Väitös: Uudet anturit tekevät pehmoroboteista älykkäämpiä
17.1.2022 10:01:28 EET | Tampereen yliopisto | Tiedote

Modernissa yhteiskunnassamme robotit tekevät monet toistoa vaativat pikkutarkat ja raskaat työt tehtaiden tuotantolinjoilla. Pehmeiden materiaalien tutkimus on avannut uusia mahdollisuuksia robotiikan alalle luoden uuden alan: pehmorobotiikan. Kovista materiaaleista pehmeisiin siirtymällä roboteista tulee turvallisempia: ne eivät vahingoita, vaikka törmäisivät ihmiseen, robotit mukautuvat pinnan muotoihin ja ne tuntuvat mukavammilta ihoa vasten.
Pehmorobottien osien kuten tarttujien ja antureiden tulee olla myös pehmeitä, jotta robotti säilyy kokonaan pehmeänä. Perinteiset sähköiset anturit ovat kuitenkin jäykkiä ja kovia ja siksi niitä ei voida käyttää pehmoroboteissa.
Väitöskirjan tavoitteena oli tutkia uusia menetelmiä pehmeiden tarttujien ja antureiden toteutukseen. Erityisesti tavoitteena oli tutkia, kuinka näitä pehmorobotin osia pystytään valmistamaan yksinkertaisemmin ja integroimaan robottiin helposti.
Väitöskirjassa tutkittiin kahta erilaista 3D-tulostettua imukuppimaista pehmotarttujaa. Ensimmäinen oli pneumaattinen ja toinen tarttuja hydraulinen ja sen jäykkyyttä voi säätää magneetin avulla.
— Huomasimme, että muuttamalla pehmotarttujan jäykäksi kappaleen kuljetuksen ajaksi saavutimme suurempia pitovoimia. Tällaisella säädettävällä tarttujalla saavutetaan pehmotarttujan kyky mukautua poimittavan kohteen pinnanmuotoihin tinkimättä suuresta pitovoimasta, Koivikko kertoo.
Väitöskirjan antureita käsittelevässä osassa esitetään kaksi eri menetelmää venyvien ja pehmeiden antureiden toteuttamiseen: sähköiset silkkipainoanturit ja pneumaattiset venymäliuskat.
— Silkkipainoanturit ovat edullisia ja sopivat massavalmistukseen, kun taas pneumaattisilla antureilla olemme askeleen lähempänä kokonaan pneumaattisia pehmorobotteja.
— Kokonaan pneumaattiset pehmorobotit eivät tarvitse sähköisiä komponentteja, mikä on suuri etu. Tulevaisuudessa tällaisia robotteja voidaan käyttää esimerkiksi voimakkaassa säteilyssä, joka voi tuhota sähkökomponentteja, Koivikko kertoo.
Koivikko on kotoisin Mikkelistä ja työskentelee tällä hetkellä Tampereen yliopistossa tenure track -professori Veikko Sariolan johtamassa Luonnon inspiroimien materiaalien ja robotiikan tutkimusryhmässä. Väitöksen jälkeen Koivikko on lähdössä vuodeksi yhdysvaltalaiseen Cornellin yliopistoon tutkijavaihtoon jatkamaan tutkimusta pehmorobotiikan parissa.
Diplomi-insinööri Anastasia Koivikon biolääketieteen tekniikan alaan kuuluva väitöskirja Grippers and Sensors for Soft Robots tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 21.1.2022 klo 12.00 alkaen. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Adam Stokes Edinburghin yliopistosta Isosta-Britanniasta. Kustoksena toimii tenure track -professori Veikko Sariola lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anastasia Koivikko
anastasia.koivikko@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Syvätason uskomuksilla on väliä – kasvun ajattelutavasta apua opettajien ja oppilaiden tukemiseen19.5.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksen mukaan opettajaopiskelijat, joilla oli vahvempi kasvun ajattelutapa, sitoutuivat enemmän yhdenvertaisuuteen ja suhtautuivat innostuneemmin moninaisten ryhmien opettamiseen.
Uusi MilVerse4MDO-tutkimushanke kehittää Suomen puolustusekosysteemiä – ratkaisuja moderniin sodankäyntiin18.5.2026 14:33:30 EEST | Tiedote
MilVerse4MDO-projektin tavoitteena on kehittää uusia ratkaisuja modernin sodankäynnin tarpeisiin. Kolmivuotisen Business Finland -rahoitteisen tutkimus- ja kehityshankkeen budjetti on yli 13 miljoonaa euroa.
Asiantuntijoita kuormittavat digitaalisen vuorovaikutuksen suuri määrä ja heikko laatu – työhyvinvointia edistävät selkeät käytännöt18.5.2026 09:30:00 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksen mukaan asiantuntijatyön digitaalisesta vuorovaikutuksesta johtuvaa kuormitusta ei voida keventää pelkästään viestinnän määrää vähentämällä. Työhyvinvointia lisäävät esimerkiksi organisaation tuki, selkeät viestintäkäytännöt ja vuorovaikutuksen laadun kehittäminen.
3D‑tulostettu implantti voi mullistaa luuvaurioiden hoidon18.5.2026 07:30:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uraauurtavan 3D‑tulostetun keraamisen implanttimateriaalin, joka jäljittelee erittäin tarkasti ihmisen luonnollista luuta. Uusi teknologia vauhdittaa luukudoksen uusiutumista tukevien yksilöllisten menetelmien kehittämistä ja voi edistää luuvaurioiden tehokkaampaa ja paremmin saatavilla olevaa hoitoa.
Voiko aivoverenvuodon ennustaa etukäteen? – Kehitteillä keino estää äkillisiä kuolemia11.5.2026 09:40:00 EEST | Tiedote
Kaikkia aneurysmia ei pitäisi leikata ja osa pitäisi hoitaa ajoissa. Mutta mistä tietää, kumpi ratkaisu on kussakin tilanteessa oikea? Tekoäly voi auttaa tekemään päätöksen ja välttämään turhat leikkaukset.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
