Väitös: Voidaanko sijoittajien välistä tiedonvaihtoa havaita osakemarkkinadatasta?

Sijoittajaverkostot koostuvat solmuista, jotka edustavat sijoittajia, sekä solmujen välisistä linkeistä eli sijoittajien välisistä sosiaalisista kytköksistä. Linkkien vahvuus kuvaa sijoittajien välisen kaupankäynnin samankaltaisuutta.
– Kun sijoittajat ostavat tai myyvät samoja arvopapereita samanaikaisesti, se voi olla merkki samanlaisesta kaupankäyntistrategiasta, saman sijoitusasiantuntijan seuraamisesta tai samankaltaisesta reaktiosta julkiseen tietoon. Se voi myös kertoa tiedon vaihdosta sijoittajien välillä, Baltakienė, sanoo.
Väitöskirjassaan Baltakienė kehittää uudenlaisen metodin, joka ottaa huomioon julkisen tiedon vaikutuksen sijoittajien käyttäytymiseen. Tämän avulla saadaan paremmin selville sijoittajien väliset informaatiokytkökset osakekaupankäynnissä. Tämä lähestymistapa luo tarkemman kuvan sijoittajien välisestä informaatioverkostosta.
– Tutkin sijoittajien sosioekonomisten ominaisuuksien vaikutusta kaupankäynnin samankaltaisuuteen yhdistämällä sijoittajaverkoston havaintoihin tietoa sijoittajien välisistä todennetuista sosiaalisista kytköksistä, jotka tulevat yhteisen hallitusjäsenyyksien kautta. Tulokset osoittavat, että kaupankäynnin samankaltaisuus on voimakkaampaa niillä sijoittajilla, jotka ovat maantieteellisesti lähempänä toisiaan tai ovat työskennelleet yhdessä pidempään, hän kertoo.
Sosiaalisten verkostojen kirjallisuus onkin osoittanut, että henkilöiden samankaltaisuus ja yhteiset kiinnostuksen kohteet auttavat yhteyden luomisessa ja helpottavat tiedonvaihtoa. Sijoittajien kaupankäynnin samankaltaisuudelle voi olla myös muita selityksiä, mutta samankaltainen kaupankäynti ja samankaltaiset sosioekonomiset ominaisuudet voivat olla merkki henkilökohtaisten tiedonvaihtokanavien olemassaolosta ja merkityksestä osakemarkkinoilla.
DI Margarita Baltakienėn rahoituksen data-analytiikan alaan kuuluva väitöskirja Diffusion of Private Information in Stock Markets: A Network Approach tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa perjantaina 30.09.2022 kello 12 Hervannan kampuksella Tietotalon TB109 auditoriossa (Korkeakoulunkatu 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Damien Challet Paris-Saclay-yliopistosta. Kustoksena toimii professori Juho Kanniainen, Tampereen yliopistosta. Väitöskirjan toisena ohjaajana toimi professori Hannu Kärkkäinen Tampereen yliopistosta.
Väitöstilaisuutta voi seurata myös etäyhteydellä (Panopto).
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Margarita Baltakienė
050 447 8407
margarita.baltakiene@tuni.fi
Yhteydenotot mieluiten englanniksi.
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Jouston hyödyntäminen sähkönsiirtoverkossa mahdollistaa kantaverkon käyttöasteen nostamisen kustannustehokkaasti17.9.2025 08:15:00 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan DI Antti Kuusela esittää tarpeeseen tilattavan jouston hyödyntämistä sähkönsiirtoverkossa ratkaisuksi uusien verkkoliityntöjen mahdollistamiseen, siirtokapasiteetin kasvattamiseen sekä siirtorajoitusten hallintaan. Menetelmä kasvattaa kustannustehokkaasti nykyisen sähköjärjestelmän käyttöastetta, nopeuttaa puhdasta energiasiirtymää ja pienentää sähkösiirtojärjestelmän ympäristövaikutuksia.
Väitös: Uudet biomusteet ja monimateriaalitulostus vievät 3D-biotulosteet kohti potilashoitoa10.9.2025 08:40:00 EEST | Tiedote
Ihmiskehon uusiutumiskyky on ihmeellinen – mutta myös rajallinen. 3D-biotulostus voi mullistaa lääketieteen tarjoamalla uusia keinoja kudosten ja elinten biovalmistukseen silloin, kun luovuttajilta saatuja kudoksia ei ole riittävästi saatavilla. Diplomi-insinööri Paula Puistola kehitti väitöstutkimuksessaan uudenlaisia biomusteita ja biotulostusstrategioita, jotka auttavat ratkaisemaan alan nykyisiä teknologisia haasteita ja viemään biotulostusta lähemmäs kliinistä käyttöönottoa.
Mediakutsu: Lääkepolitiikan symposium – Tieteellisen näytön vahvistaminen päätöksenteossa9.9.2025 13:39:34 EEST | Kutsu
Uusien lääkkeiden korkeat hinnat ja terveydenhuollon rajalliset resurssit asettavat terveysjärjestelmämme kasvavan haasteen eteen. Millaista lääkehoitoa yhteiskuntamme tulee rahoittaa ja millä perusteilla?
Väitös: Uudet verkottuneet menetelmät mahdollistavat paikannuksen, jos satelliittisignaali puuttuu9.9.2025 09:17:00 EEST | Tiedote
Satelliittipaikannus ei ole enää itsestäänselvyys – miten pelastajat paikannetaan, kun signaalit katoavat? DI Maija Mäkelän väitöstyö esittelee uudenlaisia verkottuneita paikannusmenetelmiä, jotka yhdistävät sensoritiedon ja etäisyysmittaukset. Tuloksena on satelliittivapaa paikannusratkaisu, joka mahdollistaa jalankulkijaryhmien seurannan myös haastavissa olosuhteissa.
Mediakutsu: Nyt murretaan vesihuollon myyttejä!1.9.2025 14:00:00 EEST | Tiedote
Onko vesihuollossa liian monta osapuolta? Ovatko yksityisomisteiset vesihuoltolaitokset julkisia tehokkaampia? Tampereen yliopiston tutkijat murtavat sitkeimpiä vesihuollon myyttejä tuoreessa Dispelling Myths About Water Services -teoksessaan nyt kansainvälisestä näkökulmasta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme