Väitös: Voidaanko sijoittajien välistä tiedonvaihtoa havaita osakemarkkinadatasta?
Sijoittajaverkostot koostuvat solmuista, jotka edustavat sijoittajia, sekä solmujen välisistä linkeistä eli sijoittajien välisistä sosiaalisista kytköksistä. Linkkien vahvuus kuvaa sijoittajien välisen kaupankäynnin samankaltaisuutta.
– Kun sijoittajat ostavat tai myyvät samoja arvopapereita samanaikaisesti, se voi olla merkki samanlaisesta kaupankäyntistrategiasta, saman sijoitusasiantuntijan seuraamisesta tai samankaltaisesta reaktiosta julkiseen tietoon. Se voi myös kertoa tiedon vaihdosta sijoittajien välillä, Baltakienė, sanoo.
Väitöskirjassaan Baltakienė kehittää uudenlaisen metodin, joka ottaa huomioon julkisen tiedon vaikutuksen sijoittajien käyttäytymiseen. Tämän avulla saadaan paremmin selville sijoittajien väliset informaatiokytkökset osakekaupankäynnissä. Tämä lähestymistapa luo tarkemman kuvan sijoittajien välisestä informaatioverkostosta.
– Tutkin sijoittajien sosioekonomisten ominaisuuksien vaikutusta kaupankäynnin samankaltaisuuteen yhdistämällä sijoittajaverkoston havaintoihin tietoa sijoittajien välisistä todennetuista sosiaalisista kytköksistä, jotka tulevat yhteisen hallitusjäsenyyksien kautta. Tulokset osoittavat, että kaupankäynnin samankaltaisuus on voimakkaampaa niillä sijoittajilla, jotka ovat maantieteellisesti lähempänä toisiaan tai ovat työskennelleet yhdessä pidempään, hän kertoo.
Sosiaalisten verkostojen kirjallisuus onkin osoittanut, että henkilöiden samankaltaisuus ja yhteiset kiinnostuksen kohteet auttavat yhteyden luomisessa ja helpottavat tiedonvaihtoa. Sijoittajien kaupankäynnin samankaltaisuudelle voi olla myös muita selityksiä, mutta samankaltainen kaupankäynti ja samankaltaiset sosioekonomiset ominaisuudet voivat olla merkki henkilökohtaisten tiedonvaihtokanavien olemassaolosta ja merkityksestä osakemarkkinoilla.
DI Margarita Baltakienėn rahoituksen data-analytiikan alaan kuuluva väitöskirja Diffusion of Private Information in Stock Markets: A Network Approach tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa perjantaina 30.09.2022 kello 12 Hervannan kampuksella Tietotalon TB109 auditoriossa (Korkeakoulunkatu 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Damien Challet Paris-Saclay-yliopistosta. Kustoksena toimii professori Juho Kanniainen, Tampereen yliopistosta. Väitöskirjan toisena ohjaajana toimi professori Hannu Kärkkäinen Tampereen yliopistosta.
Väitöstilaisuutta voi seurata myös etäyhteydellä (Panopto).
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Margarita Baltakienė
050 447 8407
margarita.baltakiene@tuni.fi
Yhteydenotot mieluiten englanniksi.
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Sydänsähkökäyrän avulla voidaan arvioida pallolaajennuksella hoidetun sydäninfarktipotilaan ennustetta17.4.2024 08:20:00 EEST | Tiedote
Lääketieteen lisensiaatti Joonas Leivo selvitti väitöstutkimuksessaan, miten sydänsähkökäyrästä eli EKG:stä nähtäviä muutoksia voi käyttää sydäninfarktipotilaan ennusteen arvioinnissa. Lisäksi hän tutki, hyötyvätkö potilaat, joilla on korkean riskin muutos, rutiininomaisesta trombi-imusta pallolaajennuksen yhteydessä.
Väitös: Toksikogenomiikka mahdollistaa turvallisemmat kemikaalit ilman eläinkokeita16.4.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
Elämme jatkuvasti kasvavan kemikaalimäärän ympäröimänä. FM Laura Saarimäki tarttui tilanteen luomaan haasteeseen ja paneutui väitöstutkimuksessaan kemikaalien turvallisuusarviointiin. Hän selvitti, kuinka toksikogenomiikkaa voitaisiin hyödyntää kemikaalien terveyshaittojen perusteellisessa selvittämisessä ilman perinteisiä eläinkokeita. Tämä luo reitin kohti nopeampaa ja kestävämpää kemikaalien turvallisuusarviontia.
Väitös: Muuttaako netti tietokäsityksiämme?15.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
"Kato vaikka googlesta" oli yleinen vastaus noin vuosikymmen sitten, kun nuorelta kysyttiin jotain. Googlen puoleen kääntyminen kaikenlaisissa tiedon tarpeissa tuntui nousevan uudeksi tietokäytännöksi. Väitöskirjassaan KM Tore Ståhl tutki, ilmaiseeko googlaaminen taustalla olevaa luottamusta internetpohjaiseen tietoon ja liittyykö tämä muuttuneeseen näkemykseen tiedosta ja tietämisestä, eli muuttuneisiin episteemisiin uskomuksiin.
Väitös: Tekonivelinfektioiden hoitotuloksissa on vaihtelua leikkaustekniikoiden välillä11.4.2024 08:15:00 EEST | Tiedote
Tekonivelinfektio on vakava tekonivelleikkauksen jälkeinen komplikaatio, joka kehittyy arviolta 1–2 prosentille potilaista. Tekonivelinfektioiden tehokas hoito perustuu uusintaleikkaukseen sekä mikrobilääkehoitoon. Lääketieteen kandidaatti Rasmus Liukkonen selvitti väitöstutkimuksessaan tekonivelinfektioiden epidemiologiaa ja hoitomenetelmien käyttöä. Lisäksi hän vertaili, miten hoidon ennuste eroaa eri leikkausmenetelmien välillä.
Ajanpuute vaikeuttaa pakolaistaustaisten nuorten opiskelua10.4.2024 14:50:19 EEST | Tiedote
Yhteiskuntatieteiden tohtori Elina Niinivaara selvitti tutkimuksessaan pakolaistaustaisten nuorten opiskelua vaikeuttavia tekijöitä. Osa tutkimushavainnoista vastasi aiempaa tutkimusta aiheesta: nuorille tuottaa haasteita esimerkiksi rasismi ja elämäntilanteen raskaus. Uutena löytönä Niinivaaran tutkimuksessa nousi esiin aika ja sen puute.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme