Väitös: Vastasyntyneiden syntymävauriot vähentyneet Suomessa

Suurin osa vastasyntyneiden syntymävaurioista on lieviä ja hyväennusteisia, mutta myös vakavampia ja pitkäaikaista haittaa aiheuttavia syntymävaurioita todetaan. Yleisimpiä syntymävaurioita ovat esimerkiksi solisluun murtumat, pinnalliset pään alueen verenpurkaumat ja olkahermopunoksen vauriot.
– Vastasyntyneen syntymävaurio voi aiheuttaa perheelle huolta, lapselle kipua tai esimerkiksi käden toiminnan ongelmia. Siksi aiheen tutkiminen onkin tärkeää, Kekki painottaa.
Maiju Kekki tutki väitöstyössään eri vauriotyyppien yleisyyden ja niille altistavien riskitekijöiden lisäksi vauriomäärissä ja riskitekijöissä tapahtuneita muutoksia.
Väitöstutkimuksen mukaan syntymävaurioiden kokonaismäärä puolittui tutkimusjakson aikana. Yksittäisistä vauriotyypeistä eniten vähenivät solisluun murtumat ja hartiapunoksen vauriot.
Vaurioiden väheneminen on yhteydessä todennäköisesti ainakin siihen, että isokokoisina syntyneiden lasten määrä on vähentynyt. Lapsen suuri syntymäpaino ja odottajan ennen raskautta todettu diabetes lisäsivät riskiä syntymävauriolle. Myös synnytyksissä, joissa lapsen hartioiden ulosautto oli ollut vaikea tai joissa oli tarvittu imukuppiavustusta, todettiin vaurioita useammin kuin tavallisissa alatiesynnytyksissä.
– On kuitenkin tärkeää muistaa, että kaikki syntymävauriot eivät ole ennakoitavissa tai estettävissä. Syntymävaurioita todetaan myös ongelmattomasti sujuneiden synnytysten jälkeen.
Tutkimuksessa käytettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämien Syntyneiden lasten rekisterin ja Terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisterin tietoja. Aineistossa olivat mukana kaikki Suomessa vuosina 1997–2017 elävänä syntyneet lapset ja heillä todetut syntymävauriot.
– Kattava ja luotettava rekisteriaineisto mahdollistaa tällaisten harvinaisten asioiden tutkimisen. Vastaavanlaista kansallista selvitystä vastasyntyneiden syntymävaurioista ei ole aiemmin tehty, Kekki kertoo.
Maiju Kekki on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta vuonna 2009. Hän työskentelee naistentautien ja synnytysten erikoislääkärinä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa.
Väitöstilaisuus perjantaina 18. elokuuta
Lääketieteen lisensiaatti Maiju Kekin naistentautien ja synnytysten alaan kuuluva väitöskirja Neonatal birth injuries tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 18.8.2023 klo 12 alkaen, Arvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi -salissa (Arvo Ylpön katu 34). Vastaväittäjänä toimii professori Kaarin Mäkikallio Turun yliopistosta. Kustoksena on professori Hannele Laivuori Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Väittelijän yhteydenotot:
viestinta.tau@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Taipumus todellisuuspakoisuuteen ennustaa addiktioiden kehittymistä9.5.2025 09:01:00 EEST | Tiedote
Yksilön kokema todellisuuspakoisuus on yhteydessä päihteiden käyttöön sekä liialliseen rahapelaamiseen, digipelaamiseen ja internetin käyttöön, selviää YTM, KTM Hannu Jouhkin tuoreesta sosiaalipsykologian alan väitöskirjasta.
Ympäristön mikrobiomin köyhtyminen voi altistaa immuunivälitteisille sairauksille – Vain pieni tippa verta saattaa paljastaa sairastumisen riskin8.5.2025 09:50:00 EEST | Tiedote
Ympäristöllä on merkittävä vaikutus terveyteemme – sanotaan, että jopa suurempi kuin perimällä. Mutta mitkä tekijät tarkalleen ottaen vaikuttavat sairastumisen riskiin? Entä voidaanko yhdestä pienestä veripisarasta selvittää, mille kaikille olemme elämämme aikana altistuneet? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia uraauurtavassa HEDIMED-projektissa.
Väitös: Lapsettomuushoidoilla alkaneisiin raskauksiin liittyy enemmän komplikaatioita, mutta riskejä voidaan pienentää hoitoa räätälöimällä6.5.2025 08:20:00 EEST | Tiedote
Lääketieteen lisensiaatti Eeva-Maria Pohjonen selvitti väitöstutkimuksessaan lapsettomuushoitoihin liittyviä raskauskomplikaatioita. Lapsettomuushoidot ovat yleistyneet ja niiden turvallisuutta voidaan lisätä räätälöimällä hoitoja yksilöllisesti.
Väitös: Jos työtulojen progressiivisen verotuksen halutaan toteutuvan kunnolla, on lainsäädäntöä korjattava5.5.2025 10:14:24 EEST | Tiedote
Suomen tuloverojärjestelmässä tulon verokohteluun vaikuttaa olennaisesti se, kuka on tulon saaja. Kauppatieteiden maisteri Anette Ala-Lahti tutki väitöskirjassaan tulon kohdistamisperiaatteita, jotka ratkaisevat esimerkiksi, verotetaanko tulosta osakeyhtiötä vai luonnollista henkilöä. Tutkimuksessa havaitaan muun muassa, ettei työtulon kohdistamisperiaatteiden ja työtulon verokohtelun yhteyttä ole riittävästi huomioitu nykyisessä lainsäädännössä.
Väitös: Potilaan puhe on haastavaa lääkärille, joka käyttää suomea toisena kielenä5.5.2025 08:48:57 EEST | Tiedote
Suomessa työskentelee kasvava joukko lääkäreitä, joille suomi ei ole äidinkieli. Millaisia kielellisiä haasteita he kohtaavat työssään? Muun muassa tähän kysymykseen paneutuu FM Taina Pitkänen väitöstutkimuksessaan, joka kartoittaa lääkärin ja potilaan välisiä ymmärtämisongelmia ja tekee niiden perusteella päätelmiä potilastyöhön riittävästä kielitaidosta. Tutkimus nostaa esiin puheen ymmärtämisen yhteyden yhtäältä potilasturvallisuuteen ja toisaalta lääkärin ammatti-identiteettiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme