Jyväskylän yliopisto

Väitös: Varhaiskasvatuksen vuorohoito kaipaa pedagogista kehittämistä

Jaa

Varhaiskasvatuksen vuorohoito on tärkeä varhaiskasvatuspalvelu ja mahdollistaa varhaiskasvatuksen merkittävälle joukolle lapsia. Vanhempien ja työntekijöiden puhetta tarkastelleen väitöstutkimuksen perusteella vuorohoito on kuitenkin jännitteistä.

KM Kaisu Peltoperä väittelee Jyväskylän yliopistossa lauantaina 4.9.2021.
KM Kaisu Peltoperä väittelee Jyväskylän yliopistossa lauantaina 4.9.2021.

Suomalainen yhteiskunta tarjoaa varhaiskasvatuksen vuorohoitoa pienten lasten vanhempien epätyypillisten työaikojen, kuten aikaisten aamujen, ilta- yö- tai viikonloppuvuorojen, tuottamiin lastenhoidon tarpeisiin. Tämä edistää tasa-arvoa mahdollistamalla sekä vanhempien työssäkäynnin että lasten osallistumisen varhaiskasvatukseen.

Aiemmissa tutkimuksissa on tullut esille, että varhaiskasvatuksen vuorohoitoon liittyy jännitteitä ja jopa kielteisyyttä, toteaa KM Kaisu Peltoperä Jyväskylän yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan.

Vuorohoito vastaa yhteiskunnan ja lapsen tarpeisiin

Peltoperän väitöskirjassa tutkittiin, millaisia merkityksiä ja ihanteita varhaiskasvatuksen työntekijät ja epätyypillisinä aikoina työskentelevät vanhemmat antavat vuorohoidolle haastattelupuheessa. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin, minkälaisena he kuvaavat vuorohoitoon osallistuvan lapsen.

Haastatteluissa vuorohoito kuvattiin toisaalta yhteiskunnan ja työelämän tarpeisiin vastaajana, toisaalta lapsen hyvinvoinnin tukena ja tasa-arvoisen oppimisen mahdollisuuden tarjoajana. Ihanteina pidettiin palvelun saavutettavuutta ja joustavuutta, kodinomaisuutta ja lasten tasavertaisia mahdollisuuksia osallistua pedagogiseen varhaiskasvatukseen.

Myös vuorohoitoon osallistuva lapsi kuvattiin aineistossa jännitteisesti. Toisaalta vuorohoidossa oleva lapsi näyttäytyi myönteisesti etuoikeutettuna ja aktiivisena oppijana, toisaalta kielteisesti 24/7-yhteiskunnan uhrina ja hoivan tarvitsijana. Neutraalimmillaan vuorohoidossa olevan lapsen kuvattiin olevan kuin kuka tahansa lapsi.

– Tulosten mukaan vuorohoito on jännitteinen, mutta perusteltu yhteiskunnan varhaiskasvatuspalvelu ja parhaimmillaan se vastaa epätyypillisiin aikoihin työskentelevien vanhempien tarpeisiin, Peltoperä summaa.

Lapsen oikeus pedagogiikkaan tulee toteutua myös vuorohoidossa

– Varhaiskasvatuksen vuorohoito vastaa myös lapsen hyvinvoinnin, kasvun ja oppimisen tarpeisiin tarjoten lain ja asiakirjojen ohjaamaa pedagogista kasvatusta, opetusta ja hoitoa, kertoo Peltoperä.

Pedagogiikan käsite osoittautui tutkimuksessa osin kapea-alaiseksi, epäselväksi ja jännitteiseksi. Ihanteellisena nähty kodinomaisuuden ja leikkiin painottuvan toiminnan katsottiin olevan vastakkaista muulle tavoitteelliselle pedagogiselle toiminnalle. Pedagogiikka kuvattiin usein opettajan toteuttamaksi, arkipäivään ja vanhemmille lapsille kuuluvaksi, siinä missä nuoremmilla lapsilla ja ilta- ja viikonloppuaikoina korostui hoivan tarve.

Toisaalta pedagogiikkaa kuvattiin myös laajemmin kokonaisvaltaisena lapsen hyvinvoinnin, kehityksen ja oppimisen tukena varhaiskasvatuslain ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaisesti.

– Varhaiskasvatuksen vuorohoitoa tulisikin kehittää niin, että arjen eri tilanteet ja ajankohdat hyödynnetään pedagogisesti. Myös leikin näkeminen keskeisenä varhaiskasvatuksen pedagogiikan menetelmänä on tärkeää, Peltoperä muistuttaa.

Peltoperän väitöstutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa ”Lasten sosio-emotionaalinen hyvinvointi ja perheen arki 24/7 taloudessa” (Perheet 24/7) -tutkimushanketta.

KM Kaisu Peltoperän varhaiskasvatustieteen väitöskirja ”Vanhempien ja päiväkodin työntekijöiden rakentamat merkitykset varhaiskasvatuksen vuorohoidolle” tarkastustilaisuus järjestetään lauantaina 4.9. kello 12 alkaen verkkovälitteisenä. Vastaväittäjänä toimii professori Lasse Lipponen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Marja-Leena Laakso (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi. Väitöstä voi seurata osoitteesta https://r.jyu.fi/dissertation-peltopera-040921.

Yleisö voi esittää tilaisuuden lopussa mahdolliset kysymyksensä kustoksen puhelinnumeroon 040 805 4024.

Pysyvä linkki väitöskirjaan (ma 30.8. alkaen): http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8797-8

Lisätietoa

Kaisu Peltoperä, kaisu.peltopera@jyu.fi, puh. 040 8054158

Kaisu Peltoperä kirjoitti ylioppilaaksi Munkkiniemen yhteiskoulun lukiosta 2003. Hän valmistui varhaiskasvatuksen opettajaksi 2008 ja kasvatustieteen maisteriksi 2012 Jyväskylän yliopistosta. Tutkintoon sisältyivät opettajan pedagogiset opinnot.

Peltoperä on työskennellyt päiväkodissa ja vuoropäiväkodissa varhaiskasvatuksen opettajana. Tällä hetkellä hän työskentelee yliopistonopettajana kasvatustieteiden laitoksella Jyväskylän yliopistossa. Peltoperä toimii myös kouluttajana varhaiskasvatuksen, erityisesti vuorohoidon, täydennyskoulutuksissa ja on työstänyt Opetushallitukselle materiaalia vuorohoidon kehittämisen tueksi.

Väitöskirjatutkimusta on rahoittanut Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitos ja Perhetutkimuksen tohtoriohjelma, Kunnallisalan kehittämissäätiö, Oskar Öflunds Stiftelse ja Suomen Kulttuurirahaston Keski-Suomen rahasto.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kirke Hassinen
Viestinnän asiantuntija
kirke.m.hassinen@jyu.fi, puh. 050 462 6920

Kuvat

KM Kaisu Peltoperä väittelee Jyväskylän yliopistossa lauantaina 4.9.2021.
KM Kaisu Peltoperä väittelee Jyväskylän yliopistossa lauantaina 4.9.2021.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Nanotiedepäivät Jyväskylässä 5.–6.10.2021: Esillä solujen selviytymismekanismit, viruksen kaltaiset partikkelit rokotteissa ja nanohäkit24.9.2021 10:00:00 EEST | Tiedote

Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskus isännöi monitieteellistä nanotieteen- ja teknologian Nanoscience Days -konferenssia 5.–6. lokakuuta 2021. Tapahtuma tarjoaa nanotutkijoille biologian, kemian ja fysiikan aloilta mahdollisuuden esitellä tuloksiaan kansainväliselle yleisölle. Kaksipäiväinen konferenssi pääosin pidetään verkkokonferenssina.

Väitös 1.10.2021: Tinder, Netflix ja WhatsApp häiritsevät kuljettajaa - Liikenteeseen tarvitaan paremmin testattuja ja suunniteltuja sovelluksia (Grahn)24.9.2021 07:00:00 EEST | Tiedote

Jyväskylän yliopistossa aiemmin tehty tutkimus paljasti miten kuljettajat maksavat verkkopankissa laskuja, lähettelevät viestejä WhatsAppissa, selaavat Tinderiä ja Instagramia ja jopa katsovat Netflixiä ajaessaan autoa. Kuljettajan keskittyminen liikenteessä mobiilisovelluksiin aiheuttaa visuaalista tarkkaamattomuutta, jolla on kiistaton yhteys tieliikenneonnettomuuksiin. Siltikin liikenteessä käytetään mitä erilaisimpia mobiilisovelluksia – lainsäädännöstä huolimatta. Uudet autot ovat myös pullollaan erilaisia infotainment-järjestelmiä, jotka tarjoavat hyödyn lisäksi myös puhdasta viihdettä autoilijoille.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme