Väitös: Toimiva vuorovaikutus on edellytys diabeetikon omahoidon onnistumiselle

Tyypin 2 diabetes on yksi yleistyvimmistä pitkäaikaissairauksista niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Hyvä hoitotasapaino perustuu onnistuneeseen omahoitoon, jonka perusta on toimiva hoidonohjaus. Diabeetikon ja terveydenhuollon ammattilaisen välinen vuorovaikutus hoidonohjaustilanteessa tukee parhaimmillaan diabeetikon omahoidon onnistumista. Toimiva vuorovaikutus ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys.
– Toimiva vuorovaikutus on vaativa ja yhteistyötä edellyttävä tehtävä. Vaativuutta lisää entisestään se, että vuorovaikutuksessa ei ole kyse vain tiedon välittämisestä ja tehtävien hoitamisesta. Kyse on myös keskinäisen suhteen rakentamisesta, jota kuvataan usein potilaan hoidon ytimeksi, Maija Peltola kertoo.
Peltola keräsi diabeetikoiden vuorovaikutuskokemuksia yksittäisistä hoidonohjauskeskusteluista avoimella kyselyllä ja teemahaastatteluilla soveltaen merkityksellisten tapahtumien tekniikkaa. Tutkimuksessa tarkasteltiin 63 merkityksellistä potilaskokemusta.
– Koska hoidonohjauskeskustelujen tarkoituksena on tukea nimenomaan diabeetikoiden hyvinvointia, katsoin tärkeäksi selvittää, miten diabeetikot itse kuvaavat ja tulkitsevat kokemaansa ammattilais-potilasvuorovaikutusta sekä sen edistävää ja estävää merkitystä omahoidolle.
Vuorovaikutus voi edistää tai estää osapuolten välistä yhteistyötä
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että terveydenhuollon ammattilaisten kanssa käytävillä hoidonohjauskeskusteluilla on merkitystä diabeetikoiden omahoidon kannalta.
– Merkityksellistä ei ole niinkään se, käydäänkö keskustelu lääkärin vai hoitajan kanssa tai tuntevatko osapuolet toisensa entuudestaan. Olennaista on, millaisena vuorovaikutus jokaisessa yksittäisessä keskustelussa toteutuu ja miten se edistää tai estää osapuolten välistä yhteistyötä, Peltola kuvailee.
Yhteistyötä edistävä vuorovaikutus on diabeetikoiden kokemusten perusteella aktiivista, kuuntelevaa, tietoa konkretisoivaa sekä molempien asiantuntijuutta arvostavaa. Sellaista, jossa huomioidaan myös diabeetikoiden yksilölliset tarpeet, tunteet ja viestintätyyli.
Peltola näkee, että parhaimmillaan vuorovaikutus edistää yksittäisissä keskusteluissa ymmärrettävän ja tarkoituksenmukaisen tiedon saamista ja hyödyntämistä, sosiaalisen tuen saantia sekä omahoitoon liittyvien vastuiden selkeytymistä. Heikoimmillaan vuorovaikutus estää diabeetikoiden tiedon ja tuen saantia, millä on merkitystä esimerkiksi hoito-ohjeiden noudattamisen, hoitoon motivoitumisen sekä hoitoon hakeutumisen kannalta.
– Pitkäaikaissairauksia sairastavien hoidonohjaukselle on enenevässä määrin yhteistä, että jatkuvat hoitosuhteet samojen terveydenhuollon ammattilaisten kanssa ovat muuttumassa yksittäisiksi käynneiksi eri ammattilaisten kanssa. Tutkimukseni tulokset antavatkin arvokasta tietoa siitä, miten jokainen yksittäinen keskustelu on tärkeä mahdollisuus edistää vuorovaikutuksen keinoin pitkäaikaissairautta sairastavien omahoitoa tarkoituksenmukaisempaan suuntaan, Peltola summaa.
Peltolan tutkimuksen tulokset osoittavat, että diabeetikoiden vuorovaikutuskokemukset rakentavat pohjaa myös tuleville hoidonohjauskeskusteluille esimerkiksi sen osalta, millaisten odotusten ja tunteiden kanssa diabeetikot niihin valmistautuvat ja osallistuvat. Tästä syystä yksittäisiä keskusteluja on tärkeää arvioida vuorovaikutuksen näkökulmasta sekä terveydenhuollon ammattilaisten että diabeetikoiden toimesta.
– Vuorovaikutuksen yksityiskohtaisempaan tarkasteluun voi hyödyntää erilaisia malleja ja työkaluja. Yksi mahdollinen vaihtoehto näyttäisi tämän tutkimuksen perusteella olevan merkityksellisten tapahtumien tekniikka, jonka avulla vuorovaikutuksen merkityksellisiä tekijöitä on mahdollista jäsentää erityisesti yhdessä keskustellen, Peltola tiivistää.
Väitöstilaisuus perjantaina 31. maaliskuuta
Peltola on kotoisin Orivedeltä. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Oriveden lukiosta vuonna 2005. Peltola valmistui filosofian maisteriksi Tampereen yliopistosta pääaineenaan puheviestintä vuonna 2011. Tutkimustyön lisäksi Peltola on työskennellyt viestinnän opettajana, kouluttajana ja asiantuntijana.
Filosofian maisteri Maija Peltolan viestinnän alaan kuuluva väitöskirja Terveydenhuollon ammattilaisen ja diabeetikon välisen vuorovaikutuksen merkitys omahoidolle tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa perjantaina 31.03.2023 klo 12 Pinni B-rakennuksen luentosalissa B1096 (Kanslerinrinne 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Jonna Koponen (Itä-Suomen yliopisto). Kustoksena toimii professori Pekka Isotalus (Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta, Tampereen yliopisto).
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maija Peltola
maija.peltola@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Vuorineuvos Paavo V. Suomisen rahasto jakaa vuosittaiset stipendit pitkän matematiikan laudaturin kirjoittaneille2.6.2023 15:18:24 EEST | Tiedote
Tampereen teknillisen yliopiston tukisäätiön rahastoihin kuuluva Vuorineuvos Paavo V. Suomisen rahasto palkitsee vuosittain stipendillä Tampereen kaupunkiseudun lukioissa pitkän matematiikan laudaturin kirjoittaneita ylioppilaita. Tänä keväänä stipendejä jaetaan 94 kappaletta.
Digitaalisesta kaksosesta apuväline yksilölliseen ja ennaltaehkäisevään akuutin myeloidisen leukemian lääkehoitoon2.6.2023 11:33:29 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston professorit Olli Yli-Harja ja Frank Emmert-Streib työskentelevät tutkimushankkeessa, jonka tavoitteena on luoda ensimmäinen akuutin myeloidisen leukemian digitaalinen kaksonen (engl. Acute Myeloid Leukaemia Digital Twin, lyhennettynä AML-DT). Kyseessä on potilaan sairauden virtuaalinen ja yksilöllinen mallinnos, jonka avulla potilaat ja heidän lääkärinsä voivat yhdessä selvittää hoitomahdollisuuksia. Hankkeen löydöksiä voi olla tulevaisuudessa mahdollista hyödyntää muiden sairauksien hoidossa ja yleisterveyden ylläpitämisessä sekä monilla eri sovellusaloilla, kuten tuotantotekniikassa ja ilmastontutkimuksessa.
Pedaforum 2023 pohtii kestävää korkeakoulupedagogiikan kulttuuria2.6.2023 10:45:18 EEST | Tiedote
Pedaforumin läpileikkaavia teemoja ovat kestävyys ja kansainvälisyys, kun vuosittain kongressi kokoontuu jakamaan kokemuksia hyvistä käytännöistä ja tietoa korkeakoulupedagogisesta tutkimuksesta. Korkeakoulupedagogiikan päivät järjestetään Tampereella Hervannassa. Osallistujia on tulossa yli 600.
Väitös: Sähköiset hiukkasten mittausmenetelmät täydentävät perinteisiä ilmanlaadun mittauksia2.6.2023 09:00:00 EEST | Tiedote
Hiukkassaaste meitä ympäröivässä ilmassa on maailmanlaajuisesti merkittävä ennenaikaisten kuolemien aiheuttaja. DI Laura Salo toteaa väitöskirjassaan, että sähköiset mittausmenetelmät ovat parempia paikallisten hiukkaspäästöjen seurannassa kuin perinteiset massapohjaiset mittausmenetelmät, jotka taas korostavat alueellisia päästöjä. Lisäksi Salo esittelee uuden yksinkertaisen sähköisen hiukkassensorin, joka kykenee seuraamaan ilmanlaatua erittäin saastuneessa ympäristössä.
Ruokalähettien työssä riskit kasautuvat1.6.2023 14:36:21 EEST | Tiedote
Digitaalisten alustojen ruokalähetit ovat tuoreiden tutkimustulosten mukaan jatkuvassa tapaturmariskissä. Alustojen kautta tehdyssä ruokalähettityössä on vähemmän turvallisuutta kuin perinteisen kuljetusalan ja kaupan ruokajakelutyössä. Alustatyöntekijöiden riskejä tuottavat urakkaluontoinen keikkatyö, aikapaine ja yksintyöskentely. Digitaalinen hallinta, jolla työtä ohjataan, ei ole kaikilta osin läpinäkyvää.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme