Väitös: Voidaanko sijoittajien välistä tiedonvaihtoa havaita osakemarkkinadatasta?

Sijoittajaverkostot koostuvat solmuista, jotka edustavat sijoittajia, sekä solmujen välisistä linkeistä eli sijoittajien välisistä sosiaalisista kytköksistä. Linkkien vahvuus kuvaa sijoittajien välisen kaupankäynnin samankaltaisuutta.
– Kun sijoittajat ostavat tai myyvät samoja arvopapereita samanaikaisesti, se voi olla merkki samanlaisesta kaupankäyntistrategiasta, saman sijoitusasiantuntijan seuraamisesta tai samankaltaisesta reaktiosta julkiseen tietoon. Se voi myös kertoa tiedon vaihdosta sijoittajien välillä, Baltakienė, sanoo.
Väitöskirjassaan Baltakienė kehittää uudenlaisen metodin, joka ottaa huomioon julkisen tiedon vaikutuksen sijoittajien käyttäytymiseen. Tämän avulla saadaan paremmin selville sijoittajien väliset informaatiokytkökset osakekaupankäynnissä. Tämä lähestymistapa luo tarkemman kuvan sijoittajien välisestä informaatioverkostosta.
– Tutkin sijoittajien sosioekonomisten ominaisuuksien vaikutusta kaupankäynnin samankaltaisuuteen yhdistämällä sijoittajaverkoston havaintoihin tietoa sijoittajien välisistä todennetuista sosiaalisista kytköksistä, jotka tulevat yhteisen hallitusjäsenyyksien kautta. Tulokset osoittavat, että kaupankäynnin samankaltaisuus on voimakkaampaa niillä sijoittajilla, jotka ovat maantieteellisesti lähempänä toisiaan tai ovat työskennelleet yhdessä pidempään, hän kertoo.
Sosiaalisten verkostojen kirjallisuus onkin osoittanut, että henkilöiden samankaltaisuus ja yhteiset kiinnostuksen kohteet auttavat yhteyden luomisessa ja helpottavat tiedonvaihtoa. Sijoittajien kaupankäynnin samankaltaisuudelle voi olla myös muita selityksiä, mutta samankaltainen kaupankäynti ja samankaltaiset sosioekonomiset ominaisuudet voivat olla merkki henkilökohtaisten tiedonvaihtokanavien olemassaolosta ja merkityksestä osakemarkkinoilla.
DI Margarita Baltakienėn rahoituksen data-analytiikan alaan kuuluva väitöskirja Diffusion of Private Information in Stock Markets: A Network Approach tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa perjantaina 30.09.2022 kello 12 Hervannan kampuksella Tietotalon TB109 auditoriossa (Korkeakoulunkatu 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Damien Challet Paris-Saclay-yliopistosta. Kustoksena toimii professori Juho Kanniainen, Tampereen yliopistosta. Väitöskirjan toisena ohjaajana toimi professori Hannu Kärkkäinen Tampereen yliopistosta.
Väitöstilaisuutta voi seurata myös etäyhteydellä (Panopto).
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Margarita Baltakienė
050 447 8407
margarita.baltakiene@tuni.fi
Yhteydenotot mieluiten englanniksi.
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Säännöllinen aerobinen harjoittelu alentaa verenpainetta19.6.2025 08:10:00 EEST | Tiedote
Kahdeksan kuukauden maratonkoulun aikana tutkimukseen osallistuneiden verenpaine, ääreisverenkierron vastus ja solunulkoinen nestemäärä vähenivät, samalla kun kehon koostumus ja aineenvaihdunta paranivat. Tutkimus tuo uutta tietoa siitä, miten liikunta voi vaikuttaa sydän- ja verisuonitautien riskiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme