Väitös: Varhaiskasvatuksen vuorohoito kaipaa pedagogista kehittämistä

Suomalainen yhteiskunta tarjoaa varhaiskasvatuksen vuorohoitoa pienten lasten vanhempien epätyypillisten työaikojen, kuten aikaisten aamujen, ilta- yö- tai viikonloppuvuorojen, tuottamiin lastenhoidon tarpeisiin. Tämä edistää tasa-arvoa mahdollistamalla sekä vanhempien työssäkäynnin että lasten osallistumisen varhaiskasvatukseen.

Aiemmissa tutkimuksissa on tullut esille, että varhaiskasvatuksen vuorohoitoon liittyy jännitteitä ja jopa kielteisyyttä, toteaa KM Kaisu Peltoperä Jyväskylän yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan.

Vuorohoito vastaa yhteiskunnan ja lapsen tarpeisiin

Peltoperän väitöskirjassa tutkittiin, millaisia merkityksiä ja ihanteita varhaiskasvatuksen työntekijät ja epätyypillisinä aikoina työskentelevät vanhemmat antavat vuorohoidolle haastattelupuheessa. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin, minkälaisena he kuvaavat vuorohoitoon osallistuvan lapsen.

Haastatteluissa vuorohoito kuvattiin toisaalta yhteiskunnan ja työelämän tarpeisiin vastaajana, toisaalta lapsen hyvinvoinnin tukena ja tasa-arvoisen oppimisen mahdollisuuden tarjoajana. Ihanteina pidettiin palvelun saavutettavuutta ja joustavuutta, kodinomaisuutta ja lasten tasavertaisia mahdollisuuksia osallistua pedagogiseen varhaiskasvatukseen.

Myös vuorohoitoon osallistuva lapsi kuvattiin aineistossa jännitteisesti. Toisaalta vuorohoidossa oleva lapsi näyttäytyi myönteisesti etuoikeutettuna ja aktiivisena oppijana, toisaalta kielteisesti 24/7-yhteiskunnan uhrina ja hoivan tarvitsijana. Neutraalimmillaan vuorohoidossa olevan lapsen kuvattiin olevan kuin kuka tahansa lapsi.

– Tulosten mukaan vuorohoito on jännitteinen, mutta perusteltu yhteiskunnan varhaiskasvatuspalvelu ja parhaimmillaan se vastaa epätyypillisiin aikoihin työskentelevien vanhempien tarpeisiin, Peltoperä summaa.

Lapsen oikeus pedagogiikkaan tulee toteutua myös vuorohoidossa

– Varhaiskasvatuksen vuorohoito vastaa myös lapsen hyvinvoinnin, kasvun ja oppimisen tarpeisiin tarjoten lain ja asiakirjojen ohjaamaa pedagogista kasvatusta, opetusta ja hoitoa, kertoo Peltoperä.

Pedagogiikan käsite osoittautui tutkimuksessa osin kapea-alaiseksi, epäselväksi ja jännitteiseksi. Ihanteellisena nähty kodinomaisuuden ja leikkiin painottuvan toiminnan katsottiin olevan vastakkaista muulle tavoitteelliselle pedagogiselle toiminnalle. Pedagogiikka kuvattiin usein opettajan toteuttamaksi, arkipäivään ja vanhemmille lapsille kuuluvaksi, siinä missä nuoremmilla lapsilla ja ilta- ja viikonloppuaikoina korostui hoivan tarve.

Toisaalta pedagogiikkaa kuvattiin myös laajemmin kokonaisvaltaisena lapsen hyvinvoinnin, kehityksen ja oppimisen tukena varhaiskasvatuslain ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaisesti.

– Varhaiskasvatuksen vuorohoitoa tulisikin kehittää niin, että arjen eri tilanteet ja ajankohdat hyödynnetään pedagogisesti. Myös leikin näkeminen keskeisenä varhaiskasvatuksen pedagogiikan menetelmänä on tärkeää, Peltoperä muistuttaa.

Peltoperän väitöstutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa ”Lasten sosio-emotionaalinen hyvinvointi ja perheen arki 24/7 taloudessa” (Perheet 24/7) -tutkimushanketta.

KM Kaisu Peltoperän varhaiskasvatustieteen väitöskirja ”Vanhempien ja päiväkodin työntekijöiden rakentamat merkitykset varhaiskasvatuksen vuorohoidolle” tarkastustilaisuus järjestetään lauantaina 4.9. kello 12 alkaen verkkovälitteisenä. Vastaväittäjänä toimii professori Lasse Lipponen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Marja-Leena Laakso (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi. Väitöstä voi seurata osoitteesta https://r.jyu.fi/dissertation-peltopera-040921.

Yleisö voi esittää tilaisuuden lopussa mahdolliset kysymyksensä kustoksen puhelinnumeroon 040 805 4024.

Pysyvä linkki väitöskirjaan (ma 30.8. alkaen): http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8797-8

Lisätietoa

Kaisu Peltoperä, kaisu.peltopera@jyu.fi, puh. 040 8054158

Kaisu Peltoperä kirjoitti ylioppilaaksi Munkkiniemen yhteiskoulun lukiosta 2003. Hän valmistui varhaiskasvatuksen opettajaksi 2008 ja kasvatustieteen maisteriksi 2012 Jyväskylän yliopistosta. Tutkintoon sisältyivät opettajan pedagogiset opinnot.

Peltoperä on työskennellyt päiväkodissa ja vuoropäiväkodissa varhaiskasvatuksen opettajana. Tällä hetkellä hän työskentelee yliopistonopettajana kasvatustieteiden laitoksella Jyväskylän yliopistossa. Peltoperä toimii myös kouluttajana varhaiskasvatuksen, erityisesti vuorohoidon, täydennyskoulutuksissa ja on työstänyt Opetushallitukselle materiaalia vuorohoidon kehittämisen tueksi.

Väitöskirjatutkimusta on rahoittanut Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitos ja Perhetutkimuksen tohtoriohjelma, Kunnallisalan kehittämissäätiö, Oskar Öflunds Stiftelse ja Suomen Kulttuurirahaston Keski-Suomen rahasto.