Väitös: Varhaiskasvatuspalveluiden yksityistämiseen liittyy eriarvoistavia tekijöitä
18.8.2022 07:15:00 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote

Suomalainen varhaiskasvatusjärjestelmä on pitkään perustunut tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta korostavalle universalismin ajatukselle. Tyypillisesti kunnat ovat tuottaneet lähes kaikki varhaiskasvatuspalvelunsa itse, mutta 2000-luvun kuluessa yksityisen palveluntuotannon osuus on kasvanut merkittävästi.
– Yksityisen sektorin kasvu on tapahtunut yksityisen hoidon tuen ja sen kuntalisän sekä erityisesti vuonna 2009 käyttöönotetun palvelusetelin avulla. Näiden perheille myönnettävien tukien tarkoitus on mahdollistaa yksityisen palveluntuottajan valinta, kertoo KM Ville Ruutiainen. Ruutiainen tarkastelee 19.8. Jyväskylän yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan varhaiskasvatuksen yksityistymis- ja markkinostumiskehitystä kuntapäättäjien, yksityisten palveluntuottajien sekä lapsiperheiden näkökulmasta.
Eriarvoisuus varhaiskasvatusmarkkinoilla on lisääntynyt
Markkinatalouden yksi keskeinen ajatus on, että sen avulla kuluttajien erilaisiin tarpeisiin ja mieltymyksiin vastataan. Myös erilaisen maksukyvyn omaaville on usein tarjolla erilaisia vaihtoehtoja, toiset budjettiystävällisempiä, toiset luksukseen päin kallellaan olevia.
Varhaiskasvatusmarkkinoilla palveluiden suuremman eriytymisen kuitenkin estää sekä julkista että yksityistä palveluntuotantoa yhtäläisesti koskeva sääntely. Ruutiaisen tutkimuksen mukaan erityisesti palvelusetelimallia on pyritty kehittämään siten, että se mahdollistaa yksityisten palveluiden valinnan kaikenlaisille perheille. Tutkimustulosten perusteella yksityiset palvelut eivät kuitenkaan ole kaikille lapsille yhtäläisesti saatavilla edes niissä kunnissa, joissa niitä ylipäänsä on tarjolla.
– Korkeasti koulutetut huoltajat valitsevat lapselleen yksityisen päiväkodin matalasti koulututtuja huoltajia todennäköisemmin. Yksityisen hoidon tuki näyttäisi lisäksi suosivan hyvätuloisia perheitä, Ruutiainen kertoo.
Perheiden sosioekonomisen aseman lisäksi myös yksityiset toimijat näyttävät tekevän erilaista asiakaskuntansa rajaamista ja valikointia, joskus yhteisymmärryksessä kunnan kanssa. Yksityiset toimijat eivät useinkaan tarjoa vuorohoitoa, he voivat valita mieluummin kokopäiväisen varhaiskasvatuksen tarpeessa olevia lapsia kuin osapäiväisiä tai he voivat päättää olla järjestämättä varhaiskasvatusta erityistä tukea tarvitseville lapsille.
– Tutkimukseni perusteella näyttäisi siltä, että varhaiskasvatuspalveluiden yksityistyminen ja markkinoistuminen haastaa universalistisen järjestelmän perusperiaatteita, Ruutiainen toteaa.
KM Ville Ruutiaisen varhaiskasvatustieteen väitöskirjan "Marketization and privatization of early childhood and care in Finland: Shifts from and within universalism" tarkastustilaisuus järjestetään perjantaina 19.8.2022 kello 12 alkaen Seminaarinmäen Vanhassa juhlasalissa (S212). Vastaväittäjänä toimii professor Eva Lloyd (University of East London) ja kustoksena professori Maarit Alasuutari (Jyväskylän yliopisto). Väitöskirja on luettavissa osoitteessa https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/82426.
Väitöstilaisuuden kieli on englanti, ja sitä voi seurata osoitteessa http://r.jyu.fi/dissertation-ruutiainen190822.
Lisätietoja:
Ville Ruutiainen, ville.i.ruutiainen@jyu.fi, puh. 050 3467734
Ville Ruutiainen valmistunut kasvatustieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2010. Valmistumisensa jälkeen Ruutiainen on työskennellyt varhaiskasvatuksen opettajana sekä päiväkodin johtajana yksityisissä päiväkodeissa. Vuodesta 2014 Ruutiainen on toiminut yliopistonopettajana Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksella, varhaiskasvatuksen oppiaineessa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
viestinnän asiantuntija
Kirke Hassinen
kirke.m.hassinen@jyu.fi
puh. +358 50 462 6920
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Syksyn hakujen 2026 tulokset valmistuivat: Onnittelut kaikille valituille!20.11.2026 08:34:05 EET | Tiedote
Syksyn yhteishaku korkeakouluihin päättyi torstaina 10.9.2026. Jyväskylän yliopistossa tänä syksynä viidessä hakukohteessa tarjolla olleisiin opiskelupaikkoihin pyrki yhteensä 621 hakijaa.
Kuusi uutta tutkimuksen lippulaivaa – JYU mukana yhdessä20.11.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Suomen Akatemian lippulaivaohjelmassa aloittaa kuusi uutta tutkimuksen lippulaivaa. Uusien lippulaivojen tutkimus sisältää laajasti eri tieteenaloja. Lippulaivojen tutkimusaiheina ovat eriarvoisuus ja interventiot, globaalit terveysuhat, tekoälyosaaminen, tunteiden tutkimus, oikeudenmukainen vetysiirtymä sekä yhdistetty äly ja tietoverkot.
Väitös: Teknologia voi tehostaa painonhallintaa kuntoutuksessa19.11.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Teknologia-avusteinen kuntoutus voi auttaa kuntoutujia hallitsemaan painoaan, kaventamaan vyötäröään ja vähentämään kehon rasvaa. Jyväskylän yliopiston väitöstutkimuksen mukaan teknologia voi tuoda lisähyötyä painonhallintaan erityisesti sydänkuntoutuksessa.
QS Sustainability 2027: JYU menestyi vastuullisuusarvioinnissa18.11.2026 08:35:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopisto sijoittui kansainvälisessä yliopistojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta, kestävyyttä ja vastuullisuutta mittaavassa arvioinnissa sijalle 308. Sijoitus säilyi lähes samana viime vuodesta, jolloin se oli 296. Mukaan arviointiin oli hyväksytty kaikkiaan 2 000 yliopistoa yli sadasta maasta. Suomesta mukana oli 11 yliopistoa, joista Jyväskylän yliopisto oli viides.
Kestävyyskriisin kohtaamiseen tarvitaan uudenlaisia kansalaistaitoja18.11.2026 07:25:00 EET | Tiedote
Millaisia kansalaistaitoja tarvitaan aikana, jolloin ympäristömuutosten tuomat haasteet vaikuttavat arkeemme yhä voimakkaammin? Jyväskylän yliopiston tutkijat nostavat esille viisi planetaarista kansalaistaitoa, jotka auttavat ihmisiä rakentamaan kestävämpää tulevaisuutta sekä yksilöinä että yhteiskunnan jäseninä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme


