Väitös: Toimeenpanon tukeminen on avain parempaan kansanterveyteen

Tupakointi aiheuttaa edelleen merkittäviä terveysongelmia, ennenaikaisia kuolemia ja terveyden eriarvoisuutta Suomessa ja Euroopassa. Haasteita lisäävät savuttomat ja uudet tupakka- ja nikotiinituotteet kuten nuuska, sähkösavukkeet ja nikotiinipussit, jotka vetoavat erityisesti nuoriin. Terveyden edistämiseen tähtäävät poliittiset toimet rakentavat terveyttä edistäviä ympäristöjä ja ovat siten keskeisessä asemassa nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön ehkäisemisessä.
Liikuntatieteiden maisteri Anu Linnansaaren väitöstutkimus pureutuu kansanterveydellisesti merkittävään tutkimustarpeeseen tarkastelemalla ennaltaehkäisevien tupakkapoliittisten toimien implementointia kouluissa ja kansallisella tasolla eri Euroopan maissa.
Poliittisten toimien vaikutukset riippuvat aina niiden toimeenpanosta, korostaa Linnansaari. Vaikka tupakkapoliittisten toimien kattavampi toimeenpano ja johdonmukaisempi toteuttaminen olisivat tarpeen Suomen ja Euroopan tasolla, tupakkatutkimus ei ole toistaiseksi juurikaan keskittynyt toimeenpanoon. Tutkimustietoa tarvitaan esimerkiksi Suomen tupakkalainsäädäntöön kirjatun tupakaton ja nikotiiniton Suomi vuonna 2030 -tavoitteen saavuttamiseksi.
Toimeenpanoa on mahdollista tukea kontekstitekijöitä vahvistamalla
– Koulut ovat keskeinen nuorten terveyden edistämisen ympäristö, ja samalla niiden toiminta on tiiviisti kytköksissä laajempaan yhteiskuntaan, perustelee Linnansaari valintaansa ulottaa tarkastelu useammalle toimeenpanotasolle.
Linnansaari keskittyy erityisesti kontekstitekijöiden, kuten sosiaalisen ja yhteiskunnallisen ympäristön, rooliin osana toimeenpanoa.
– Kontekstitekijöiden vaikutuksen ymmärtämistä tuki muun muassa laaja kouluhenkilökunnan haastatteluaineisto seitsemästä eri Euroopan maasta sekä vahva käsitteellinen ja metodologinen viitekehys toimeenpanon tutkimiseen, hän toteaa.
Linnansaaren väitöskirjan tulokset osoittavat, että koulun henkilökunnan tupakointikieltojen toteuttamista selittivät velvollisuudentunto, motivaatio ja itseluottamus.
– Kontekstitekijöillä, kuten henkilökunnan yhtenäisellä toiminnalla ja kansallisella tupakkalainsäädännöllä, oli merkittävä vaikutus näiden mekanismien aktivoitumisessa, Linnansaari kuvaa.
Pohjoismainen vertailu osoitti, että Maailman terveysjärjestön tupakoinnin torjuntaa koskeva puitesopimus (WHO FCTC) ja EU-direktiivit ovat yhdenmukaistaneet maiden tupakkalainsäädäntöä, mutta selittävät myös keskeisiä heikkouksia, kuten uusien tuotteiden puutteellista sääntelyä. Edistyksellinen lainsäädäntö oli ensisijaisesti kansallisten toimijoiden yhteistyön ansiota.
– Toimijoiden välisen yhteistyön vahvistaminen toimeenpanotasojen sisällä ja niiden välillä on tärkeää nykyisten haasteiden ratkaisemiseksi ja kattavamman tupakkapolitiikan toimeenpanemiseksi ja toteuttamiseksi. Toimeenpanon vahvistaminen on potentiaalinen keino terveyden edistämisen vahvistamiseksi ja kansanterveyden parantamiseksi laajemminkin, Linnansaari toteaa.
Anu Linnansaari työskentelee tällä hetkellä kansanterveystieteen tutkijana Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa.
Väitöstilaisuus lauantaina 10. kesäkuuta
Liikuntatieteiden maisteri Anu Linnansaaren kansanterveystieteen alaan kuuluva väitöskirja Implementing preventive tobacco policies: The role of contextual factors in policy implementation at school and national levels tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa lauantaina 10.6.2023 klo 12 alkaen, Arvo-rakennuksen luentosalissa F114 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Patricia O’Campo Toronton Yliopistosta. Kustoksena toimii dosentti Pirjo Lindfors Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anu Linnansaari
anu.linnansaari@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Ympäristön mikrobiomin köyhtyminen voi altistaa immuunivälitteisille sairauksille – Vain pieni tippa verta saattaa paljastaa sairastumisen riskin8.5.2025 09:50:00 EEST | Tiedote
Ympäristöllä on merkittävä vaikutus terveyteemme – sanotaan, että jopa suurempi kuin perimällä. Mutta mitkä tekijät tarkalleen ottaen vaikuttavat sairastumisen riskiin? Entä voidaanko yhdestä pienestä veripisarasta selvittää, mille kaikille olemme elämämme aikana altistuneet? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia uraauurtavassa HEDIMED-projektissa.
Väitös: Lapsettomuushoidoilla alkaneisiin raskauksiin liittyy enemmän komplikaatioita, mutta riskejä voidaan pienentää hoitoa räätälöimällä6.5.2025 08:20:00 EEST | Tiedote
Lääketieteen lisensiaatti Eeva-Maria Pohjonen selvitti väitöstutkimuksessaan lapsettomuushoitoihin liittyviä raskauskomplikaatioita. Lapsettomuushoidot ovat yleistyneet ja niiden turvallisuutta voidaan lisätä räätälöimällä hoitoja yksilöllisesti.
Väitös: Jos työtulojen progressiivisen verotuksen halutaan toteutuvan kunnolla, on lainsäädäntöä korjattava5.5.2025 10:14:24 EEST | Tiedote
Suomen tuloverojärjestelmässä tulon verokohteluun vaikuttaa olennaisesti se, kuka on tulon saaja. Kauppatieteiden maisteri Anette Ala-Lahti tutki väitöskirjassaan tulon kohdistamisperiaatteita, jotka ratkaisevat esimerkiksi, verotetaanko tulosta osakeyhtiötä vai luonnollista henkilöä. Tutkimuksessa havaitaan muun muassa, ettei työtulon kohdistamisperiaatteiden ja työtulon verokohtelun yhteyttä ole riittävästi huomioitu nykyisessä lainsäädännössä.
Väitös: Potilaan puhe on haastavaa lääkärille, joka käyttää suomea toisena kielenä5.5.2025 08:48:57 EEST | Tiedote
Suomessa työskentelee kasvava joukko lääkäreitä, joille suomi ei ole äidinkieli. Millaisia kielellisiä haasteita he kohtaavat työssään? Muun muassa tähän kysymykseen paneutuu FM Taina Pitkänen väitöstutkimuksessaan, joka kartoittaa lääkärin ja potilaan välisiä ymmärtämisongelmia ja tekee niiden perusteella päätelmiä potilastyöhön riittävästä kielitaidosta. Tutkimus nostaa esiin puheen ymmärtämisen yhteyden yhtäältä potilasturvallisuuteen ja toisaalta lääkärin ammatti-identiteettiin.
Väitös: Korkean tason synteesi mahdollistaa digitaalisten piirien nopeamman suunnittelun29.4.2025 09:56:05 EEST | Tiedote
Korkean tason synteesissä digitaalisia piirejä suunnitellaan yleisillä ohjelmointikielillä. Väitöskirjatutkimuksessaan diplomi-insinööri Sakari Lahti selvitti korkean tason synteesin tuottavuutta ja laatua perinteisiin suunnittelutapoihin verrattuna. Tulosten mukaan menetelmällä voidaan nopeuttaa suunnitteluprojekteja, mutta tulosten laatu saattaa kärsiä ilman korkeaa ammattitaitoa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme