Tampereen yliopisto

Väitös: Yhteiskuntaluokittain eriytyvät elämäntyylit myös periytyvät Suomessa

Jaa
Väitöstutkimuksessaan Jarmo Kallunki osoittaa yhteiskuntaluokkien mukaisten elämäntyylien periytyvän Suomessa. Aiempi tutkimus on osoittanut, että suomalaisten elämäntyylit eriytyvät yhteiskunnallisen aseman perusteella, mutta Kallunkin mukaan nämä elämäntyylit myös siirtyvät vanhemmilta heidän lapsilleen. Väitöstutkimus laajentaa näkökulmaa yhteiskunnallisten jakojen ja eriarvoisuuksien ylisukupolvisen jatkuvuuden tutkimukseen Suomessa.
Kuvituskuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto
Kuvituskuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto

Jarmo Kallunki tutki sosiologian väitöskirjassaan elämäntyylien yhteiskunnallisten asemien mukaisen jakautumisen ylisukupolvisuutta Suomessa. Tutkimus perustuu kansallisesti edustaviin kyselyaineistoihin. Elämäntyylejä mitattiin kysymällä tutkimukseen osallistuneilta laajasti heidän osallistumisestaan erilaisiin kulttuurin muotoihin sekä heidän kulttuurisia makujaan.

– Esimerkiksi jos lapsuuden kodissa on luettu kirjallisuutta tai kuunneltu tietynlaista musiikkia, näkyykö se edelleen aikuisuudessa kirjojen lukemisen määrässä tai musiikkimaussa? Näyttäisi näkyvän, tuumaa Kallunki.

Tutkimuksensa keskeisinä tuloksina Kallunki esittää, että kulttuurinen osallistuminen ylipäätään siirtyy vanhemmilta heidän lapsilleen: mitä enemmän yksilön lapsuuden perheessä harrastettiin tai kulutettiin kulttuuria, sitä enemmän yksilö harrastaa tai kuluttaa kulttuuria aikuisuudessa.

Aikaisempi tutkimus on löytänyt nyky-Suomesta kolme kulttuurista profiilia: korkeakulttuurisen, modernin populaarikulttuurisen ja vanhan populaarikulttuurisen. Kallunkin mukaan myös nämä kulttuuriset profiilit periytyvät. Siinä missä sosiaalinen asema periytyy Suomessa esimerkiksi koulutuksella, ammattiasemalla ja tulotasolla mitattuna, samoin periytyy väitöstutkimuksen mukaan sosiaaliseen asemaan kytkeytyvä elämäntyyli.

– Entä sitten ne, joiden yhteiskunnallinen asema on eri kuin se, mistä he lähtivät? Kun tutkin työväenluokasta keskiluokkaan nousseita, havaitsin, että heidän elämäntyylinsä kyllä osittain heijasteli keskiluokkaisuutta. Mutta heidän duunaritaustansa näkyi edelleen siten, etteivät he olleet samassa määrin keskiluokkaisia kuin keskiluokkaisesta taustasta tulleet keskiluokkaiset.  Väittäisin tähän pohjaten, että sosiaalisten taustojen mukaiset erot ja perityt eriarvoisuudet näkyvät myös yhteiskuntaluokkien sisällä, Kallunki toteaa.

Perityn elämäntyylin merkitystä yksilön yhteiskunnallisen aseman kehityksen mahdollistajana ja edellytyksenä on yhä tutkittu varsin niukasti Suomessa. Kallunkin väitöstutkimus luo osaltaan pohjaa teeman jatkotutkimuksille, erityisesti Suomessa.

Väitöstilaisuus keskiviikkona 7. kesäkuuta

KM, VTM Jarmo Kallunkin sosiologian alaan kuuluva väitöskirja The Intergenerational Transmission of Socially Stratified Lifestyles tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa keskiviikkona 7.6.2023 kello 12, Linna-rakennuksen salissa K103 (Kalevantie 5, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Henk Roose Gentin yliopistosta Belgiasta. Kustoksena toimii professori Semi Purhonen Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Jarmo Kallunki
jarmo.kallunki@tuni.fi

Kuvat

Kuvituskuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto
Kuvituskuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Tieto tuloasemasta kasvattaa tyytyväisyyttä omiin tuloihin ja vaikuttaa taloudellisiin valintoihin8.10.2025 09:12:44 EEST | Tiedote

Laajan kokeellisen suomalaistutkimuksen tulosten perusteella tieto omasta tuloasemasta vaikuttaa sekä tyytyväisyyteen että käyttäytymiseen. Innovatiivisen tutkimusmenetelmän ansiosta voitiin luotettavasti arvioida tuloasematiedon ja tyytyväisyyden syy–seuraus-suhdetta. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin kyselyssä annetun informaation vaikutusta ihmisten todellisiin taloudellisiin valintoihin, mikä on toinen merkittävä uusi elementti tutkimuksessa.

Väitös: Tekoäly avuksi sähköverkkojen hinnoittelun arviointiin8.10.2025 08:40:00 EEST | Tiedote

Sähköverkkomaksujen hinnoittelu on haasteellinen tehtävä: liian korkea taso kuormittaa asiakkaita taloudellisesti, mutta liian matala taso voi heikentää omistajien investointihalukkuutta ja panostuksia verkon ylläpitoon. Väitöstutkimuksessaan DI Joel Seppälä kehitti tekoälypohjaisia menetelmiä, joilla voidaan arvioida sähköverkkopalvelun hinnoittelua yhteiskunnallisen hyödyn näkökulmasta.

Miten rahoittaa tulevaisuuden tiet ja sillat? INTO-hanke etsii vastauksia päätöksenteon tueksi7.10.2025 13:38:29 EEST | Tiedote

Toimiva infrastruktuuri on perusta talouskasvulle, elinkeinoelämän kilpailukyvylle, huoltovarmuudelle ja arjen sujuvuudelle. Samalla julkinen talous velkaantuu, ja merkittäviä panostuksia infrastruktuurin kehittämiseen on yhä vaikeampi tehdä. Tampereen yliopiston johtama kolmevuotinen INTO-hanke hakee ratkaisuja haasteeseen muun muassa tietoon perustuvasta päätöksenteosta ja innovatiivisista rahoitusmalleista.

Väitös: Metallioksidiohutkalvoja voidaan hyödyntää hiilineutraalien polttoaineiden tuottamiseen6.10.2025 08:48:15 EEST | Tiedote

Fossiilisten polttoaineiden käyttö aiheuttaa ilmaston lämpenemistä. Jotta fossiilisesta energiantuotannosta voidaan luopua, on kehitettävä hiilineutraali energiantuotannon muoto, jonka energia on varastoitavissa. Keinotekoinen fotosynteesi täyttää kriteerit, ja siinä tuotetaan auringon valon energialla yleensä vetyä tai hiilivetyjä. Tämä toteutetaan hyödyntämällä metallioksidiohutkalvoja, joita DI Lauri Palmolahti tutki väitöskirjassaan.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye