuolemaa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä potilailla, jotka olivat sairastuneet sepelvaltimotautikohtaukseen. Tutkimus osoitti, että tietyt EKG-muutokset ennustavat moninkertaista kuolleisuutta toisiin verrattuna.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme