Väitös: Tasa-arvokritiikistä huolimatta asevelvollisuus on edelleen sotilaallisen maanpuolustuksen perusta ja kansalaiskasvatuksen väline
30.3.2022 12:17:41 EEST | Tampereen yliopisto | Tiedote
Salomaan väitöstutkimus tarkastelee asevelvollisuutta sen tutkimusperinteitä edustavalla nationalismiteoreettisella lähestymistavalla, mutta tuoreemmassa ajallisessa kontekstissa. Asevelvollisuuden kautta toteutettava kansakunnan rakentaminen tarkoittaa asepalveluksen merkitystä jaettuna yhteisenä kokemuksena, joka luo kansalaisten välille sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tunnetta. Väitöskirjassa tutkitaan kansakunnan rakentamisen havaittavuutta asevelvollisuuskeskustelussa sekä eri keskusteluteemoja. Lisäksi tarkastellaan perusteluita vaatimuksille säilyttää tai lakkauttaa asevelvollisuus, mitkä tuovat asevelvollisuuden olemassaolon syyn esille.
Asevelvollisuusarmeija saa sen sotilaallisen kehittämisen myötä ammattiarmeijan kaltaisia piirteitä, mikä on tarkoittanut sodan ajan vahvuuden pienentämistä, sotilaiden varustustason kohoamista sekä asevelvollisten koulutuksen laatuun panostamista.
Salomaan mukaan Ukrainan vuonna 2014 käynnistynyt sota oli todennäköisin syy asevelvollisuuskeskustelun hiljenemiselle vuosina 2014–2015. Toisaalta jo vuonna 2010 julkaistussa asevelvollisuustyöryhmän raportissa oli havaittavissa sellaisia puolustuksen kehittämispiirteitä, jotka ovat nousseet vasta Ukrainan sodan myötä suuremman yleisön tietoisuuteen.
– Asevelvollisuuden luoma kansakunnallisuuden tunne on eräänlainen henkinen polttoaine, joka tehostaa puolustusratkaisun toimivuutta. Ukrainalaisten voimakas kansallinen yhtenäistyminen Venäjän helmikuussa 2022 käynnistämän hyökkäyksen seurauksena osoittaa, miten konkreettisia vaikutuksia niin sanotulla kuvitteellisella yhteisöllisyydellä voi olla, Salomaa sanoo.
Suomen historiassa talvisota tarkoitti niin ikään maanpuolustuksen läpilyöntiä koko kansakunnan asiana. Historiallinen jatkuvuus on säilynyt tutkimuksen mukaan asevelvollisuuskeskustelussa vahvana, mutta tämä jatkuvuus tarkoittaa pitkälti periaatteiden jatkuvuutta, joita toteutetaan käytännössä muuttuvin tavoin.
Salomaan väitöstutkimus osoittaa, että asevelvollisuus on Suomessa edelleen paljon muutakin kuin vain sotilaallinen ratkaisu. Asevelvollisuuden sivutuotteet, kuten syrjäytymisen ehkäisy ja sateenvarjokäsitteenä kansalaiskasvatus, tekevät asevelvollisuudesta monelle niin ikään säilyttämisen arvoisen.
– Aineistosta voi silti vetää varovaisen johtopäätöksen siitä, että sukupuolten välinen tasa-arvo nousi 2010-luvulla voimakkaimmaksi asevelvollisuuteen kohdistuvaksi muutospaineeksi. Parlamentaarisen asevelvollisuuskomitean perustaminen vuonna 2020 oli poliittinen reaktio tähän yhteiskunnalliseen muutospaineeseen. Asevelvollisuus joka tapauksessa säilynee Suomessa 2020-luvun ja kenties vielä 2030-luvunkin, Salomaa toteaa.
YTM Hannu Salomaan valtio-opin alaan kuuluva väitöskirja Kansakunta aseissa – Asevelvollisuuskeskustelu Suomessa tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa perjantaina 1.4.2022 klo 12 alkaen Pinni A -rakennuksen Paavo Koli -salissa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Anders Ahlbäck Tukholman yliopistosta. Kustoksena toimii professori Kaisa Herne johtamisen ja talouden tiedekunnasta.
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Uusi livetiede-esitys kansantajuistaa tutkimusta ja nostaa digitalisaatiopolitiikan syrjinnän esiin24.2.2026 10:28:24 EET | Tiedote
Hyvinvointivaltio on muuttunut algoritmien varassa toimivaksi itsepalveluyhteiskunnaksi, selviää Tampereen yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Tutkimushanke kansantajuistaa tutkimustuloksia keväällä 2026 livetiede-esityksessä, joka hyödyntää dokumenttiteatteria.
Lasten hengenahdistuksen lääkehoidossa käytettävien lisälaitteiden tehoissa on suuria eroja24.2.2026 08:50:00 EET | Tiedote
Soten säästöpaineissa pienetkin toimivat ratkaisut kannattaa huomioida arjessa. Juuri julkaistu tutkimus osoitti, että lisälaitteissa, joita käytetään lasten akuutin hengenahdistuksen lääkeannostelussa, on suuria eroja. Kun päivystyshoidossa tehdään oikea laitevalinta, voidaan vähentää kalliita sairaalahoitoja. Tutkimustulokset ovat suoraan sovellettavissa päivystysten kliiniseen työhön.
Luottamus tekoälyn kehittäjiin rakentuu myönteisistä kokemuksista17.2.2026 10:14:32 EET | Tiedote
Tekoälyn sulautuessa osaksi arkea ja julkisia instituutioita kasvaa tarve pohtia luottamusta tekoälyä kehittäviin yrityksiin. Tampereen yliopiston tutkijoiden johtama kansainvälinen tutkimus osoittaa, että ihmisten luottamus tekoälyjärjestelmiin ja niitä kehittäviin suuryrityksiin ei synny ensi sijassa teknologian tehokkuudesta. Luottamus pohjaa pikemmin yhteenkuuluvuuden tunteeseen ja myönteiseen vuorovaikutukseen teknologian kanssa.
Lyhytjänteinen ja autokeskeinen liikennepolitiikka jarruttaa suomalaiskaupunkien kehitystä10.2.2026 14:12:43 EET | Tiedote
Tempoileva ja autokeskeinen liikennepolitiikka estää pyöräliikenteen kehittämistä Suomessa. Tampereen yliopiston FinnCycle-tutkimuksen mukaan suomalaista päätöksentekoa ohjaavat yhä autoliikenteen sujuvuus ja vaalikausittain vaihtuvat strategiat. Toisin on pyöräilyn eurooppalaisissa mallimaissa, joissa kaupunkien liikennettä kehitetään pitkäjänteisesti yli vaalikausien.
Pitäisikö robotteja kouluttaa kuin lapsia?6.2.2026 11:10:26 EET | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessaan Quentin Houbre tarkastelee, kuinka robotit voivat tunnistaa ja oppia uusia taitoja itsenäisesti mallintamalla ihmisen kognitiivisia toimintoja, erityisesti uteliaisuutta. Houbre sai inspiraation työhönsä lasten tavasta oppia. Tutkimus osoittaa, että kun havainnointiin, tarkkaavaisuuteen, muistamiseen ja oppimiseen liittyvät kognitiiviset mekanismit integroidaan robottijärjestelmiin, robotit kykenevät laajentamaan osaamistaan jatkuvasti.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme