Väitös: Työn ja työttömyyden rajalla arjen paikkoja eletään monipuolisesti
2.12.2022 08:08:00 EET | Tampereen yliopisto | Tiedote
Opiskelu ja työ ovat keskeisiä syitä, joiden vuoksi päädymme asumaan tietyille paikkakunnille, asuinalueille ja jopa asuntoihin. Niiden kautta syntyvät monet merkitykselliset sosiaaliset verkostot sekä arjen käytännöt. Työsuhteen tai opiskelun päätyttyä mahdollisuus toimia tai ylläpitää sosiaalisia suhteita koulutuksen tai työn tarjoamissa paikoissa heikkenee tai poistuu kokonaan. Työmarkkinoiden ja työttömyyden rajoilla arjen paikkoihin liittyvien merkitysten muodostuminen tapahtuu tällöin elämän muilla osa-alueilla ja tilanteissa.
– Elämme joka hetki jossain, siis paikassa. Se, millaisena arkemme paikat koemme, kertoo myös siitä, keitä ihmisinä olemme, Sami Lind pohtii.
Väitöskirjassaan Lind tarkastelee työmarkkinamarginaalissa elettyä arkea ihmismaantieteen näkökulmasta, missä paikan käsite on keskeisessä asemassa. Tutkimuksen aineistona ovat työmarkkinamarginaalissa olevien korkeakoulutettujen kerronnalliset teemahaastattelut, piirroskartat ja niihin liittyvät haastattelut sekä haastateltavien arkiympäristössä toteutetut valokuvaushaastattelut. Tutkimus jäsentää arkea paikkojen, koetun päivänkulun sekä kohtaamisten kautta.
– Merkittäviä tilanteita arjessa ovat juuri kohtaamiset ihmisten, asioiden ja ilmiöiden kanssa. Kohtaamisia tapahtuu esimerkiksi harrastuksissa, kadulla kulkiessa, lenkkipolulla tai sosiaalisen median alustoilla. Kohtaamisten kautta kokemus tai tunne kuulumisesta paikkaan joko vahvistuu tai heikentyy.
Joissakin tilanteissa työmarkkinamarginaalissa olemisen tiedostaminen tuottaa voimakkaitakin tunnekokemuksia. Tämä voi liittyä myönteisessä mielessä siihen, miten ilman työaikojen rajaamia ajallisia määreitä arkeaan voi rakentaa omien kiinnostuksen kohteiden mukaisesti. Esimerkiksi päivänkulkua voi muuttaa vaikkapa työttömänä löydetyn harrastuksen ajankohtien mukaiseksi.
Erilaiset ryhmät tulisi huomioida työvoimapalveluja uudistettaessa
Lindin väitöskirjatutkimuksen haastateltavien kertomuksissa erityisesti kuluttamisen tai työvoimapolitiikan paikkoihin liittyi kuitenkin myös kielteisiä tunteita.
– Joskus työmarkkinamarginaalissa oleminen ilmenee paikkoihin liittyvinä kielteisinä tunteina. Esimerkiksi ostostilanteissa, joissa raha ei riitä ja ostokset pitää jättää hihnalle, koetaan kaupassa käymiseen liittyvää ahdistusta ja noloutta, Lind kuvailee.
Kielteisiä tunteita, kuten surua ja pelkoa, korkeakoulutetuilla liittyy etenkin työvoimapalveluihin. Vaikka työvoimapalvelut ovat monipuolistuneet, niissä on silti katvealueita erilaisten asiakasryhmien kohdalla.
– Erilaiset kohderyhmät tulisi edelleen huomioida tulevissa palvelu-uudistuksissa, kuten esimerkiksi tulevassa TE-palvelujen siirrossa kunnille vuoteen 2025 mennessä, Lind toteaa.
Sami Lind työskentelee tällä hetkellä Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa työllisyyden kuntakokeilujen arviointihankkeessa (VN TEAS).
HTM Sami Lindin aluetieteen alaan kuuluva väitöskirja Paikka, päivänkulku ja kohtaaminen – korkeakoulutettujen arki työmarkkinamarginaalissa tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa perjantaina 2.12.2022, klo 12 Tampereen yliopiston Pinni A -rakennuksen Paavo Koli -salissa (Kanslerinrinne 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Sirpa Tani Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii dosentti Anna-Kaisa Kuusisto johtamisen ja talouden tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sami Lind
sami.lind@tuni.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Uusi livetiede-esitys kansantajuistaa tutkimusta ja nostaa digitalisaatiopolitiikan syrjinnän esiin24.2.2026 10:28:24 EET | Tiedote
Hyvinvointivaltio on muuttunut algoritmien varassa toimivaksi itsepalveluyhteiskunnaksi, selviää Tampereen yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Tutkimushanke kansantajuistaa tutkimustuloksia keväällä 2026 livetiede-esityksessä, joka hyödyntää dokumenttiteatteria.
Lasten hengenahdistuksen lääkehoidossa käytettävien lisälaitteiden tehoissa on suuria eroja24.2.2026 08:50:00 EET | Tiedote
Soten säästöpaineissa pienetkin toimivat ratkaisut kannattaa huomioida arjessa. Juuri julkaistu tutkimus osoitti, että lisälaitteissa, joita käytetään lasten akuutin hengenahdistuksen lääkeannostelussa, on suuria eroja. Kun päivystyshoidossa tehdään oikea laitevalinta, voidaan vähentää kalliita sairaalahoitoja. Tutkimustulokset ovat suoraan sovellettavissa päivystysten kliiniseen työhön.
Luottamus tekoälyn kehittäjiin rakentuu myönteisistä kokemuksista17.2.2026 10:14:32 EET | Tiedote
Tekoälyn sulautuessa osaksi arkea ja julkisia instituutioita kasvaa tarve pohtia luottamusta tekoälyä kehittäviin yrityksiin. Tampereen yliopiston tutkijoiden johtama kansainvälinen tutkimus osoittaa, että ihmisten luottamus tekoälyjärjestelmiin ja niitä kehittäviin suuryrityksiin ei synny ensi sijassa teknologian tehokkuudesta. Luottamus pohjaa pikemmin yhteenkuuluvuuden tunteeseen ja myönteiseen vuorovaikutukseen teknologian kanssa.
Lyhytjänteinen ja autokeskeinen liikennepolitiikka jarruttaa suomalaiskaupunkien kehitystä10.2.2026 14:12:43 EET | Tiedote
Tempoileva ja autokeskeinen liikennepolitiikka estää pyöräliikenteen kehittämistä Suomessa. Tampereen yliopiston FinnCycle-tutkimuksen mukaan suomalaista päätöksentekoa ohjaavat yhä autoliikenteen sujuvuus ja vaalikausittain vaihtuvat strategiat. Toisin on pyöräilyn eurooppalaisissa mallimaissa, joissa kaupunkien liikennettä kehitetään pitkäjänteisesti yli vaalikausien.
Pitäisikö robotteja kouluttaa kuin lapsia?6.2.2026 11:10:26 EET | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessaan Quentin Houbre tarkastelee, kuinka robotit voivat tunnistaa ja oppia uusia taitoja itsenäisesti mallintamalla ihmisen kognitiivisia toimintoja, erityisesti uteliaisuutta. Houbre sai inspiraation työhönsä lasten tavasta oppia. Tutkimus osoittaa, että kun havainnointiin, tarkkaavaisuuteen, muistamiseen ja oppimiseen liittyvät kognitiiviset mekanismit integroidaan robottijärjestelmiin, robotit kykenevät laajentamaan osaamistaan jatkuvasti.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme