Väitös: Varhaiskasvatuspalveluiden yksityistämiseen liittyy eriarvoistavia tekijöitä

Suomalainen varhaiskasvatusjärjestelmä on pitkään perustunut tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta korostavalle universalismin ajatukselle. Tyypillisesti kunnat ovat tuottaneet lähes kaikki varhaiskasvatuspalvelunsa itse, mutta 2000-luvun kuluessa yksityisen palveluntuotannon osuus on kasvanut merkittävästi.

– Yksityisen sektorin kasvu on tapahtunut yksityisen hoidon tuen ja sen kuntalisän sekä erityisesti vuonna 2009 käyttöönotetun palvelusetelin avulla. Näiden perheille myönnettävien tukien tarkoitus on mahdollistaa yksityisen palveluntuottajan valinta, kertoo KM Ville Ruutiainen. Ruutiainen tarkastelee 19.8. Jyväskylän yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan varhaiskasvatuksen yksityistymis- ja markkinostumiskehitystä kuntapäättäjien, yksityisten palveluntuottajien sekä lapsiperheiden näkökulmasta.

Eriarvoisuus varhaiskasvatusmarkkinoilla on lisääntynyt

Markkinatalouden yksi keskeinen ajatus on, että sen avulla kuluttajien erilaisiin tarpeisiin ja mieltymyksiin vastataan. Myös erilaisen maksukyvyn omaaville on usein tarjolla erilaisia vaihtoehtoja, toiset budjettiystävällisempiä, toiset luksukseen päin kallellaan olevia.

Varhaiskasvatusmarkkinoilla palveluiden suuremman eriytymisen kuitenkin estää sekä julkista että yksityistä palveluntuotantoa yhtäläisesti koskeva sääntely. Ruutiaisen tutkimuksen mukaan erityisesti palvelusetelimallia on pyritty kehittämään siten, että se mahdollistaa yksityisten palveluiden valinnan kaikenlaisille perheille. Tutkimustulosten perusteella yksityiset palvelut eivät kuitenkaan ole kaikille lapsille yhtäläisesti saatavilla edes niissä kunnissa, joissa niitä ylipäänsä on tarjolla.

– Korkeasti koulutetut huoltajat valitsevat lapselleen yksityisen päiväkodin matalasti koulututtuja huoltajia todennäköisemmin. Yksityisen hoidon tuki näyttäisi lisäksi suosivan hyvätuloisia perheitä, Ruutiainen kertoo.

Perheiden sosioekonomisen aseman lisäksi myös yksityiset toimijat näyttävät tekevän erilaista asiakaskuntansa rajaamista ja valikointia, joskus yhteisymmärryksessä kunnan kanssa. Yksityiset toimijat eivät useinkaan tarjoa vuorohoitoa, he voivat valita mieluummin kokopäiväisen varhaiskasvatuksen tarpeessa olevia lapsia kuin osapäiväisiä tai he voivat päättää olla järjestämättä varhaiskasvatusta erityistä tukea tarvitseville lapsille.

– Tutkimukseni perusteella näyttäisi siltä, että varhaiskasvatuspalveluiden yksityistyminen ja markkinoistuminen haastaa universalistisen järjestelmän perusperiaatteita, Ruutiainen toteaa.

KM Ville Ruutiaisen varhaiskasvatustieteen väitöskirjan "Marketization and privatization of early childhood and care in Finland: Shifts from and within universalism" tarkastustilaisuus järjestetään perjantaina 19.8.2022 kello 12 alkaen Seminaarinmäen Vanhassa juhlasalissa (S212). Vastaväittäjänä toimii professor Eva Lloyd (University of East London) ja kustoksena professori Maarit Alasuutari (Jyväskylän yliopisto). Väitöskirja on luettavissa osoitteessa https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/82426. 

Väitöstilaisuuden kieli on englanti, ja sitä voi seurata osoitteessa http://r.jyu.fi/dissertation-ruutiainen190822.

Lisätietoja:

Ville Ruutiainen, ville.i.ruutiainen@jyu.fi, puh. 050 3467734

Ville Ruutiainen valmistunut kasvatustieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2010. Valmistumisensa jälkeen Ruutiainen on työskennellyt varhaiskasvatuksen opettajana sekä päiväkodin johtajana yksityisissä päiväkodeissa. Vuodesta 2014 Ruutiainen on toiminut yliopistonopettajana Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksella, varhaiskasvatuksen oppiaineessa.