Väitös: Tietojärjestelmämuistutus ja tulospalkkakannuste parantavat lääkäreiden diagnoosien kirjaustasoa perusterveydenhuollossa

Perusterveydenhuollossa palveluja arvioidaan pääosin suoritemäärien ja saatavuuden perusteella, koska palvelujen laadusta, vaikuttavuudesta ja hoitojen jatkuvuudesta ei ole saatavilla diagnoosikohtaisia luotettavia tietoja. Lääkäreillä on yksinoikeus diagnoosien kirjaamiseen ja hoitoon. Ilman diagnoosia lääkärin ei pitäisi määrätä hoitoa.

Espoon ja Vantaan perusterveydenhuollon palveluissa on diagnoosien kirjaustasoon pyritty vaikuttamaan kahdella eri tavalla. Vuosina 2005–2010 Espoon terveysasemien hoitotiimeissä kirjattu diagnoositaso on ollut yhtenä tuloskortin mittarina. Vantaalla potilastietojärjestelmään lisättiin sähköinen muistutus vuonna 2008. Lehtovuori vertailee tutkimuksessaan näiden toimenpiteiden vaikutuksia.

Espoon ja Vantaan interventiot näyttivät nostaneen merkittävästi diagnoosien kirjaamistasoa: Espoossa nopeammin - Vantaalla kestävämmin ja halvemmalla.

— Tutkimukseni perusteella voi todeta, että ryhmätulospalkkaus ja tietojärjestelmämuistutus ovat käyttökelpoisia toimintatapoja parantamaan diagnoosien kirjaustasoa. Todennäköisesti palvelutoiminnan muitakin osa-alueita voi tehostaa tulospalkkauksen sekä sähköisten muistutusten ja päätöksentukijärjestelmien avulla, Lehtovuori sanoo.

Yhtenä syynä diagnoosien kirjauksen niukkuuteen voi pitää sitä, ettei lääkäreiden peruskoulutuksessa ole riittävästi panostettu oman perusterveydenhuollon diagnoosijärjestelmän (ICPC) koulutukseen. Erikoissairaanhoidon tautiluokitus (ICD-10) ei ole pystynyt riittävän kattavasti kuvaamaan perusterveydenhuollon vastaanottotilanteiden käyntisyitä.

— Toisena merkittävänä syynä diagnoosien kirjauksen riittämättömyyteen voi pitää sähköisten asiakas- ja potilastietojärjestelmien heikkoa käytettävyyttä, joka on turhauttanut lääkäreitä ja muuta henkilöstöä. Lähtökohtaisesti järjestelmien tulee tukea kiireistä perusterveydenhuollon vastaanottotyötä eikä hidastaa sitä, Lehtovuori toteaa.

Etenkin uusien terveydenhuollon tietojärjestelmien sisäänajovaihe tuotantoon on hidastanut palvelujen sujuvuutta, mikä todennäköisesti aiheuttaa väestölle mitattavaa hoitovelkaa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittäminen edellyttää Lehtovuoren mukaan tulospalkkiojärjestelmän sekä sähköisen muistutus- ja päätöksentukijärjestelmän räätälöintiä. Kehittämistyössä alueelliset ominaispiirteet tulee huomioida palvelumuotoilussa.

— Henkilöstön sitouttamiseksi diagnoosien kirjaukseen tarvitaan hallinnollisten päätösten lisäksi käyttäjäystävällisiä tietojärjestelmiä, jotka ovat käyttäjille nopeasti omaksuttavissa, Lehtovuori toteaa.

Tuomo Lehtovuori on terveydenhuollon erikoislääkäri Helsingistä. Hän on toiminut ylilääkäritason tehtävissä Keravan sosiaali- ja terveydenhuollossa vuosina 1977–2002 sekä Espoon terveyspalveluissa vuosina 2002–2018 Leppävaaran alueen ylilääkärinä.

Lääketieteen lisensiaatti Tuomo Lehtovuoren lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja Ryhmätulospalkkauksen ja tietojärjestelmämuistutusten vaikutus diagnoosien merkintään Espoon ja Vantaan perusterveydenhuollossa tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 10.12.2021 klo 12 alkaen Arvo-rakennuksen auditoriossa F115, Arvo Ylpön katu 34, Tampere. Vastaväittäjänä toimii dosentti Simo Kokko Itä-Suomen yliopistosta. Kustoksena toimii professori Markku Sumanen.