Väitös: Yhteiskuntaluokittain eriytyvät elämäntyylit myös periytyvät Suomessa
5.6.2023 16:07:03 EEST | Tampereen yliopisto | Tiedote

Jarmo Kallunki tutki sosiologian väitöskirjassaan elämäntyylien yhteiskunnallisten asemien mukaisen jakautumisen ylisukupolvisuutta Suomessa. Tutkimus perustuu kansallisesti edustaviin kyselyaineistoihin. Elämäntyylejä mitattiin kysymällä tutkimukseen osallistuneilta laajasti heidän osallistumisestaan erilaisiin kulttuurin muotoihin sekä heidän kulttuurisia makujaan.
– Esimerkiksi jos lapsuuden kodissa on luettu kirjallisuutta tai kuunneltu tietynlaista musiikkia, näkyykö se edelleen aikuisuudessa kirjojen lukemisen määrässä tai musiikkimaussa? Näyttäisi näkyvän, tuumaa Kallunki.
Tutkimuksensa keskeisinä tuloksina Kallunki esittää, että kulttuurinen osallistuminen ylipäätään siirtyy vanhemmilta heidän lapsilleen: mitä enemmän yksilön lapsuuden perheessä harrastettiin tai kulutettiin kulttuuria, sitä enemmän yksilö harrastaa tai kuluttaa kulttuuria aikuisuudessa.
Aikaisempi tutkimus on löytänyt nyky-Suomesta kolme kulttuurista profiilia: korkeakulttuurisen, modernin populaarikulttuurisen ja vanhan populaarikulttuurisen. Kallunkin mukaan myös nämä kulttuuriset profiilit periytyvät. Siinä missä sosiaalinen asema periytyy Suomessa esimerkiksi koulutuksella, ammattiasemalla ja tulotasolla mitattuna, samoin periytyy väitöstutkimuksen mukaan sosiaaliseen asemaan kytkeytyvä elämäntyyli.
– Entä sitten ne, joiden yhteiskunnallinen asema on eri kuin se, mistä he lähtivät? Kun tutkin työväenluokasta keskiluokkaan nousseita, havaitsin, että heidän elämäntyylinsä kyllä osittain heijasteli keskiluokkaisuutta. Mutta heidän duunaritaustansa näkyi edelleen siten, etteivät he olleet samassa määrin keskiluokkaisia kuin keskiluokkaisesta taustasta tulleet keskiluokkaiset. Väittäisin tähän pohjaten, että sosiaalisten taustojen mukaiset erot ja perityt eriarvoisuudet näkyvät myös yhteiskuntaluokkien sisällä, Kallunki toteaa.
Perityn elämäntyylin merkitystä yksilön yhteiskunnallisen aseman kehityksen mahdollistajana ja edellytyksenä on yhä tutkittu varsin niukasti Suomessa. Kallunkin väitöstutkimus luo osaltaan pohjaa teeman jatkotutkimuksille, erityisesti Suomessa.
Väitöstilaisuus keskiviikkona 7. kesäkuuta
KM, VTM Jarmo Kallunkin sosiologian alaan kuuluva väitöskirja The Intergenerational Transmission of Socially Stratified Lifestyles tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa keskiviikkona 7.6.2023 kello 12, Linna-rakennuksen salissa K103 (Kalevantie 5, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Henk Roose Gentin yliopistosta Belgiasta. Kustoksena toimii professori Semi Purhonen Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jarmo Kallunki
jarmo.kallunki@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin 3800 uutta opiskelijaa29.6.2026 15:26:58 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3800 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat jälleen edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Tutkimus yllätti: kaupunkien ilmanlaatua heikentääkin tuttu kemiallinen yhdiste29.6.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat ovat tunnistaneet kemiallisen prosessin, joka yllättäen voikin lisätä pienhiukkasten muodostumista kaupunkiympäristöissä. Tutkimus osoittaa, että typpioksidi – ilmansaaste, jota syntyy pääasiassa liikenteessä, energiantuotannossa ja muissa polttoprosesseissa – voi edistää haitallisten pienhiukkasten muodostumista ilmakehässä. Ilmakehätieteessä on pitkään vallinnut päinvastainen käsitys.
Muistisairaiden ihmisten psykososiaaliset tarpeet tulisi huomioida paremmin18.6.2026 10:27:47 EEST | Tiedote
Muistisairauksiin, esimerkiksi Alzheimerin tautiin, sairastuneiden ihmisten hoidon ja tuen järjestämisessä huomio kohdistuu usein fyysisiin ja lääketieteellisiin tarpeisiin. Kuitenkin hyvinvoinnin kannalta keskeistä on huomioida psykososiaaliset tarpeet, kuten merkityksellisyyden, yhteenkuuluvuuden ja arvostuksen kokemukset, joihin etenevä sairaus voi vaikuttaa.
Uudelleen käytettäväksi suunniteltu betonirakennus voi olla taloudellisesti ja ympäristön kannalta kannattavampi17.6.2026 10:10:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston laskennallisen tapaustutkimuksen mukaan betonirakenteiden uudelleenkäyttö on järkevää ja pitkällä tähtäimellä kustannustehokasta, jos rakentamisessa on käytetty samaan mittaan standardoituja komponentteja. Purettavaksi ja uudelleen käytettäväksi suunnitellun betonirunkoisen kerrostalon elinkaaren aikainen hiilijalanjälki on pienempi kuin nykyrakentamisen mukaisen puukerrostalon, kertovat tutkijat.
Laaja geneettinen tutkimus paljastaa uusia syitä raskaudenaikaisen maksasairauden taustalla16.6.2026 14:10:00 EEST | Tiedote
Raskaushepatoosi eli raskaudenaikainen intrahepaattinen kolestaasi (ICP) on tavallisin raskauden aikana esiintyvä maksan toiminnan häiriö. ICP:ssä sappihappojen normaali kulku häiriytyy. Kansainvälisessä tutkimuksessa osoitettiin, että sairauden perinnöllinen alttius liittyy vahvasti sappihappojen säätelyyn sekä rasva- ja kolesteroliaineenvaihduntaan. Löydökset avaavat uusia mahdollisuuksia äitien terveyden ja raskauteen liittyvien maksasairauksien tutkimukseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
