Väitös: Työn ja työttömyyden rajalla arjen paikkoja eletään monipuolisesti
Opiskelu ja työ ovat keskeisiä syitä, joiden vuoksi päädymme asumaan tietyille paikkakunnille, asuinalueille ja jopa asuntoihin. Niiden kautta syntyvät monet merkitykselliset sosiaaliset verkostot sekä arjen käytännöt. Työsuhteen tai opiskelun päätyttyä mahdollisuus toimia tai ylläpitää sosiaalisia suhteita koulutuksen tai työn tarjoamissa paikoissa heikkenee tai poistuu kokonaan. Työmarkkinoiden ja työttömyyden rajoilla arjen paikkoihin liittyvien merkitysten muodostuminen tapahtuu tällöin elämän muilla osa-alueilla ja tilanteissa.
– Elämme joka hetki jossain, siis paikassa. Se, millaisena arkemme paikat koemme, kertoo myös siitä, keitä ihmisinä olemme, Sami Lind pohtii.
Väitöskirjassaan Lind tarkastelee työmarkkinamarginaalissa elettyä arkea ihmismaantieteen näkökulmasta, missä paikan käsite on keskeisessä asemassa. Tutkimuksen aineistona ovat työmarkkinamarginaalissa olevien korkeakoulutettujen kerronnalliset teemahaastattelut, piirroskartat ja niihin liittyvät haastattelut sekä haastateltavien arkiympäristössä toteutetut valokuvaushaastattelut. Tutkimus jäsentää arkea paikkojen, koetun päivänkulun sekä kohtaamisten kautta.
– Merkittäviä tilanteita arjessa ovat juuri kohtaamiset ihmisten, asioiden ja ilmiöiden kanssa. Kohtaamisia tapahtuu esimerkiksi harrastuksissa, kadulla kulkiessa, lenkkipolulla tai sosiaalisen median alustoilla. Kohtaamisten kautta kokemus tai tunne kuulumisesta paikkaan joko vahvistuu tai heikentyy.
Joissakin tilanteissa työmarkkinamarginaalissa olemisen tiedostaminen tuottaa voimakkaitakin tunnekokemuksia. Tämä voi liittyä myönteisessä mielessä siihen, miten ilman työaikojen rajaamia ajallisia määreitä arkeaan voi rakentaa omien kiinnostuksen kohteiden mukaisesti. Esimerkiksi päivänkulkua voi muuttaa vaikkapa työttömänä löydetyn harrastuksen ajankohtien mukaiseksi.
Erilaiset ryhmät tulisi huomioida työvoimapalveluja uudistettaessa
Lindin väitöskirjatutkimuksen haastateltavien kertomuksissa erityisesti kuluttamisen tai työvoimapolitiikan paikkoihin liittyi kuitenkin myös kielteisiä tunteita.
– Joskus työmarkkinamarginaalissa oleminen ilmenee paikkoihin liittyvinä kielteisinä tunteina. Esimerkiksi ostostilanteissa, joissa raha ei riitä ja ostokset pitää jättää hihnalle, koetaan kaupassa käymiseen liittyvää ahdistusta ja noloutta, Lind kuvailee.
Kielteisiä tunteita, kuten surua ja pelkoa, korkeakoulutetuilla liittyy etenkin työvoimapalveluihin. Vaikka työvoimapalvelut ovat monipuolistuneet, niissä on silti katvealueita erilaisten asiakasryhmien kohdalla.
– Erilaiset kohderyhmät tulisi edelleen huomioida tulevissa palvelu-uudistuksissa, kuten esimerkiksi tulevassa TE-palvelujen siirrossa kunnille vuoteen 2025 mennessä, Lind toteaa.
Sami Lind työskentelee tällä hetkellä Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa työllisyyden kuntakokeilujen arviointihankkeessa (VN TEAS).
HTM Sami Lindin aluetieteen alaan kuuluva väitöskirja Paikka, päivänkulku ja kohtaaminen – korkeakoulutettujen arki työmarkkinamarginaalissa tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa perjantaina 2.12.2022, klo 12 Tampereen yliopiston Pinni A -rakennuksen Paavo Koli -salissa (Kanslerinrinne 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Sirpa Tani Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii dosentti Anna-Kaisa Kuusisto johtamisen ja talouden tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sami Lind
sami.lind@tuni.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme