Tampereen yliopisto

Väitös: Tasa-arvokritiikistä huolimatta asevelvollisuus on edelleen sotilaallisen maanpuolustuksen perusta ja kansalaiskasvatuksen väline

Jaa

Asevelvollisuudella on ollut sen alkuajoista lähtien sotilaallisia ja poliittisia tarkoitusperiä palveleva merkitys. Yhteiskuntatieteiden maisteri Hannu Salomaan väitöstutkimus osoittaa, että tämä kaksoisrooli-ajattelu on edelleen perusteltu lähestymistapa asevelvollisuuteen. Vain miehiä koskeva asevelvollisuus koetaan silti sukupuolten välisen tasa-arvon näkökulmasta entistä problemaattisemmaksi.

Hannu Salomaa (Kuva: Andrea Rohsmann-Salomaa).
Hannu Salomaa (Kuva: Andrea Rohsmann-Salomaa).

Salomaan väitöstutkimus tarkastelee asevelvollisuutta sen tutkimusperinteitä edustavalla nationalismiteoreettisella lähestymistavalla, mutta tuoreemmassa ajallisessa kontekstissa. Asevelvollisuuden kautta toteutettava kansakunnan rakentaminen tarkoittaa asepalveluksen merkitystä jaettuna yhteisenä kokemuksena, joka luo kansalaisten välille sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tunnetta. Väitöskirjassa tutkitaan kansakunnan rakentamisen havaittavuutta asevelvollisuuskeskustelussa sekä eri keskusteluteemoja. Lisäksi tarkastellaan perusteluita vaatimuksille säilyttää tai lakkauttaa asevelvollisuus, mitkä tuovat asevelvollisuuden olemassaolon syyn esille.

Asevelvollisuusarmeija saa sen sotilaallisen kehittämisen myötä ammattiarmeijan kaltaisia piirteitä, mikä on tarkoittanut sodan ajan vahvuuden pienentämistä, sotilaiden varustustason kohoamista sekä asevelvollisten koulutuksen laatuun panostamista.

Salomaan mukaan Ukrainan vuonna 2014 käynnistynyt sota oli todennäköisin syy asevelvollisuuskeskustelun hiljenemiselle vuosina 2014–2015. Toisaalta jo vuonna 2010 julkaistussa asevelvollisuustyöryhmän raportissa oli havaittavissa sellaisia puolustuksen kehittämispiirteitä, jotka ovat nousseet vasta Ukrainan sodan myötä suuremman yleisön tietoisuuteen.

– Asevelvollisuuden luoma kansakunnallisuuden tunne on eräänlainen henkinen polttoaine, joka tehostaa puolustusratkaisun toimivuutta. Ukrainalaisten voimakas kansallinen yhtenäistyminen Venäjän helmikuussa 2022 käynnistämän hyökkäyksen seurauksena osoittaa, miten konkreettisia vaikutuksia niin sanotulla kuvitteellisella yhteisöllisyydellä voi olla, Salomaa sanoo.

Suomen historiassa talvisota tarkoitti niin ikään maanpuolustuksen läpilyöntiä koko kansakunnan asiana. Historiallinen jatkuvuus on säilynyt tutkimuksen mukaan asevelvollisuuskeskustelussa vahvana, mutta tämä jatkuvuus tarkoittaa pitkälti periaatteiden jatkuvuutta, joita toteutetaan käytännössä muuttuvin tavoin.

Salomaan väitöstutkimus osoittaa, että asevelvollisuus on Suomessa edelleen paljon muutakin kuin vain sotilaallinen ratkaisu. Asevelvollisuuden sivutuotteet, kuten syrjäytymisen ehkäisy ja sateenvarjokäsitteenä kansalaiskasvatus, tekevät asevelvollisuudesta monelle niin ikään säilyttämisen arvoisen.

– Aineistosta voi silti vetää varovaisen johtopäätöksen siitä, että sukupuolten välinen tasa-arvo nousi 2010-luvulla voimakkaimmaksi asevelvollisuuteen kohdistuvaksi muutospaineeksi. Parlamentaarisen asevelvollisuuskomitean perustaminen vuonna 2020 oli poliittinen reaktio tähän yhteiskunnalliseen muutospaineeseen. Asevelvollisuus joka tapauksessa säilynee Suomessa 2020-luvun ja kenties vielä 2030-luvunkin, Salomaa toteaa.

YTM Hannu Salomaan valtio-opin alaan kuuluva väitöskirja Kansakunta aseissa – Asevelvollisuuskeskustelu Suomessa tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa perjantaina 1.4.2022 klo 12 alkaen Pinni A -rakennuksen Paavo Koli -salissa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Anders Ahlbäck Tukholman yliopistosta. Kustoksena toimii professori Kaisa Herne johtamisen ja talouden tiedekunnasta.

Kuvat

Hannu Salomaa (Kuva: Andrea Rohsmann-Salomaa).
Hannu Salomaa (Kuva: Andrea Rohsmann-Salomaa).
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Kauppayritykset tarvitsevat uusia liiketoimintamalleja markkinoiden muutoksessa19.5.2022 12:10:05 EEST | Tiedote

Kriisit kuten COVID-19-pandemia ja Ukrainan sota ovat nostaneet kaupan alan yritykset uutisvirran keskiöön. Poikkeusolot siirtävät kauppayritysten huomiota pitkänjänteisestä kehittämisestä nopeaan reagointiin. Toimiala käy samalla läpi historiallista murrosta, transformaatiota, jossa muutoksen kohteina ovat kaupankäynnin muodot, tavat ja toimijoiden roolit. KTM Harri Hokkasen väitöstutkimus osoittaa kauppayritysten valintojen vaikuttavan merkittävästi siihen, millaisena kauppa tulevaisuudessa näyttäytyy ja miten se organisoituu.

Väitös: Yhdenvertaiseen arviointiin vielä matkaa Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärässä19.5.2022 10:19:07 EEST | Tiedote

Opettajilla on moninaisia käsityksiä Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppiaineen arvioinnista. Opettajat kaipaavat oppiaineen arviointiin liittyvien käsitteiden ja määritelmien yksityiskohtaista avaamista siten, että kaikille opettajille muodostuisi yhteinen käsitys arvioinnin perusteista. KM Helena Vesaranta tutki väitöskirjassaan Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän arviointia opettajan työn kontekstissa.

Sitkeät myytit vesihuollon kehittämisen tiellä18.5.2022 08:52:53 EEST | Tiedote

Koronapandemia ja Ukrainassa riehuva sota muistuttavat kouriintuntuvasti, kuinka korvaamatonta vesihuolto on ihmisten ja yhdyskuntien hyvinvoinnille. Esimerkiksi ilmastonmuutos korostaa vesihuollon merkitystä myös Suomessa, jossa se on totuttu ottamaan itsestäänselvyytenä. Tampereen yliopiston tutkijoiden tuore Vesihuollon myytit -teos avaa kotimaan vesihuoltoon liittyviä uskomuksia ja niiden todenperäisyyttä. Tervetuloa mukaan teoksen julkistustilaisuuteen 3.6.2022 kello 9!

Väitös: Digitalisaatio voi sekä tukea että haitata ammatillista kehittymistä17.5.2022 15:00:07 EEST | Tiedote

Ymmärrys digitalisaation roolista työntekijän ammatillisessa kehittymisessä edellyttää moniulotteista tarkastelua, jossa huomioidaan työpaikan oppimismahdollisuuksien sekä työntekijän ammatillisen identiteetin ja toimijuuden välinen vuorovaikutteinen suhde. Anna Wallin tarkastelee väitöskirjassaan eläytymismenetelmää laadullisena aineistonkeruumenetelmänä ja havainnollistaa menetelmän käyttöä digitalisaation ja ammatillisen kehittymisen välisen suhteen tarkastelussa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme