Väitös: Tasa-arvokritiikistä huolimatta asevelvollisuus on edelleen sotilaallisen maanpuolustuksen perusta ja kansalaiskasvatuksen väline

Salomaan väitöstutkimus tarkastelee asevelvollisuutta sen tutkimusperinteitä edustavalla nationalismiteoreettisella lähestymistavalla, mutta tuoreemmassa ajallisessa kontekstissa. Asevelvollisuuden kautta toteutettava kansakunnan rakentaminen tarkoittaa asepalveluksen merkitystä jaettuna yhteisenä kokemuksena, joka luo kansalaisten välille sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tunnetta. Väitöskirjassa tutkitaan kansakunnan rakentamisen havaittavuutta asevelvollisuuskeskustelussa sekä eri keskusteluteemoja. Lisäksi tarkastellaan perusteluita vaatimuksille säilyttää tai lakkauttaa asevelvollisuus, mitkä tuovat asevelvollisuuden olemassaolon syyn esille.
Asevelvollisuusarmeija saa sen sotilaallisen kehittämisen myötä ammattiarmeijan kaltaisia piirteitä, mikä on tarkoittanut sodan ajan vahvuuden pienentämistä, sotilaiden varustustason kohoamista sekä asevelvollisten koulutuksen laatuun panostamista.
Salomaan mukaan Ukrainan vuonna 2014 käynnistynyt sota oli todennäköisin syy asevelvollisuuskeskustelun hiljenemiselle vuosina 2014–2015. Toisaalta jo vuonna 2010 julkaistussa asevelvollisuustyöryhmän raportissa oli havaittavissa sellaisia puolustuksen kehittämispiirteitä, jotka ovat nousseet vasta Ukrainan sodan myötä suuremman yleisön tietoisuuteen.
– Asevelvollisuuden luoma kansakunnallisuuden tunne on eräänlainen henkinen polttoaine, joka tehostaa puolustusratkaisun toimivuutta. Ukrainalaisten voimakas kansallinen yhtenäistyminen Venäjän helmikuussa 2022 käynnistämän hyökkäyksen seurauksena osoittaa, miten konkreettisia vaikutuksia niin sanotulla kuvitteellisella yhteisöllisyydellä voi olla, Salomaa sanoo.
Suomen historiassa talvisota tarkoitti niin ikään maanpuolustuksen läpilyöntiä koko kansakunnan asiana. Historiallinen jatkuvuus on säilynyt tutkimuksen mukaan asevelvollisuuskeskustelussa vahvana, mutta tämä jatkuvuus tarkoittaa pitkälti periaatteiden jatkuvuutta, joita toteutetaan käytännössä muuttuvin tavoin.
Salomaan väitöstutkimus osoittaa, että asevelvollisuus on Suomessa edelleen paljon muutakin kuin vain sotilaallinen ratkaisu. Asevelvollisuuden sivutuotteet, kuten syrjäytymisen ehkäisy ja sateenvarjokäsitteenä kansalaiskasvatus, tekevät asevelvollisuudesta monelle niin ikään säilyttämisen arvoisen.
– Aineistosta voi silti vetää varovaisen johtopäätöksen siitä, että sukupuolten välinen tasa-arvo nousi 2010-luvulla voimakkaimmaksi asevelvollisuuteen kohdistuvaksi muutospaineeksi. Parlamentaarisen asevelvollisuuskomitean perustaminen vuonna 2020 oli poliittinen reaktio tähän yhteiskunnalliseen muutospaineeseen. Asevelvollisuus joka tapauksessa säilynee Suomessa 2020-luvun ja kenties vielä 2030-luvunkin, Salomaa toteaa.
YTM Hannu Salomaan valtio-opin alaan kuuluva väitöskirja Kansakunta aseissa – Asevelvollisuuskeskustelu Suomessa tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa perjantaina 1.4.2022 klo 12 alkaen Pinni A -rakennuksen Paavo Koli -salissa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Anders Ahlbäck Tukholman yliopistosta. Kustoksena toimii professori Kaisa Herne johtamisen ja talouden tiedekunnasta.
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme