Väitös: Suomalaisessa islamin opetuksessa rakennetaan suomalaista muslimi-identiteettiä
Rissanen on selvittänyt, miten oppilaiden uskonnollisen identiteetin kehittymistä tuetaan islamin uskonnonopetuksessa. Lisäksi hän tarkastelee, kuinka oppilaat käsittelevät sekä kohtaavat uskonnollista ja kulttuurista erilaisuutta, ja minkälaiset ideologiset vaikutteet ovat muokanneet oppilaiden käsitystä erilaisuudesta ja suvaitsevaisuudesta.
− Islamin uskonnonopetuksessa suvaitsevaisuuteen kasvatettiin uskonnon kautta. Liberaaleja arvoja tulkittiin islamilaisessa viitekehyksessä ja oppilaille opetettiin, että hyvä muslimi on myös hyvä kansalainen, Rissanen toteaa.
Tutkimuksessa oppilaiden tavat käsitellä erilaisuutta ja suvaitsevaisuutta paljastivat, että uskontojen välisen erilaisuuden, uskontojen sisäisen erilaisuuden ja kulttuurisen erilaisuuden kohtaamiseen liittyvät haasteet ovat erilaisia ja vaativat tasapainottelua erilaisista viitekehyksistä tulevien suvaitsevaisuuskäsitysten kesken.
Sekä opettajat että oppilaat neuvottelivat islamilaisen tradition ja liberaalien arvojen välillä. Liberaaleja koulutuksellisia arvoja käsiteltiin islamilaisessa viitekehyksessä ja islamilaista traditiota suhteessa tämänhetkiseen yhteiskunnalliseen kontekstiin.
− Näissä neuvotteluissa islamin opetus toimi tilana, jossa rakennettiin suomalaista muslimi-identiteettiä, edistettiin rauhallisen ja oikeudenmukaisen monikulttuurisen yhteiskunnan kehitystä sekä tuettiin muslimioppilaiden integraatiota suomalaiseen yhteiskuntaan, Rissanen tiivistää.
− Kokonaisuudessaan uskonnon opettajilla on merkittävä rooli uskonnollisten traditioiden sekä uskonnon ja kansalaisuuden välisen suhteen tulkitsijoina. He ovat uskontopoliittisia toimijoita ja vaikuttajia, joiden vastuullinen tehtävä edellyttää kykyä itsereflektioon ja opetuksen lähtökohtien avoimeen tunnustamiseen, Rissanen jatkaa.
Tutkimuksen aineisto kerättiin havainnoimalla islamin opetusta pääkaupunkiseudulla kahdessa yläkoulussa ja yhdessä lukiossa.
Uskonnonpedagogiikan oppiaineeseen lukeutuva väitöstilaisuus: "Negotiating identity and tradition in a single-faith religion education: A case study of Islamic education in Finnish schools", järjestetään 30.5.2014 kello 12 Helsingin yliopiston päärakennuksessa, Auditorio XII, Fabianinkatu 33.
Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii dosentti Jenny Berglund (Söderntörn University), ja kustoksena on professori Antti Räsänen Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta.
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Research on religious and spiritual education. Väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa E-thesis-palvelussa: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/45013
Väittelijän yhteystiedot: Inkeri Rissanen, puh. +358 50 573 4884, s-posti: inkeri.rissanen@helsinki.fi
Lisätietoja Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan tulevista väitöksistä osoitteessa: http://www.helsinki.fi/teol/tdk/tiedotteet/vaitos.htm
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pekka Rautio
tiedottaja
Teologinen tiedekunta
PL 4 (Vuorikatu 3)
00014 Helsingin yliopisto
Puh. 02941 24050, 050 415 5531
sähköposti: pekka.rautio@helsinki.fi
www.teologia.fi
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Mielenterveyden häiriöt koskettavat valtaosaa suomalaisista26.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin. Yleisimmät häiriöt ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Miehillä häiriö todetaan useimmiten ensimmäisen kerran jo 6-vuotiaana.
Maahanmuuttajataustaisilla pojilla suurempi riski masennus- ja ahdistusoireiluun – koululla on tärkeä rooli heidän tukemisessaan26.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret raportoivat useammin masennus- ja ahdistusoireita. Oireilta suojaavissa tekijöissä korostuu koulun ja läheisten ihmissuhteiden rooli nuoren elämässä.
Kuinka saada irti kuolleen hirven etuhampaat?23.6.2025 10:36:14 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus selvittää, kuinka kivikautiset ihmiset hankkivat raaka-aineen hammasriipuksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme