Oulun yliopisto

Väitös: Tehostettu kuntoutus lonkkamurtuman jälkeen vähentää kuolleisuutta, parantaa toimintakykyä ja laskee hoidon kokonaiskustannuksia

Jaa

Fysikaalisiin harjoitteisiin painottuva tehostettu kuntoutus lonkkamurtuman jälkeen vähentää potilaiden kuolleisuutta ja riskiä joutua pysyvään laitoshoitoon. Lisäksi hoidosta aiheutuvat pitkän aikavälin taloudelliset kustannukset pienenevät. Tiedot selviävät LL Antti Lahtisen väitöskirjasta.

Lonkkamurtuma on yksi yleisimmistä ja vakavimmista iäkkäiden ihmisten alaraajavammoista. Suurin osa murtuman saaneista ei enää saavuta vammaa edeltävää toimintakykyä. Lonkkamurtumaan liittyy korkea kuolleisuusriski ja jopa joka neljäs potilas on vaarassa joutua pysyvään laitoshoitoon.

Terveydellisten haittojen lisäksi lonkkamurtumat aiheuttavat huomattavia taloudellisia kustannuksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvion mukaan Suomessa lonkkamurtumista aiheutuvat kustannukset ovat noin 30 000 euroa vuodessa potilasta kohden.

Varsinaisesta murtuman hoidosta eli leikkauksesta, sairaalahoidosta ja kuntoutuksesta aiheutuvat kustannukset ovat suhteellisen pieniä, ja suurin osa kustannuksista muodostuu myöhemmästä lisääntyneestä terveyspalveluiden käytöstä.

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli vertailla eri kuntoutusmenetelmien vaikutusta toimintakyvyn palautumiseen lonkkamurtuman jälkeen. Lisäksi tavoitteena oli arvioida murtuman hoidosta aiheutuvia taloudellisia kustannuksia ja eri kuntoutusmuotojen vaikutuksia kustannuksiin.

Tutkimuksessa 538 lonkkamurtumapotilasta satunnaistettiin leikkauksen jälkeen yhteen kolmesta kuntoutusryhmästä. Ensimmäiseen kuntoutusryhmään kuuluvat potilaat hoidettiin tehostetussa, vaativan kuntoutuksen yksikössä (fysikaalinen kuntoutusryhmä). Toiseen ryhmään kuuluvat potilaat hoidettiin ikääntyneiden potilaiden hoitoon erikoistuneella kuntoutusosastolla (geriatrinen kuntoutusryhmä), ja kolmannen ryhmän potilaat saivat tavanomaista kuntoutusta perusterveydenhuollon kuntoutusosastolla (kontrolliryhmä).

Vuoden seurantajakson aikana havaittiin, että fysikaalinen kuntoutus vähensi merkittävästi potilaiden kuolleisuutta verrattuna geriatriseen ja tavanomaiseen kuntoutukseen. Lisäksi sekä fysikaalinen kuntoutus että hoito geriatrisessa yksikössä vähensivät potilaiden riskiä joutua pysyvään laitoshoitoon. Korkea ikä, huono murtumaa edeltävä toimintakyky sekä pitkäaikaissairaudet ennustivat korkeaa kuolleisuusriskiä.

Alkuvaiheen tehostettu kuntoutus fysikaalisessa ryhmässä osoittautui odotetusti tavanomaista kuntoutusta kalliimmaksi, mutta vuoden seurannan aikana fysikaalisen ryhmän kokonaiskustannukset osoittautuivat kontrolliryhmän kustannuksia pienemmiksi. Eroavaisuus selittyi pääosin sillä, että fysikaalisen ryhmän potilaat olivat kuntoutusjakson jälkeen itsenäisempiä ja tarvitsivat vähemmän kotihoidon palveluja.

Aiemmissa lonkkamurtuman kuntoutukseen liittyvissä tutkimuksissa on osoitettu lisätyn fysikaalisen harjoittelun parantavan toimintakykyä ja vähentävän riskiä joutua sairaalahoitoon, mutta tulosten tulkintaa ovat rajoittaneet tutkimusten lyhyet seuranta-ajat, vaihteleva potilasmateriaali sekä eroavaisuudet terveydenhuoltojärjestelmissä maiden välillä. Tässä väitöstutkimuksessa osoitettiin ensimmäistä kertaa, että fysikaalinen kuntoutus pienensi selkeästi kuolleisuusriskiä.

Lonkkamurtuman kuntoutuksen taloudellisia kustannuksia selvittävät tutkimukset ovat tähän mennessä keskittyneet pääosin alkuvaiheen ja lyhyen aikavälin kustannuksiin. Toisaalta on esitetty arvioita, että liian varhainen kotiuttaminen sairaalasta ja kustannuksissa säästäminen hoidon alussa johtaa vain suurempiin kustannuksiin myöhemmässä vaiheessa. Väitöstutkimuksen mukaan pian lonkkamurtumaleikkauksen jälkeen aloitettu tehokas mobilisaatio ja kuntoutus ovat sekä terveydellisesti että taloudellisesti perusteltuja.

---

Lääketieteen lisensiaatti Antti Lahtinen väittelee Oulun yliopistosta perjantaina 10.5.2019. Ortopedian ja traumatologian alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on: Rehabilitation after hip fracture. Comparison of physical, geriatric and conventional treatment (Kuntoutus lonkkamurtuman jälkeen. Satunnaistettu kontrolloitu vertailututkimus kolmen kuntoutusmetodin välillä). Vastaväittäjänä toimii professori Ilkka Kiviranta Helsingin yliopistosta ja kustoksena emeritusprofessori Pekka Jalovaara Oulun yliopistosta. Väitöstilaisuus alkaa Oulun yliopistollisen sairaalan luentosalissa 1 (Kajaanintie 50) klo 12.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Väittelijän yhteystiedot:
LL Antti Lahtinen
antti.lahtinen@fimnet.fi
Puh: 040 595 7854

Kuvat

LL Antti Lahtinen
LL Antti Lahtinen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000http://www.oulu.fi/yliopisto/

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Veden kiertokulussa arktisilla alueilla havaittu jo monia muutoksia – Tutkijat esittävät seurannan tehostamista vaikutusten ymmärtämiseksi ja lieventämiseksi20.5.2019 10:00:00 EESTTiedote

Makean veden kiertokulussa arktisilla alueilla on ilmastonmuutoksen seurauksena tapahtunut jo huomattavia muutoksia. Kokonaissadannan määrä monilla seuduilla on lisääntynyt johtuen muun muassa Jäämeren aikaisempaa pidemmästä avovesikaudesta. Lumen osuus sadannasta vähenee vaikuttaen voimakkaasti pohjoisten alueiden vedenkiertoon ja ekosysteemeihin.

Esidiabetes ei lisää sepelvaltimotautipotilaan sydänriskiä20.5.2019 05:00:00 EESTTiedote

Tyypin 2 diabeteksen esiaste eli niin sanottu esidiabetes ei lisää sepelvaltimotautia sairastavan sydänriskiä. Diabeteksen esiasteen vaikutuksia sepelvaltimotautipotilaiden sydänriskiin selvitettiin Oulun yliopiston johtamassa laajassa tutkimuksessa, jossa seurattiin noin 2000 sepelvaltimotautipotilaan terveyttä kuuden vuoden ajan. Kyseessä on ensimmäinen laajamittainen seurantatutkimus aiheesta.

Oulun yliopisto sai 6,6 miljoonaa euroa tutkimuksen profiloitumisen vahvistamiseen17.5.2019 10:30:27 EESTTiedote

Suomen Akatemia on tehnyt rahoituspäätökset yliopistojen tutkimuksen profiloitumisen vahvistamiseksi. Oulun yliopisto sai yhteensä 6,6 miljoonaa euroa digitaalisen terveyden, epäorgaanisten sivuvirtojen kiertotalouden sekä suurten data-aineistojen matemaattisen analyysin ja tekoälyn tutkimuksen vahvistamiseen. Nelivuotisella rahoituksella tuetaan yliopistojen strategioidensa pohjalta valitsemien tutkimusalojen kehittämistä ja korkeatasoisen tutkimuksen edellytysten vahvistamista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme