Väitös: Tietojärjestelmämuistutus ja tulospalkkakannuste parantavat lääkäreiden diagnoosien kirjaustasoa perusterveydenhuollossa
Perusterveydenhuollossa palveluja arvioidaan pääosin suoritemäärien ja saatavuuden perusteella, koska palvelujen laadusta, vaikuttavuudesta ja hoitojen jatkuvuudesta ei ole saatavilla diagnoosikohtaisia luotettavia tietoja. Lääkäreillä on yksinoikeus diagnoosien kirjaamiseen ja hoitoon. Ilman diagnoosia lääkärin ei pitäisi määrätä hoitoa.
Espoon ja Vantaan perusterveydenhuollon palveluissa on diagnoosien kirjaustasoon pyritty vaikuttamaan kahdella eri tavalla. Vuosina 2005–2010 Espoon terveysasemien hoitotiimeissä kirjattu diagnoositaso on ollut yhtenä tuloskortin mittarina. Vantaalla potilastietojärjestelmään lisättiin sähköinen muistutus vuonna 2008. Lehtovuori vertailee tutkimuksessaan näiden toimenpiteiden vaikutuksia.
Espoon ja Vantaan interventiot näyttivät nostaneen merkittävästi diagnoosien kirjaamistasoa: Espoossa nopeammin - Vantaalla kestävämmin ja halvemmalla.
— Tutkimukseni perusteella voi todeta, että ryhmätulospalkkaus ja tietojärjestelmämuistutus ovat käyttökelpoisia toimintatapoja parantamaan diagnoosien kirjaustasoa. Todennäköisesti palvelutoiminnan muitakin osa-alueita voi tehostaa tulospalkkauksen sekä sähköisten muistutusten ja päätöksentukijärjestelmien avulla, Lehtovuori sanoo.
Yhtenä syynä diagnoosien kirjauksen niukkuuteen voi pitää sitä, ettei lääkäreiden peruskoulutuksessa ole riittävästi panostettu oman perusterveydenhuollon diagnoosijärjestelmän (ICPC) koulutukseen. Erikoissairaanhoidon tautiluokitus (ICD-10) ei ole pystynyt riittävän kattavasti kuvaamaan perusterveydenhuollon vastaanottotilanteiden käyntisyitä.
— Toisena merkittävänä syynä diagnoosien kirjauksen riittämättömyyteen voi pitää sähköisten asiakas- ja potilastietojärjestelmien heikkoa käytettävyyttä, joka on turhauttanut lääkäreitä ja muuta henkilöstöä. Lähtökohtaisesti järjestelmien tulee tukea kiireistä perusterveydenhuollon vastaanottotyötä eikä hidastaa sitä, Lehtovuori toteaa.
Etenkin uusien terveydenhuollon tietojärjestelmien sisäänajovaihe tuotantoon on hidastanut palvelujen sujuvuutta, mikä todennäköisesti aiheuttaa väestölle mitattavaa hoitovelkaa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittäminen edellyttää Lehtovuoren mukaan tulospalkkiojärjestelmän sekä sähköisen muistutus- ja päätöksentukijärjestelmän räätälöintiä. Kehittämistyössä alueelliset ominaispiirteet tulee huomioida palvelumuotoilussa.
— Henkilöstön sitouttamiseksi diagnoosien kirjaukseen tarvitaan hallinnollisten päätösten lisäksi käyttäjäystävällisiä tietojärjestelmiä, jotka ovat käyttäjille nopeasti omaksuttavissa, Lehtovuori toteaa.
Tuomo Lehtovuori on terveydenhuollon erikoislääkäri Helsingistä. Hän on toiminut ylilääkäritason tehtävissä Keravan sosiaali- ja terveydenhuollossa vuosina 1977–2002 sekä Espoon terveyspalveluissa vuosina 2002–2018 Leppävaaran alueen ylilääkärinä.
Lääketieteen lisensiaatti Tuomo Lehtovuoren lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja Ryhmätulospalkkauksen ja tietojärjestelmämuistutusten vaikutus diagnoosien merkintään Espoon ja Vantaan perusterveydenhuollossa tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 10.12.2021 klo 12 alkaen Arvo-rakennuksen auditoriossa F115, Arvo Ylpön katu 34, Tampere. Vastaväittäjänä toimii dosentti Simo Kokko Itä-Suomen yliopistosta. Kustoksena toimii professori Markku Sumanen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tuomo Lehtovuori
tuomo.lehtovuori@kolumbus.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Astman seurantaa sekä astmapotilaiden kokonaisvaltaista arviointia ja ohjausta perusterveydenhuollossa tulisi parantaa18.3.2024 10:45:00 EET | Tiedote
Lääketieteen lisensiaatti, yleislääketieteen erikoislääkäri Jaana Takala selvitti väitöstutkimuksessaan astman seurantakäyntien toteutumista ja sisältöä perusterveydenhuollossa 12 vuoden ajalta. Tulosten perusteella astman seuranta perusterveydenhuollossa toteutuu vain osittain valtakunnallisten hoitosuositusten mukaisesti.
Älykkäät teollisen internetin ratkaisut lisäävät pk-yritysten kilpailukykyä15.3.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston FAST-Lab on kehittänyt avoimeen lähdekoodiin perustuvan teollisen internetin alustan vahvistamaan suomalaisten pk-yritysten kilpailukykyä. Tutkimus oli osa yhteiseurooppalaista CHARM-hanketta, jossa kehitettiin haastaviin tuotantoympäristöihin soveltuvia elektroniikkakomponentteja ja -järjestelmiä teollisen internetin ratkaisuille.
Väitös: Simulointi ennustaa puuvälipohjan askelääneneristävyyden14.3.2024 13:00:00 EET | Tiedote
Rakennusakustiikan alaan kuuluvassa väitöskirjassaan diplomi-insinööri Jesse Lietzén tutki puuvälipohjien askelääneneristävyyden laskennallista ennustamista tutkimuksen ja tuotekehityksen näkökulmasta. Keskeinen osa tutkimusta oli selvittää askelääneneristävyyden mittauksissa käytetyn vakioäänilähteen eli askeläänikojeen toimintaa puuvälipohjilla ja muodostaa menettely tämän aiheuttaman iskuvoimaherätteen ennustamiseksi elementtimenetelmää (FEM) hyödyntäen. Lietzén sovelsi tätä edelleen kokonaisen puuvälipohjan askelääneneristävyyden ennustamisessa.
Väitös: Epälineaarista optiikkaa mikrofotoniikan laitteistoihin metamateriaalien avulla14.3.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Epälineaarista optiikkaa hyödynnetään lukuisissa laserteknologioissa yksinkertaisista laserpointtereista voimakkaisiin pulssitoimisiin lasereihin. Perinteiset epälineaariset optiset komponentit ovat kuitenkin liian kookkaita ja toiminnaltaan rajoittuneita integroitaviksi nykyaikaisiin mikroskooppisiin fotoniikan laitteistoihin. Väitöskirjassaan diplomi-insinööri Timo Stolt ratkoo ongelmaa tutkimalla nanoskaalan kappaleista koostuvia rakenteita, ns. metamateriaaleja, joita mahdollisesti voitaisiin käyttää monitoimisina ja säädeltävinä epälineaarisina komponentteina.
Väitös: Nuorisotyöntekijöillä on edellytykset tukea nuoria ihmisoikeuksia arvostavaan aikuisuuteen13.3.2024 12:55:29 EET | Tiedote
Yhteiskuntatieteiden maisteri Eeva Sinisalo-Juha pureutuu väitöskirjassaan ajankohtaiseen kysymykseen joidenkin nuorten ajautumisesta marginaaliin. Tutkimuksellaan hän haluaa kiinnittää huomiota siihen, että nuoruuden aikaiset kehitystehtävät ovat yksilöllisiä. Niitä ei voida nopeuttaa eikä standardoida.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme