Tampereen yliopisto

Väitös: Työn ja työttömyyden rajalla arjen paikkoja eletään monipuolisesti

Jaa

Työssäolon ja työttömyyden raja voi tulla näkyväksi yllättävillä tavoilla työmarkkinamarginaalissa oleville. Esimerkiksi Asiaton oleskelu kielletty -kieltomerkki tehdasalueen portilla voi toimia työmarkkinoiden rajalla olemisen symbolina työttömälle, joka kantaa mielessään kielteisiä työelämämuistoja. Hallintotieteiden maisteri Sami Lind avaa väitöskirjassaan työmarkkinamarginaalissa olevien korkeakoulutettujen arjen paikkojen ja päivittäisen elämän kokemuksellista rakentumista.

Sami Lind (kuva: Elina Lind)
Sami Lind (kuva: Elina Lind)

Opiskelu ja työ ovat keskeisiä syitä, joiden vuoksi päädymme asumaan tietyille paikkakunnille, asuinalueille ja jopa asuntoihin. Niiden kautta syntyvät monet merkitykselliset sosiaaliset verkostot sekä arjen käytännöt. Työsuhteen tai opiskelun päätyttyä mahdollisuus toimia tai ylläpitää sosiaalisia suhteita koulutuksen tai työn tarjoamissa paikoissa heikkenee tai poistuu kokonaan. Työmarkkinoiden ja työttömyyden rajoilla arjen paikkoihin liittyvien merkitysten muodostuminen tapahtuu tällöin elämän muilla osa-alueilla ja tilanteissa.

– Elämme joka hetki jossain, siis paikassa. Se, millaisena arkemme paikat koemme, kertoo myös siitä, keitä ihmisinä olemme, Sami Lind pohtii.

Väitöskirjassaan Lind tarkastelee työmarkkinamarginaalissa elettyä arkea ihmismaantieteen näkökulmasta, missä paikan käsite on keskeisessä asemassa. Tutkimuksen aineistona ovat työmarkkinamarginaalissa olevien korkeakoulutettujen kerronnalliset teemahaastattelut, piirroskartat ja niihin liittyvät haastattelut sekä haastateltavien arkiympäristössä toteutetut valokuvaushaastattelut. Tutkimus jäsentää arkea paikkojen, koetun päivänkulun sekä kohtaamisten kautta.

– Merkittäviä tilanteita arjessa ovat juuri kohtaamiset ihmisten, asioiden ja ilmiöiden kanssa. Kohtaamisia tapahtuu esimerkiksi harrastuksissa, kadulla kulkiessa, lenkkipolulla tai sosiaalisen median alustoilla.  Kohtaamisten kautta kokemus tai tunne kuulumisesta paikkaan joko vahvistuu tai heikentyy.

Joissakin tilanteissa työmarkkinamarginaalissa olemisen tiedostaminen tuottaa voimakkaitakin tunnekokemuksia. Tämä voi liittyä myönteisessä mielessä siihen, miten ilman työaikojen rajaamia ajallisia määreitä arkeaan voi rakentaa omien kiinnostuksen kohteiden mukaisesti. Esimerkiksi päivänkulkua voi muuttaa vaikkapa työttömänä löydetyn harrastuksen ajankohtien mukaiseksi.

Erilaiset ryhmät tulisi huomioida työvoimapalveluja uudistettaessa

Lindin väitöskirjatutkimuksen haastateltavien kertomuksissa erityisesti kuluttamisen tai työvoimapolitiikan paikkoihin liittyi kuitenkin myös kielteisiä tunteita.

– Joskus työmarkkinamarginaalissa oleminen ilmenee paikkoihin liittyvinä kielteisinä tunteina. Esimerkiksi ostostilanteissa, joissa raha ei riitä ja ostokset pitää jättää hihnalle, koetaan kaupassa käymiseen liittyvää ahdistusta ja noloutta, Lind kuvailee.

Kielteisiä tunteita, kuten surua ja pelkoa, korkeakoulutetuilla liittyy etenkin työvoimapalveluihin. Vaikka työvoimapalvelut ovat monipuolistuneet, niissä on silti katvealueita erilaisten asiakasryhmien kohdalla.

– Erilaiset kohderyhmät tulisi edelleen huomioida tulevissa palvelu-uudistuksissa, kuten esimerkiksi tulevassa TE-palvelujen siirrossa kunnille vuoteen 2025 mennessä, Lind toteaa.

Sami Lind työskentelee tällä hetkellä Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa työllisyyden kuntakokeilujen arviointihankkeessa (VN TEAS).

HTM Sami Lindin aluetieteen alaan kuuluva väitöskirja Paikka, päivänkulku ja kohtaaminen – korkeakoulutettujen arki työmarkkinamarginaalissa tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa perjantaina 2.12.2022, klo 12 Tampereen yliopiston Pinni A -rakennuksen Paavo Koli -salissa (Kanslerinrinne 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Sirpa Tani Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii dosentti Anna-Kaisa Kuusisto johtamisen ja talouden tiedekunnasta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Sami Lind
sami.lind@tuni.fi

Kuvat

Sami Lind (kuva: Elina Lind)
Sami Lind (kuva: Elina Lind)
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

"Mielipidevaikuttamista on paljon enemmän kuin kuvittelemme" – Venäjän disinformaatio aiheena seminaarissa Nokia Areenan Paidiassa 31.1.202327.1.2023 12:24:21 EET | Tiedote

Disinformaatiolla vaikuttamiseen on useita syitä, joiden ytimessä ovat pyrkimykset vaikuttaa kohdemaan väestön polarisointiin ja sitä kautta poliittisiin päätöksiin. Näiden tarkoituksena on heikentää yhteiskuntaa. Tutkijatohtori Pekka Kallioniemi järjestää Rajapinta ry:n seminaarin tiistaina 31.1.2023 Paidiassa. Sen aiheena on Venäjän disinformaatio ja mielipidevaikuttaminen. Monipuoliset puhujat lähestyvät aihetta eri näkökulmista ja tarjoavat syväluotaavan katsauksen ajankohtaiseen ilmiöön ja ongelmaan.

Liettuaan on kehitteillä tekoälyn huippuosaamiskeskus - mukana suomalaisosaamista24.1.2023 11:00:00 EET | Tiedote

Tampereen yliopisto on mukana kehittämässä kestävään asumiseen ja työntekoon keskittyvää huippuosaamiskeskusta Liettuaan. Uudessa keskuksessa kehitetään ja sovelletaan tekoälyyn perustuvia tutkimus- ja innovaatioratkaisuja tuotannon, energian, terveyden ja liikenteen alojen tarpeisiin. EU:n Horisontti Eurooppa tukee Tampereen yliopiston osuutta hankkeesta 2,5 miljoonan euron rahoituksella.

Opettajien muovautuvuusajattelu vaikuttaa oppilaiden yhdenvertaisuuteen20.1.2023 11:48:49 EET | Tiedote

Syksyllä 2022 päättynyt CORE-hanke tutki suomalaisten opettajien ja opettajaksi opiskelevien kulttuurienvälisiä valmiuksia muovautuvuususkomusten näkökulmasta. Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa selvitettiin, miten perustavanlaatuiset uskomukset, koskien ihmisiä ja kulttuureja, ohjaavat opettajien tapaa tehdä työtään. Havaintojen perusteella ihmisten ja kulttuurien muovautuvuuteen uskovat opettajat pitävät yhdenvertaisuuden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tavoittelua tärkeämpänä kuin opettajat, jotka mieltävät inhimilliset ominaisuudet pysyviksi ja kulttuurit muuttumattomiksi. Myös eriarvoisuuden syyt ja omat vaikuttamismahdollisuudet siihen mielletään hyvin eri tavoin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme