Tampereen yliopisto

Väitös: Tietojärjestelmämuistutus ja tulospalkkakannuste parantavat lääkäreiden diagnoosien kirjaustasoa perusterveydenhuollossa

Jaa
Perusterveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmissä diagnoosien kirjaustaso on ollut vuosikausia riittämättömällä tasolla, mikä on rajoittanut tietojärjestelmien hyödyntämistä palvelujen laadun ja vaikuttavuuden arvioinnissa. Lääketieteen lisensiaatti Tuomo Lehtovuori keskittyy väitöstutkimuksessaan arvioimaan tietojärjestelmämuistutuksen ja ryhmätulospalkkauksen vaikutusta diagnoosien kirjaustasoon. Tutkimus osoitti molemmat menetelmät toimiviksi.
Tuomo Lehtovuori. Kuva: Pirjo Lehtovuori
Tuomo Lehtovuori. Kuva: Pirjo Lehtovuori

Perusterveydenhuollossa palveluja arvioidaan pääosin suoritemäärien ja saatavuuden perusteella, koska palvelujen laadusta, vaikuttavuudesta ja hoitojen jatkuvuudesta ei ole saatavilla diagnoosikohtaisia luotettavia tietoja. Lääkäreillä on yksinoikeus diagnoosien kirjaamiseen ja hoitoon. Ilman diagnoosia lääkärin ei pitäisi määrätä hoitoa.

Espoon ja Vantaan perusterveydenhuollon palveluissa on diagnoosien kirjaustasoon pyritty vaikuttamaan kahdella eri tavalla. Vuosina 2005–2010 Espoon terveysasemien hoitotiimeissä kirjattu diagnoositaso on ollut yhtenä tuloskortin mittarina. Vantaalla potilastietojärjestelmään lisättiin sähköinen muistutus vuonna 2008. Lehtovuori vertailee tutkimuksessaan näiden toimenpiteiden vaikutuksia.

Espoon ja Vantaan interventiot näyttivät nostaneen merkittävästi diagnoosien kirjaamistasoa: Espoossa nopeammin - Vantaalla kestävämmin ja halvemmalla.

— Tutkimukseni perusteella voi todeta, että ryhmätulospalkkaus ja tietojärjestelmämuistutus ovat käyttökelpoisia toimintatapoja parantamaan diagnoosien kirjaustasoa. Todennäköisesti palvelutoiminnan muitakin osa-alueita voi tehostaa tulospalkkauksen sekä sähköisten muistutusten ja päätöksentukijärjestelmien avulla, Lehtovuori sanoo.

Yhtenä syynä diagnoosien kirjauksen niukkuuteen voi pitää sitä, ettei lääkäreiden peruskoulutuksessa ole riittävästi panostettu oman perusterveydenhuollon diagnoosijärjestelmän (ICPC) koulutukseen. Erikoissairaanhoidon tautiluokitus (ICD-10) ei ole pystynyt riittävän kattavasti kuvaamaan perusterveydenhuollon vastaanottotilanteiden käyntisyitä.

— Toisena merkittävänä syynä diagnoosien kirjauksen riittämättömyyteen voi pitää sähköisten asiakas- ja potilastietojärjestelmien heikkoa käytettävyyttä, joka on turhauttanut lääkäreitä ja muuta henkilöstöä. Lähtökohtaisesti järjestelmien tulee tukea kiireistä perusterveydenhuollon vastaanottotyötä eikä hidastaa sitä, Lehtovuori toteaa.

Etenkin uusien terveydenhuollon tietojärjestelmien sisäänajovaihe tuotantoon on hidastanut palvelujen sujuvuutta, mikä todennäköisesti aiheuttaa väestölle mitattavaa hoitovelkaa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittäminen edellyttää Lehtovuoren mukaan tulospalkkiojärjestelmän sekä sähköisen muistutus- ja päätöksentukijärjestelmän räätälöintiä. Kehittämistyössä alueelliset ominaispiirteet tulee huomioida palvelumuotoilussa.

— Henkilöstön sitouttamiseksi diagnoosien kirjaukseen tarvitaan hallinnollisten päätösten lisäksi käyttäjäystävällisiä tietojärjestelmiä, jotka ovat käyttäjille nopeasti omaksuttavissa, Lehtovuori toteaa.

Tuomo Lehtovuori on terveydenhuollon erikoislääkäri Helsingistä. Hän on toiminut ylilääkäritason tehtävissä Keravan sosiaali- ja terveydenhuollossa vuosina 1977–2002 sekä Espoon terveyspalveluissa vuosina 2002–2018 Leppävaaran alueen ylilääkärinä.

Lääketieteen lisensiaatti Tuomo Lehtovuoren lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja Ryhmätulospalkkauksen ja tietojärjestelmämuistutusten vaikutus diagnoosien merkintään Espoon ja Vantaan perusterveydenhuollossa tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 10.12.2021 klo 12 alkaen Arvo-rakennuksen auditoriossa F115, Arvo Ylpön katu 34, Tampere. Vastaväittäjänä toimii dosentti Simo Kokko Itä-Suomen yliopistosta. Kustoksena toimii professori Markku Sumanen.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tuomo Lehtovuori
tuomo.lehtovuori@kolumbus.fi

Kuvat

Tuomo Lehtovuori. Kuva: Pirjo Lehtovuori
Tuomo Lehtovuori. Kuva: Pirjo Lehtovuori
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Simulointi ennustaa puuvälipohjan askelääneneristävyyden14.3.2024 13:00:00 EET | Tiedote

Rakennusakustiikan alaan kuuluvassa väitöskirjassaan diplomi-insinööri Jesse Lietzén tutki puuvälipohjien askelääneneristävyyden laskennallista ennustamista tutkimuksen ja tuotekehityksen näkökulmasta. Keskeinen osa tutkimusta oli selvittää askelääneneristävyyden mittauksissa käytetyn vakioäänilähteen eli askeläänikojeen toimintaa puuvälipohjilla ja muodostaa menettely tämän aiheuttaman iskuvoimaherätteen ennustamiseksi elementtimenetelmää (FEM) hyödyntäen. Lietzén sovelsi tätä edelleen kokonaisen puuvälipohjan askelääneneristävyyden ennustamisessa.

Väitös: Epälineaarista optiikkaa mikrofotoniikan laitteistoihin metamateriaalien avulla14.3.2024 08:30:00 EET | Tiedote

Epälineaarista optiikkaa hyödynnetään lukuisissa laserteknologioissa yksinkertaisista laserpointtereista voimakkaisiin pulssitoimisiin lasereihin. Perinteiset epälineaariset optiset komponentit ovat kuitenkin liian kookkaita ja toiminnaltaan rajoittuneita integroitaviksi nykyaikaisiin mikroskooppisiin fotoniikan laitteistoihin. Väitöskirjassaan diplomi-insinööri Timo Stolt ratkoo ongelmaa tutkimalla nanoskaalan kappaleista koostuvia rakenteita, ns. metamateriaaleja, joita mahdollisesti voitaisiin käyttää monitoimisina ja säädeltävinä epälineaarisina komponentteina.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye