Tampereen yliopisto

Väitös: Yksinkertaiset linjaorganisaatiot ja tiukat toimenkuvat estivät 1980-luvulla suomalaisten yleisten kirjastojen kehittämisen

Jaa

Usko keskitetyn, systemaattisen suunnittelun voimaan käynnisti sodanjälkeisenä aikana suurten yleisten kirjastojen hallinnon kehittämisen. FL Mikko Laakso osoittaa väitöstutkimuksessaan, että kirjastojen tiukka sitoutuminen Kouluhallituksen malliohjesääntöihin esti paikallisten olosuhteiden huomioon ottamisen. Laakson mukaan Suomen suurissa yleisissä kirjastoissa onnistuttiin kuitenkin kohtalaisen hyvin seuraamaan kirjastojen hallinnon ja johtamisen kansainvälistä kehitystä. Uudet vaikutteet levisivät Suomeen 1940─1980 -luvuilla erityisesti ruotsalaisten ja tanskalaisten kirjastoalan asiantuntijoiden suodattamina.

Mikko Laakso. Kuva: Vessi Vessi Visuals
Mikko Laakso. Kuva: Vessi Vessi Visuals

Yleisistä kirjastoista tuli 1950- ja 1960-luvuilla kaikkien kansankerrosten käyttämiä kulttuurilaitoksia, joilla oli tärkeä rooli suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa rakennettaessa. Erityisasemassa olivat suurten kaupunkien yleiset kirjastot, jotka kasvoivat kaikilla mittareilla arvioituina kaupungistumiskehityksen edetessä eurooppalaisittain huimaa vauhtia.

– Tämän murrosvaiheen aikana suurten kaupunkien yleisiä kirjastoja johtaneiden, humanistisen ja kirjastoalan koulutuksen saaneiden kirjastonjohtajien oli kyettävä omaksumaan kasvavan julkisen laitoksen hallinnon kehittämisessä ja sen johtamisessa tarvittavia tietoja ja taitoja. Kirjastoalan perusteellinen hallinta ei ollut enää riittävä pohja, jolta ponnistaa, Mikko Laakso toteaa.

Kirjastoalan uudet työmuodot, lainauksen huima kasvu, kirjastoverkon nopea laajeneminen ja kirjastotekniikan kehitys edellytti niin kirjastonjohtajalta kuin hänen välittömiltä alaisiltaan perehtymistä julkishallinnon hyödyntämiin johtamisoppeihin ja -teorioihin. Kirjastonjohtajat alkoivat suurissa kaupungeissa osallistua julkissektorin johtamiskoulutukseen ja saada siitä vaikutteita. Se lähensi näitä yleisiä kirjastoja muuhun kunnallishallintoon, josta ne olivat toimineet varsin erillään perinteisen humanistisen eetoksensa vuoksi.

Palvelulaitosajattelu toi kirjastoihin tehokkaat mutta jäykät rakenteet

Väitöskirjassa tutkitun ajanjakson aikana suurten suomalaisten yleisten kirjastojen hallinnon kehitys oli tiukasti sidoksissa niiden johtamisen eetoksen muuttumiseen. Ennen kirjastoja johdettiin lainsäädäntöä tiukasti tulkiten ja siihen nojautuen sekä toisaalta humanistiselta, kirjastotyön ideaaleihin nojanneelta perustalta.

1950-luvun lopulta lähtien suurten yleisten kirjastojen hallinnon kehittämisen ja johtamisen käytännöt alkoivat rakentua yhteiskunta- ja hallintotieteiden muotoilemien oppien pohjalle. Tämä muutos oli sidoksissa yleisten kirjastojen paternalistisen kansanvalistusajattelun vähittäiseen vaimenemiseen ja palvelulaitosajattelun esiinmarssiin 1960-luvulta lähtien.

– Sitä mukaa kun kirjaston käyttäjä muuttui kirjastonjohtajien silmissä valistustyön kohteesta itsenäisiä valintoja tekeväksi kirjojen kuluttajaksi, nousivat myös taloudellisuus ja tehokkuus arkisessa johtamisessa arvoonsa. Näin suuriin yleisiin kirjastoihin rakentui selkeitä linjaorganisaatioita, joissa työskentelevillä oli tiukasti rajatut toimenkuvat, Laakso kertoo.

Ratkaisu tehosti työntekoa, mutta 1980-luvulla tietotekniikan tehdessä jo tuloaan yleisiin kirjastoihin nämä edellisinä vuosikymmeninä luodut hallinnon rakenteet olivat jo kirjastotyön kehittämisen este.

FL Mikko Laakso (s. 1963) on Lohjalla syntynyt historiantutkija, joka asuu tätä nykyä Helsingissä. Laakso perusti vuonna 1989 yhdessä Timo Joutsivuon kanssa historiapalveluja tarjoavan Oy Spiritus Historiae Ab:n, jonka palveluksessa hän on kokopäiväisesti työskennellyt vuodesta 2000 lähtien.

FL Mikko Laakson informaatiotutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja Kirjasto ekspansiivisessa suurkaupungissa: Suomen suuret yleiset kirjastot ja niiden hallinto 1945─1986 tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston Informaatiotutkimuksen ja viestinnän tiedekunnassa perjantaina 17.6.2022 kello 12 Tampereen yliopiston Pinni B-rakennuksen luentosalissa B1096 (Kanslerinrinne 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii dosentti Jarmo Saarti Itä-Suomen yliopistosta. Kustoksena toimii Tenure track -professori Tuomas Harviainen Tampereen yliopistosta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mikko Laakso
040 555 8216
mikko.laakso@spiritus.fi

Kuvat

Mikko Laakso. Kuva: Vessi Vessi Visuals
Mikko Laakso. Kuva: Vessi Vessi Visuals
Lataa
Mikko Laakso. Kuva: Vessi Vessi Visuals
Mikko Laakso. Kuva: Vessi Vessi Visuals
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Yritysten tulee linjata arvonluontinsa taloudellisten, sosiaalisten ja ekologisten kestävyystavoitteiden kanssa23.6.2022 14:52:05 EEST | Tiedote

Vallitsevat liiketoiminta- ja arvonluontimallit korostavat edelleen liiketoiminnan ja asiakkaiden näkökulmia jättäen muut sidosryhmät vähemmälle huomiolle. KTM Riikka Tapaninahon väitöskirja tarjoaa vaihtoehtoisen mallin tyypillisille käsityksille liiketoiminnasta ja arvonluonnista. Erityisesti viimeaikaiset globaalit kriisit ovat osoittaneet, kuinka riippuvaisia olemme toisistamme ja luonnonympäristöstä niin paikallisesti kuin globaalisti. Näiden riippuvuuksien ja suhteiden ymmärtäminen tulisi olla tämän päivän johtajien ydinosaamista.

Väitös: Robotit ovat tulossa työelämään, mutta työkavereina ne koetaan uhaksi21.6.2022 15:05:10 EEST | Tiedote

YTM Nina Savelan sosiaalipsykologian väitöskirja tarkastelee robotteihin kohdistuvia ennakkoasenteita. Lisääntyvä vuorovaikutus robottien kanssa työpaikoilla herättää epämukavuutta sekä haastaa työhön ja työyhteisöön sitoutumista. Väitöstutkimus esittää, että robottien esitteleminen työntekijöinä korostaa niiden sosiaalista toimijuutta, mikä uhkaa ihmisten identiteettiä ja auktoriteettiasemaa.

Väitös: Aktivoiva alkuverryttely ehkäisee liikuntavammoja lasten jalkapallossa21.6.2022 09:00:17 EEST | Tiedote

Sekä äkilliset liikuntavammat että rasitusvammat ovat yleisiä lasten jalkapalloharrastuksessa. LL Matias Hilska havaitsi väitöstutkimuksessaan, että jopa kolmasosa ilman kontaktia sattuvista alaraajavammoista voidaan ehkäistä hermo-lihasjärjestelmää aktivoivan alkuverryttelyn avulla. Suurin vammoilta suojaava vaikutus saavutetaan harjoittelemalla säännöllisesti 2–3 kertaa viikossa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme