Väitös: Suuremmissa luokissa esiintyy enemmän työrauhahäiriöitä
KTM Susanne Syrén tarkastelee väitöskirjassaan koulutusta, työmarkkinatulemia ja henkistä hyvinvointia. Väitöskirja koostuu kolmesta artikkelista, joista ensimmäinen tutkii luokkakoon vaikutusta työrauhaan.
”Luokkakoon vaikutusta koulumenestykseen ja palkkoihin on tutkittu paljon. Vähemmän tiedetään syistä näiden vaikutusten taustalla. Hyödynsin väitöskirjassa ProKoulu-tutkimuksen aineistoa opettajien ja oppilaiden työrauha-arvioista. Tarkastelu osoitti, että suuremmissa luokissa esiintyy enemmän työrauhahäiriöitä, mikä aiempien tutkimusten mukaan saattaa heikentää oppimista.”
Myös toinen väitöskirjan artikkeleista keskittyy koulutusteemoihin. Artikkelissa käsitellään suomalaisia kauppakorkeakouluja ja opiskelijaksi hyväksymisen pisterajoja. Tutkimuksessa tarkastellaan kauppakorkeakouluihin hyväksyttyjen ja niissä aloittaneiden opiskelijoiden valmistumistodennäköisyyttä, sekä alkutyöuran työllisyyttä ja palkkoja.
”Tulokset viittaavat siihen, että selektiivisempään kauppakorkeakouluun hyväksytyt ja siellä aloittaneet kokevat vähemmän työttömyyspäiviä ja valmistuvat todennäköisemmin kuin vähemmän selektiiviseen kauppakorkeakouluun valitut tai siellä aloittaneet. On kuitenkin mahdollista, että erot työllisyydessä selittyvät ainakin osin eroilla alueellisissa työllistymismahdollisuuksissa.”
Väitöskirjan viimeinen artikkeli tutkii tulojen ja henkisen hyvinvoinnin välistä yhteyttä hyödyntäen Lapsesta Aikuiseksi -tutkimusta. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään myös sitä, miten persoonallisuuden piirteet mahdollisesti muokkaavat tätä yhteyttä.
”Tutkimuksen perusteella emme löytäneet tukea tulotason ja henkisen hyvinvoinnin väliselle yhteydelle, kun otimme huomioon yksilön persoonallisuuspiirteet, terveydentilan, siviilisäädyn ja kotitalouden koon. Tarkasteltaessa ainoastaan tulotasoa ja henkistä hyvinvointia, positiivinen yhteys havaittiin, mutta on tärkeä huomata, että kyse ei ole syy-seuraussuhteesta.”
Väitöskirja kokoaa yhteen uutta tietoa koulutukseen liittyen.
”Erityisen kiinnostavaa oli havaita, että suuremmissa luokissa esiintyy enemmän työrauhahäiriöitä, ja että opiskelupaikalla saattaa olla merkitystä myös koulutusalan sisällä,” Syrén summaa.
KTM Susanne Syrénin taloustieteen väitöskirja ”Education, Labor Market Outcomes, and Mental Well-Being” tarkastetaan 4.2.2022 klo 12.00. Vastaväittäjänä toimii professori Kristiina Huttunen (Aalto-yliopisto), ja kustoksena professori Jaakko Pehkonen (Jyväskylän yliopisto).
Tilaisuutta voi seurata suorana verkon välityksellä. Tilaisuuden lopuksi yleisöllä on mahdollisuus esittää väittelijälle kysymyksiä ottamalla yhteyttä kustoksen puhelinnumeroon +358503732133. Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä.
Syrén kirjoitti ylioppilaaksi Äetsän Sarkia-lukiosta vuonna 2007. Hän valmistui kauppatieteiden maisteriksi (taloustiede) Jyväskylän yliopistosta vuonna 2014. Syrén työskentelee tällä hetkellä yliopiston opettajana Jyväskylän yliopiston avoimessa yliopistossa. Syrénin väitöstutkimusta ovat tukeneet Jyväskylän yliopisto, OP Ryhmän Tutkimussäätiö ja Yrjö Jahnssonin säätiö.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Petra Thurenviestinnän asiantuntijaJyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu
Puh:+358504711642petra.t.thuren@jyu.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Tutkijat seurasivat vuoden yläkoulun valmistavaa opetusta: Vasta maahan muuttaneiden kielitaito kehittyy odotusten mukaisesti, mutta tavoite on liian matala11.12.2025 08:45:00 EET | Tiedote
Tutkimus selvitti ensimmäistä kertaa laajasti valmistavaa opetusta suomalaisissa yläkouluissa. Vuoden seuranta paljastaa, että useimmat oppilaat saavuttavat vuoden aikana valmistavalle opetukselle asetetut tavoitteet: lähes yhdeksän kymmenestä ylitti luetun ymmärtämisen tavoitetason, kuullun ymmärtämisessä tavoitetason ylitti neljä viidestä. Kirjoittaminen kehittyi muita taitoja hitaammin. Tavoitetaso ei kuitenkaan välttämättä riitä yläkoulussa pärjäämiseen.
I vår kan du söka till universitetsstudier i tyska, franska och ryska på universitetet, även utan tidigare språkkunskaper10.12.2025 10:25:23 EET | Tiedote
Universiteten förnyar studierna i främmande språk. I den gemensamma ansökan våren 2026 kan du söka till examensprogrammen i tyska, franska och ryska utan tidigare kunskaper i språken. Syftet med reformen är att stärka kompetensen inom främmande språk och kulturer i Finland.
Ensi keväänä yliopistoon voi hakea opiskelemaan saksaa, ranskaa ja venäjää, vaikka ei olisi aikaisempaa kielitaitoa10.12.2025 10:07:08 EET | Tiedote
Yliopistot tekevät merkittävän muutoksen vieraiden kielten opiskeluun: kevään 2026 yhteishaussa voi hakea opiskelemaan saksan, ranskan ja venäjän tutkinto-ohjelmiin ilman aiempaa osaamista kyseisistä kielistä. Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa vieraiden kielten ja kulttuurien asiantuntijuutta Suomessa.
Vanhemmaksi tuleminen hankaloittaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista – mutta ei estä aikomusta hankkia toista lasta9.12.2025 10:56:48 EET | Tiedote
Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen muuttuu esikoislapsen myötä haastavammaksi. Juuri julkaistun Jyväskylän yliopiston pitkittäistutkimuksen mukaan tämä ei kuitenkaan heijastu kielteisesti suomalaisvanhempien aikeisiin hankkia toinen lapsi.
Teachers and Language Minority Parents form different perceptions of children's Finnish language skills in early childhood education and care9.12.2025 10:23:33 EET | Tiedote
When a child from a language minority family starts early childhood education and care (ECEC), they begin not only a new everyday life, but also a journey of language learning. A new study for University of Jyväskylä reveals how the Finnish language skills of children from language minority families are assessed in ECEC and what kind of tensions this creates between parents and early childhood educators.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme