Väitös: Tehostettu kuntoutus lonkkamurtuman jälkeen vähentää kuolleisuutta, parantaa toimintakykyä ja laskee hoidon kokonaiskustannuksia
Lonkkamurtuma on yksi yleisimmistä ja vakavimmista iäkkäiden ihmisten alaraajavammoista. Suurin osa murtuman saaneista ei enää saavuta vammaa edeltävää toimintakykyä. Lonkkamurtumaan liittyy korkea kuolleisuusriski ja jopa joka neljäs potilas on vaarassa joutua pysyvään laitoshoitoon.
Terveydellisten haittojen lisäksi lonkkamurtumat aiheuttavat huomattavia taloudellisia kustannuksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvion mukaan Suomessa lonkkamurtumista aiheutuvat kustannukset ovat noin 30 000 euroa vuodessa potilasta kohden.
Varsinaisesta murtuman hoidosta eli leikkauksesta, sairaalahoidosta ja kuntoutuksesta aiheutuvat kustannukset ovat suhteellisen pieniä, ja suurin osa kustannuksista muodostuu myöhemmästä lisääntyneestä terveyspalveluiden käytöstä.
Väitöstutkimuksen tavoitteena oli vertailla eri kuntoutusmenetelmien vaikutusta toimintakyvyn palautumiseen lonkkamurtuman jälkeen. Lisäksi tavoitteena oli arvioida murtuman hoidosta aiheutuvia taloudellisia kustannuksia ja eri kuntoutusmuotojen vaikutuksia kustannuksiin.
Tutkimuksessa 538 lonkkamurtumapotilasta satunnaistettiin leikkauksen jälkeen yhteen kolmesta kuntoutusryhmästä. Ensimmäiseen kuntoutusryhmään kuuluvat potilaat hoidettiin tehostetussa, vaativan kuntoutuksen yksikössä (fysikaalinen kuntoutusryhmä). Toiseen ryhmään kuuluvat potilaat hoidettiin ikääntyneiden potilaiden hoitoon erikoistuneella kuntoutusosastolla (geriatrinen kuntoutusryhmä), ja kolmannen ryhmän potilaat saivat tavanomaista kuntoutusta perusterveydenhuollon kuntoutusosastolla (kontrolliryhmä).
Vuoden seurantajakson aikana havaittiin, että fysikaalinen kuntoutus vähensi merkittävästi potilaiden kuolleisuutta verrattuna geriatriseen ja tavanomaiseen kuntoutukseen. Lisäksi sekä fysikaalinen kuntoutus että hoito geriatrisessa yksikössä vähensivät potilaiden riskiä joutua pysyvään laitoshoitoon. Korkea ikä, huono murtumaa edeltävä toimintakyky sekä pitkäaikaissairaudet ennustivat korkeaa kuolleisuusriskiä.
Alkuvaiheen tehostettu kuntoutus fysikaalisessa ryhmässä osoittautui odotetusti tavanomaista kuntoutusta kalliimmaksi, mutta vuoden seurannan aikana fysikaalisen ryhmän kokonaiskustannukset osoittautuivat kontrolliryhmän kustannuksia pienemmiksi. Eroavaisuus selittyi pääosin sillä, että fysikaalisen ryhmän potilaat olivat kuntoutusjakson jälkeen itsenäisempiä ja tarvitsivat vähemmän kotihoidon palveluja.
Aiemmissa lonkkamurtuman kuntoutukseen liittyvissä tutkimuksissa on osoitettu lisätyn fysikaalisen harjoittelun parantavan toimintakykyä ja vähentävän riskiä joutua sairaalahoitoon, mutta tulosten tulkintaa ovat rajoittaneet tutkimusten lyhyet seuranta-ajat, vaihteleva potilasmateriaali sekä eroavaisuudet terveydenhuoltojärjestelmissä maiden välillä. Tässä väitöstutkimuksessa osoitettiin ensimmäistä kertaa, että fysikaalinen kuntoutus pienensi selkeästi kuolleisuusriskiä.
Lonkkamurtuman kuntoutuksen taloudellisia kustannuksia selvittävät tutkimukset ovat tähän mennessä keskittyneet pääosin alkuvaiheen ja lyhyen aikavälin kustannuksiin. Toisaalta on esitetty arvioita, että liian varhainen kotiuttaminen sairaalasta ja kustannuksissa säästäminen hoidon alussa johtaa vain suurempiin kustannuksiin myöhemmässä vaiheessa. Väitöstutkimuksen mukaan pian lonkkamurtumaleikkauksen jälkeen aloitettu tehokas mobilisaatio ja kuntoutus ovat sekä terveydellisesti että taloudellisesti perusteltuja.
---
Lääketieteen lisensiaatti Antti Lahtinen väittelee Oulun yliopistosta perjantaina 10.5.2019. Ortopedian ja traumatologian alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on: Rehabilitation after hip fracture. Comparison of physical, geriatric and conventional treatment (Kuntoutus lonkkamurtuman jälkeen. Satunnaistettu kontrolloitu vertailututkimus kolmen kuntoutusmetodin välillä). Vastaväittäjänä toimii professori Ilkka Kiviranta Helsingin yliopistosta ja kustoksena emeritusprofessori Pekka Jalovaara Oulun yliopistosta. Väitöstilaisuus alkaa Oulun yliopistollisen sairaalan luentosalissa 1 (Kajaanintie 50) klo 12.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Väittelijän yhteystiedot:
LL Antti Lahtinen
antti.lahtinen@fimnet.fi
Puh: 040 595 7854
Meri RovaViestintäasiantuntija
tiedeviestintä: lääketiede, biokemia ja molekyylilääketiede
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Liito-oravan koko perimä kartoitettu ensimmäistä kertaa – tehostaa suojelua20.11.2025 13:15:00 EET | Tiedote
Oulun yliopiston tutkijat ovat ensimmäistä kertaa kartoittaneet liito-oravan koko genomin. Vertailugenomin kartoitus tarjoaa tärkeän pohjan tuleville tutkimuksille.
Puettava terveysteknologia tuo tutkimukset lähemmäs ihmistä20.11.2025 06:56:00 EET | Tiedote
Oulun yliopistossa tutkitaan uusia tapoja hyödyntää mikroaaltotekniikkaa terveyden tilan seurannassa ja arvioinnissa. Realistisilla malleilla tehtyjen kokeiden tulokset ovat lupaavia. Rintasyövän havaitsevat liivit, veritulpan tunnistavat säärystimet ja sädehoidon vaikutusta seuraava kypärä ovat esimakua siitä, millaista tulevaisuuden terveydenhuolto voi olla.
Uutta tutkimusta metallin väsymisestä – fysiikkapohjaiset mallit tuovat turvaa ja kilpailuetua20.11.2025 05:55:00 EET | Tiedote
Metallien väsymisvauriot aiheuttavat edelleen suurimman osan koneiden ja rakenteiden rakenteellisista vaurioista, vaikka väsymistieteen historia ulottuu yli sadan vuoden taakse. Kimmo Kärkkäinen tuo Oulun yliopiston väitöstutkimuksessaan esiin, että ilmiön tarkempi ennustaminen on välttämätöntä ja vaatii taustalla olevan fysiikan ymmärtämistä ja mallintamista. Hänen työnsä yhdistää materiaalitieteen, murtumismekaniikan ja klassisen väsymisen tieteet, ja se herättää kiinnostusta myös teollisuudessa.
Tulevaisuuden ledilamppu sekä valaisee että siirtää tietoa19.11.2025 06:42:00 EET | Tiedote
Oulun yliopiston tutkijoiden visioissa valo tekee paljon muutakin kuin valaisee. Valo tarjoaa uudenlaisen tavan siirtää tietoa turvallisesti ja tehokkaasti sekä kerätä käyttöenergiaa älykkäille laitteille.
Väitös: Luoteis-Lapissa sydäntautien riskitekijät vähenivät, mutta lihavuus ja tyypin 2 diabetes yleistyivät 31 seurantavuoden aikana17.11.2025 06:50:00 EET | Tiedote
Tutkimuksen mukaan luoteislappilaisten terveys on Lapin kärkitasoa. Lääkäri Yrjö Perkkiön Oulun yliopistoon tekemä väitöskirja ”Terveyden tekijät Luoteis-Lapissa” tarkastetaan lauantaina 22. marraskuuta kello 13 Muoniossa, Hotelli Oloksen auditoriossa. Väitöskirja tarjoaa arvokasta tietoa subarktisen alueen aikuisväestön terveydentilan ja hyvinvoinnin muutoksista ja ainutlaatuisen pitkittäisnäkökulman suomalaisten terveyteen ja hyvinvointiin. Kolarista kotoisin oleva Perkkiö työskenteli koko lääkärinuransa Muonio–Enontekiön terveyskeskuksessa. Hän aloitti virassaan vuonna 1977 ja jäi eläkkeelle vuonna 2019.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
