Väitös: Urho Kekkosella oli tiiviit suhteet länsivaltojen tiedustelupalveluihin
Presidentti Urho Kekkosen suhteet länsivaltojen tiedustelupalveluihin olivat tiiviimmät kuin aiemmin on tiedetty.
Asia käy ilmi Helsingin yliopistoon laaditusta väitöstutkimuksesta, jossa on tarkasteltu Kekkosen suhteita länteen ja erityisesti läntisiin tiedustelupalveluihin kylmän sodan aikana. Tutkimuksessa nousee esille myös brittien Kekkoseen kohdistama salainen informaatio-operaatio, josta ei ole aiemmin tiedetty.
Vuoden 1958 yöpakkaskriisi oli romauttanut johtavien länsivaltojen, Britannian ja Yhdysvaltain, luottamuksen Kekkoseen. Kekkonen näytti lännen silmissä heikolta mieheltä, joka oli liikaa neuvostojohtaja Nikita Hruštšovin vaikutuspiirissä ja uskoi Neuvostoliiton olevan voitolla kylmässä sodassa.
Tilanne näytti niin huonolta, että länsivallat käynnistivät laajan vaikuttamisoperaation, jossa Kekkonen pyrittiin käännyttämään länteen. Presidenttiin pidettiin tiivistä yhteyttä suurlähettiläiden kautta, hänet kutsuttiin läntisiin pääkaupunkeihin ja Suomeen tuotiin korkeita läntisiä vieraita.
- Tämän lisäksi länsivallat alkoivat toimittaa Kekkoselle luottamuksellisia tietoja salaisten kanavien kautta, väitöskirjan tehnyt Mikko Virta kertoo.
Tutkimuksen perusteella länsivaltojen pyrkimykset näyttävät onnistuneen jossain määrin, sillä Kekkonen alkoi itsekin tehdä avauksia lännen suuntaan.
- Alkuvuodesta 1961 Kekkonen ryhtyi opiskelemaan intensiivisesti englantia, jota ei aiemmin juuri osannut.
Kekkosen opettajaksi Suomeen saapui britti John Haycraft, joka muutti asumaan presidenttiparin luokse Tamminiemeen.
- Haycraft toimi samalla tiedusteluroolissa ja raportoi yksityiskohtaiset havaintonsa presidentin elämästä Lontooseen, Virta sanoo.
Mystinen operaatio Thread
Vaikuttamisoperaatioon kytkeytyi myös Britannian Foreign Officen salaisen propagandaosaston Information Research Departmentin operaatio Thread, jossa toimitettiin joukolle valtiojohtajia henkilökohtaisesti räätälöityä aineistoa. Tavoitteena oli rakentaa niin syvä luottamussuhde kohdehenkilöihin, että heidän ajatteluunsa voitaisiin tarpeen vaatiessa vaikuttaa. Kekkonen oli yksi operaation tärkeimmistä kohteista.
- Tästä operaatiosta ei ole aiemmin tiedetty mitään. Löysin puolivahingossa Lontoosta siihen liittyvät asiakirjat, jotka on vapautettu tutkijoiden käyttöön vasta muutama vuosi sitten, Virta kertoo.
Vuonna 1961 Kekkonen vieraili Britanniassa ja tapasi henkilökohtaisesti maiden johtajat. Vierailut ja tiivis yhteydenpito paransivat Kekkosen suhteita länteen, mutta noottikriisi ja KGB-loikkari Anatoli Golitsynin väitteet Kekkosesta Neuvostoliiton vaikuttaja-agenttina repivät luottamuksen jälleen pirstaleiksi.
Suhteet tiedustelupalveluihin
Urho Kekkonen oli jo 1940-luvulla solminut yhteydet Britannian ja Yhdysvaltain tiedustelupalveluihin.
- Vanhoja kontakteja hyödynnettiin, kun länsivallat tarvitsivat Suomesta tietoja suoraan korkeimmalta tasolta. Toisaalta Kekkonen oli vanhana tiedustelumiehenä itsekin taitava hyödyntämään salaisia yhteyksiä – sekä idän että lännen suuntaan, Virta kertoo.
Tutkimuksesta käy ilmi, kuinka osa Kekkosen tiedusteluyhteyksistä oli suoria, osa taas hoidettiin välikäsien kautta.
- Tärkein läntinen kontakti näyttää olleen brittiläinen tiedustelu-upseeri Rex Bosley, jonka kanssa yhteyttä pidettiin 1940-luvulta aina 70-luvulle saakka. Bosley oli myös Kekkosen hyvä ystävä.
*********************************
Valtiotieteiden maisteri Mikko Virta väittelee Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa 3. joulukuuta 2022 klo 12 aiheesta Salainen kanava länteen – Urho Kekkonen ja lännen tiedustelu kylmässä propagandasodassa.
Väitöstilaisuus järjestetään Porthanian salissa PIII, Yliopistonkatu 3. Väitöstä voi seurata myös videon välityksellä.
Vastaväittäjänä on dosentti Aleksi Mainio, Kansallisarkisto, ja kustoksena on professori Juhana Aunesluoma.
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Väittelijän yhteystiedot:
Mikko Virta
Puh. 040 7750 345
mikko.a.virta@gmail.com
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston hallituksen puheenjohtajaksi tekniikan tohtori Antti Vasara18.12.2025 13:59:14 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan 18.12.2025 puheenjohtajakseen TkT Antti Vasaran. Hallituksen varapuheenjohtajaksi valittiin FT, dosentti Mari Pantsar.
Väitös: Julkisesti rahoitettu terveydenhuolto edistää yhdenvertaista hoitoon pääsyä18.12.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Kehittyneiden maiden terveydenhuoltojärjestelmien suorituskyky muodostuu terveydenhuollon rakenteiden ja laajempien yhteiskunnallisten olosuhteiden vuorovaikutuksesta, osoittaa tuore väitöstutkimus.
Kadotus vai toivo? Kolminaisuus pelastaa kaikki15.12.2025 11:25:44 EET | Tiedote
Eri uskonnoissa ja kristinuskon sisällä on hyvin monenlaisia käsityksiä ihmiskunnan lopullisesta kohtalosta. Tutkija, pastori Petri Tikan väitöstutkimus hakee vastausta kysymykseen kolminaisuusopista.
Ikääntyneiden ulkomailla syntyneiden syöpäkuolleisuus Suomessa syntyneitä matalampaa11.12.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Suomessa asuvien ikääntyneiden maahanmuuttajien syöpäkuolleisuus on kokonaisuutena alhaisempi kuin Suomessa syntyneiden samanikäisten. Tietyissä syövissä kuolleisuus on kuitenkin korkeampaa.
Laajin tutkimus suomalaisnuorten ilmastoahdistuksesta: toivon ylläpitäminen avainasemassa11.12.2025 08:02:00 EET | Tiedote
Pelkkä ympäristövastuullinen käyttäytyminen voi lisätä nuoren ilmastoahdistusta, sillä ilmastonmuutosta ei voi yhden ihmisen voimin ratkaista. Sen sijaan nuorten toivoa ja uskoa yhteisöjen kykyyn toimia tulisi vahvistaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme