Väitös: Varhaiskasvatuspalveluiden yksityistämiseen liittyy eriarvoistavia tekijöitä
18.8.2022 07:15:00 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Suomalainen varhaiskasvatusjärjestelmä on pitkään perustunut tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta korostavalle universalismin ajatukselle. Tyypillisesti kunnat ovat tuottaneet lähes kaikki varhaiskasvatuspalvelunsa itse, mutta 2000-luvun kuluessa yksityisen palveluntuotannon osuus on kasvanut merkittävästi.
– Yksityisen sektorin kasvu on tapahtunut yksityisen hoidon tuen ja sen kuntalisän sekä erityisesti vuonna 2009 käyttöönotetun palvelusetelin avulla. Näiden perheille myönnettävien tukien tarkoitus on mahdollistaa yksityisen palveluntuottajan valinta, kertoo KM Ville Ruutiainen. Ruutiainen tarkastelee 19.8. Jyväskylän yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan varhaiskasvatuksen yksityistymis- ja markkinostumiskehitystä kuntapäättäjien, yksityisten palveluntuottajien sekä lapsiperheiden näkökulmasta.
Eriarvoisuus varhaiskasvatusmarkkinoilla on lisääntynyt
Markkinatalouden yksi keskeinen ajatus on, että sen avulla kuluttajien erilaisiin tarpeisiin ja mieltymyksiin vastataan. Myös erilaisen maksukyvyn omaaville on usein tarjolla erilaisia vaihtoehtoja, toiset budjettiystävällisempiä, toiset luksukseen päin kallellaan olevia.
Varhaiskasvatusmarkkinoilla palveluiden suuremman eriytymisen kuitenkin estää sekä julkista että yksityistä palveluntuotantoa yhtäläisesti koskeva sääntely. Ruutiaisen tutkimuksen mukaan erityisesti palvelusetelimallia on pyritty kehittämään siten, että se mahdollistaa yksityisten palveluiden valinnan kaikenlaisille perheille. Tutkimustulosten perusteella yksityiset palvelut eivät kuitenkaan ole kaikille lapsille yhtäläisesti saatavilla edes niissä kunnissa, joissa niitä ylipäänsä on tarjolla.
– Korkeasti koulutetut huoltajat valitsevat lapselleen yksityisen päiväkodin matalasti koulututtuja huoltajia todennäköisemmin. Yksityisen hoidon tuki näyttäisi lisäksi suosivan hyvätuloisia perheitä, Ruutiainen kertoo.
Perheiden sosioekonomisen aseman lisäksi myös yksityiset toimijat näyttävät tekevän erilaista asiakaskuntansa rajaamista ja valikointia, joskus yhteisymmärryksessä kunnan kanssa. Yksityiset toimijat eivät useinkaan tarjoa vuorohoitoa, he voivat valita mieluummin kokopäiväisen varhaiskasvatuksen tarpeessa olevia lapsia kuin osapäiväisiä tai he voivat päättää olla järjestämättä varhaiskasvatusta erityistä tukea tarvitseville lapsille.
– Tutkimukseni perusteella näyttäisi siltä, että varhaiskasvatuspalveluiden yksityistyminen ja markkinoistuminen haastaa universalistisen järjestelmän perusperiaatteita, Ruutiainen toteaa.
KM Ville Ruutiaisen varhaiskasvatustieteen väitöskirjan "Marketization and privatization of early childhood and care in Finland: Shifts from and within universalism" tarkastustilaisuus järjestetään perjantaina 19.8.2022 kello 12 alkaen Seminaarinmäen Vanhassa juhlasalissa (S212). Vastaväittäjänä toimii professor Eva Lloyd (University of East London) ja kustoksena professori Maarit Alasuutari (Jyväskylän yliopisto). Väitöskirja on luettavissa osoitteessa https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/82426.
Väitöstilaisuuden kieli on englanti, ja sitä voi seurata osoitteessa http://r.jyu.fi/dissertation-ruutiainen190822.
Lisätietoja:
Ville Ruutiainen, ville.i.ruutiainen@jyu.fi, puh. 050 3467734
Ville Ruutiainen valmistunut kasvatustieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2010. Valmistumisensa jälkeen Ruutiainen on työskennellyt varhaiskasvatuksen opettajana sekä päiväkodin johtajana yksityisissä päiväkodeissa. Vuodesta 2014 Ruutiainen on toiminut yliopistonopettajana Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksella, varhaiskasvatuksen oppiaineessa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
viestinnän asiantuntija
Kirke Hassinen
kirke.m.hassinen@jyu.fi
puh. +358 50 462 6920
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Merkittävä rahoitus Business Finlandilta hauskuuden ja sitoutumisen tutkimukselle10.2.2026 10:12:35 EET | Tiedote
Business Finland on myöntänyt rahoituksen Turun ja Jyväskylän yliopistojen tutkimusprojektille FUNMERSIVE – Transformative and scalable customer engagement through immersive fun. Rahoitus myönnettiin Co-Innovation -yhteishankkeelle, josta Jyväskylän yliopiston projektin osuus on 885 920 euroa. Projektin kokonaisbudjetti on 1 107 400 euroa, josta yliopiston omarahoitusosuus on 221 480 euroa.
Parvovirusinfektio mullistaa isäntäsolun tumajyväsen rakenteen ja toiminnan10.2.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkimus paljastaa, että autonomiset parvovirukset, kuten koiran parvovirus, kykenevät perusteellisesti vaikuttamaan tumajyväsen sisäiseen tasapainoon. Tulokset tarjoavat uutta perustietoa virusten ja tumajyväsen vuorovaikutuksesta.
Väitös: Taiteellinen koulutus muokkaa aivoja – tutkimus osoittaa valon ja lämpimien värien herkkyyden vahvistuvan6.2.2026 11:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehty väitöstutkimus osoittaa, että kuvataidealan tausta muokkaa aivojen tapaa käsitellä värejä. Kuvataidetaustan omaavilla ihmisillä mitattiin tutkimuksessa voimakkaampia hermostollisia reaktioita kirkkaisiin väreihin ja myös muita ihmisiä myönteisemmät reaktiot lämpimiin värisävyihin. Väitöstutkija Liting Songin mukaan taiteilijoiden aivot tulkitsevat ja kokevat värejä eri lailla kuin muiden ihmisten.
Miksi pelko leviää vääriin tilanteisiin? Väitöstutkimus avaa uusia näkökulmia erotteluoppimiseen ja pelon yleistymiseen (Lehtonen)6.2.2026 09:50:03 EET | Tiedote
Pelko on elintärkeä tunne, mutta toisinaan pelon tunne voi yleistyä tilanteisiin, joissa vaaraa ei ole. Jyväskylän yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus tuo lisätietoa siitä, miten aivot erottavat uhkaavat ja turvalliset kokemukset, ja miksi tässä prosessissa voi olla eroja sukupuolten välillä.
Tutkimus: Toimittajat tasapainoilevat kansalaisjournalismin, digitaalisten alustojen ja poliittisen paineen välissä5.2.2026 10:40:54 EET | Tiedote
MA Edwin Nfor tarkastelee väitöskirjassaan, miten ammattijournalistit toimivat ympäristössä, jossa kansalaisjournalismi, digitaaliset alustat ja poliittinen kontrolli kietoutuvat yhä tiiviimmin yhteen. Tutkimus keskittyy Kamerunin anglofoniseen separatistikriisiin ja analysoi, miten journalistit raportoivat kriisistä nopean digitaalisen murroksen, uusien mediavälineiden ja -toimijoiden sekä jatkuvan paineen keskellä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme