Väitös: Tekoäly auttaa tunnistamaan yksilölliset kuntoutusta ohjaavat tekijät selkäkipupotilailla
Selkäkipu on maailman yleisin toimintakyvyn laskua aiheuttava oire. Ihmisistä 80 prosenttia kokee selkäkipua jossain vaiheessa elämänsä aikana. Eniten toimintarajoitetta kokee 40–49-vuotiaiden ikäluokka. Selkäkipu on useimmille vain lyhytaikaista, mutta kuitenkin noin 20–25 prosenttia selkäkivusta pitkittyy yli 3 kuukautta eli kroonistuu. Suurin osa selkäkivusta on hyvänlaatuista, jolle ei ole aukottomasti osoitettavissa selvää syytä, kuten tiettyä sairautta tai rakenteellista ongelmaa. Hyvänlaatuisen, niin sanotun epäspesifin selkäkivun, pitkittymisen on tutkittu liittyvän useisiin taustatekijöihin. Väitöskirjatutkimuksessaan Nieminen keräsi taustatekijät kirjallisuuskatsaukseen.
– Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen mukaan yhteensä 45 erilaista tekijää on tunnistettavissa selkäkivun kroonistumisen riskitekijäksi. Muun muassa ylipaino, tupakointi, raskas fyysinen työ, masennus, ahdistuneisuus ja haitalliset käyttäytymismallit kuten katastrofointi tai välttämiskäyttäytyminen ovat yhteydessä kivun pitkittymiseen. Fyysinen aktiivisuus sen sijaan toimii suojaavana tekijänä, Nieminen kertoo.
Selkäkivun asiantuntijat kannustavat kehittämään keinoja kivun pitkittymisen taustatekijöiden tunnistamiseen niin, että kuntoutus voitaisiin räätälöidä oikealle potilaalle oikea-aikaisesti. Tutkimuksessa tunnistamisen avuksi otettiin tekoälyyn pohjautuva teknologia, jota on aiemmin käytetty laajasti muun muassa koulutuksen, teollisuuden ja työllisyysmarkkinoiden saralla.
Teknologian on kehittänyt suomalainen yritys Headai. Tekoäly koulutettiin tunnistamaan kivun pitkittymiseen linkittyviä tekijöitä ja toimintarajoitteita Maailman terveysjärjestö WHO:n määrittelemän toimintakyvyn viitekehyksen avulla. ICF-niminen viitekehys auttaa ymmärtämään toimintakykyä biopsykososiaalisesti, eli ihmisen toimintakykyyn vaikuttavien kehon rakenteiden ja toiminnan lisäksi myös psykologista ja sosiaalista toimintaympäristöä. Tunnistus tehtiin potilaskertomusteksteistä ammattilaisten kirjauksista.
– Tekoäly toimi hyvin potilaskertomusteksteissä tunnistamaan toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä. On huomioitavaa, että siirtyessä uuteen toimintaympäristöön tekoälylle opetettiin, mikä tieto on oleellista poimia. Lopuksi ammattilainen arvioi, onko poimittu tieto tarpeellista. Kehitetty menetelmä nopeuttaa kuitenkin kertomustekstien selailuun käytettyä aikaa ja auttaa ymmärtämään ihmisen toimintakykyä laaja-alaisesti, Nieminen sanoo.
Tuotaessa uusia teknologioita terveydenhuoltoon vaaditaan tarkkaa arviointia teknologian turvallisuudesta, kliinisestä näytöstä, kustannustehokkuudesta ja teknologian sopivuudesta nykyisiin järjestelmiin sekä terveydenhuollon arkeen.
Tutkimuksessa kehitettiin lisäksi perusterveydenhuollon ja työterveyden hoitopolkuja huomioimaan tunnistetut yksilölliset kivun pitkittymisen taustatekijät. Hoitopoluissa huomioitiin moniammatillisen ja monisektorisen yhteistyön tarve. Kehittämisessä oli mukana ammattilaisia eri ammattiryhmistä ja sektoreilta.
Linda Nieminen on fysiatriaan erikoistuva lääkäri ja toimii Pirkanmaan sairaanhoitopiirin avokuntoutuksen vastuualueella fysiatrian konsulttina perusterveydenhuollolle sekä lääkinnällisen kuntoutuksen työryhmälle.
Väitöstilaisuus perjantaina 9. kesäkuuta
Lääketieteen lisensiaatti Linda Niemisen lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja Decision support for tailored biopsychosocial rehabilitation in non-specific low back pain tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 9.6.2023 klo 12 alkaen päärakennuksen auditoriossa A1, (Kalevantie 4). Vastaväittäjänä toimii Invalidiliiton tutkimusjohtaja, dosentti Sinikka Hiekkala Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena dosentti Markku Kankaanpää Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Linda Nieminen
linda.ka.nieminen@gmail.com
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Hapetusreaktori simuloi päästöjen käyttäytymistä ilmakehässä16.5.2024 10:30:00 EEST | Tiedote
Polttomoottorit tuottavat haitallisia hiukkas- ja kaasupäästöjä ilmakehään. Osa kaasumaisista päästöistä muodostaa uutta hiukkasmassaa ilmakehässä useiden päivien aikana päästön jälkeen. Väitöstutkimuksessaan DI Pauli Simonen kehitti mittausmenetelmää, jolla voidaan arvioida ilmakehässä muodostuvan hiukkasmassan eli sekundääriaerosolin määrää eri päästölähteistä. Simosen mukaan esimerkiksi etanolin lisääminen bensiiniin vähentää sekundääriaerosolin muodostumista.
Väitös: Yhteisestä etiikan opetuksesta on käyty katsomus- ja koulutuspoliittista kamppailua yli sata vuotta16.5.2024 08:40:00 EEST | Tiedote
Hyvän ja pahan, oikean ja väärän pohtiminen on keskeinen osa kasvatusta. Siitä, pitäisikö etiikkaa opettaa yleissivistävässä koulussa katsomusryhmittäin vai kaikille oppilaille yhteisesti, on Suomessa väitelty viimeisen sadan vuoden aikana useaan otteeseen. FM Eenariina Hämäläinen selvitti väitöstutkimuksessaan näiden debattien historiaa.
Monitieteinen GIANT-projekti tutkii sisäilman aerosoleja – suurennuslasin alla ulkoilman vaikutukset14.5.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset ilmanlaatututkijat, alan yritykset sekä kunnat ja kaupungit ovat käynnistäneet yhteisen GIANT-projektin, jossa tutkitaan sisätilojen aerosoli-ilmiöitä. Tutkimusprojekti pyrkii lisäksi mukauttamaan WHO:n uusimpia ilmanlaatusuosituksia käytäntöihin ja edistämään kotimaisen korkeatasoisen sisäilmateknologian markkinoita.
Väitös: LncRNA-molekyylit auttavat tunnistamaan aggressiiviset eturauhassyövät14.5.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
Eturauhassyöpä on miesten toiseksi yleisin syöpäkuolemien aiheuttaja Suomessa. Väitöstutkimuksessaan FM Annika Kohvakka tutki aiemmin tuntemattomia, niin sanottuja pitkiä ei-koodaavia RNA:ita (lncRNA). Niiden korkea ilmentyminen eturauhassyövässä oli yhteydessä syövän etenemiseen ja huonoon ennusteeseen.
Väitös: Ulkoilman kosteus vaikuttaa rasituksen laukaisemaan keuhkoputkien supistumiseen lapsilla13.5.2024 09:15:00 EEST | Tiedote
Lapsilla astman diagnosointiin käytetään yleisimmin ulkona suoritettavaa juoksurasituskoetta. Ei kuitenkaan tarkkaan tiedetä, kuinka paljon ulkoilman tekijät vaikuttavat juoksurasituskokeen herkkyyteen. Väitöstutkimuksessaan lääketieteen lisensiaatti Pauliina Tikkakoski selvitti ulkoilman fysikaalisten ja biologisten tekijöiden vaikutusta lasten ulkojuoksurasituskokeen tulokseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme