Väitöstutkija kehitti mobiilit geenisakset estämään sairaalabakteerien antibioottivastustuskyvyn leviämistä
30.8.2019 14:38:31 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tutkimus
Koska uusia antibiootteja on kehitetty vähenevässä määrin, uusia menetelmiä tarvitaan pikaisesti antibioottivastustuskykyisten bakteeri-infektioiden hoitoon.
Pilvi Ruotsalaisen väitöstyössään kehittämien mobiilien geenisaksien (CRISPR-Cas9) avulla voidaan tuhota spesifisesti useita haluttuja antibioottivastustuskykyä tuottavia geenejä. Mobiilit geenisakset pystyvät leviämään bakteeriyhteisössä bakteerista toiseen, ja kohdatessaan resistenssigeenin, katkaisemaan sen. Lopputuloksena bakteeri muuttuu alttiiksi antibiooteille eikä levitä kyseistä geeniä eteenpäin muihin bakteereihin.
Mobiileilla geenisaksilla kitketään resistenssigeenit bakteereista
Uusien potentiaalisten hoitomuotojen lisäksi on olennaista ymmärtää, miten antibioottivastustuskyky siirtyy bakteereiden välillä. Silloin voidaan tehokkaammin rajoittaa vastustuskyvyn leviämistä, sanoo Pilvi Ruotsalainen.
Väitöstyönsä osatöissä Ruotsalainen tutki antibioottivastustuskykygeenien liikkumista bakteeriyhteisössä ja sitä, mitkä tekijät vaikuttavat siihen.
Antibioottivastustuskykygeenit sijaitsevat DNA-molekyyleissä, plasmideissa, jotka voivat siirtyä bakteeriyhteisössä konjugaation avulla jopa eri bakteerilajien välillä.
Tutkimukset osoittivat, että plasmidit voivat pelastaa antibiooteille alttiita bakteereita jopa kuolettavissa antibioottipitoisuuksissa. Näin altis bakteeri voi muuttua vastustuskykyiseksi ”lennossa” tehokkaankin hoidon aikana.
”Tällaisen plasmidin siirtyessä antibioottihoidon kohteena olevaan bakteeriin, voi hoidosta tulla tehoton. Näin ollen antibioottivastustuskykygeenien hävittäminen esimerkiksi ihmisen suolistoflooran harmittomistakin bakteereista on tärkeää. Ehkäpä tulevaisuudessa tähän voisi käyttää kehittämiäni geenisaksia”, arvioi Ruotsalainen.
Infektioihin apua myös faageista
Hoitomuotona antibioottivastustuskykyisiin infektioihin voitaisiin käyttää myös bakteereiden viruksia eli faageja. Faageja on käytetty bakteeri-infektioihin hoitona 1900-luvun alkupuolella myös länsimaissa, mutta niiden käyttö hoitomuotona lopetettiin antibioottien löytämisen jälkeen.
”Antibioottikriisin vuoksi kiinnostus faageja kohtaan on noussut uudestaan. Faagit ovat bakteereiden luonnollisia vihollisia ja usein tehokkaita antibiooteille vastustuskykyisten bakteereiden tappajia. Tutkimuksemme osoittaa, että uusia faageja voidaan tarpeen tullen eristää ympäristöstä monille taudinaiheuttajille, esimerkiksi kolibakteereille ja Klebsiella pneumoniae -lajin bakteereille”, kertoo Ruotsalainen.
Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerolla 107, ISSN 2489-9003, ISBN: 978-951-39-7819-8. Se on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/65250
Pilvi Ruotsalainen valmistui ylioppilaaksi Saarijärven lukiosta vuonna 2005. Vuonna 2014 hän valmistui filosorian maisteriksi pääaineenaan solu-ja molekyylibiologia Jyväskylän yliopiston bio-ja ympäristötieteiden laitokselta. Työskenneltyään kaksi vuotta tutkimusavustajana sekä Brendan Battersbyn (Helsingin yliopisto) että Jaana Bamfordin (Jyväskylän yliopisto) ryhmissä, hän aloitti tohtoriopintonsa vuonna 2015. Väitöstyökirjan tutkimuksen rahoitti Suomen Akatemian tukema biologisten vuorovaikutusten huippututkimusyksikkö ja Emil Aaltosen säätiö.
Filosofian maisteri Pilvi Ruotsalaisen solu- ja molekyylibiologian väitöskirjan ”Extended-spectrum β-lactamases-producing Enterobacteriaceae: risks during antibiotic treatment and potential solutions to cure carriage” tarkastustilaisuus pidetään 6.9.2019 klo 12 bio- ja ympäristötieteiden laitoksella, salissa YAA303 (Survontie 9). Vastaväittäjänä toimii professori Mikael Skurnik (Helsingin yliopisto) ja kustoksena dosentti Matti Jalasvuori (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi."
Lisätietoja:
Pilvi Ruotsalainen, pilvi.t.ruotsalainen@jyu.fi, puh. 044 328 0903
Tiedottaja Tanja Heikkinen, tanja.s.heikkinen@jyu.fi, puh. 050 581 8351
Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
Facebook: jyuscience Twitter: jyscience Instagram: jyscience
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Liisa Harjulaviestintäpäällikkö
Puh:040 805 4403viestinta@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Tutkimus: Hyvän vanhemmuuden ihanne näkyy kirppisostoksissa29.5.2026 06:58:00 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus osoittaa, että hyvä vanhemmuus, taloudelliset syyt ja vastuullisuus ohjaavat äitien päätöksiä ostaa käytettyjä lastenvaatteita. Lapseen liittyvät hankinnat koetaan erityisen palkitsevana ja näin keskeisenä ostopäätöksen tekijänä.
Väitös: Lentoliikenteen nopeaa kasvua voidaan hillitä - katse arjen käytäntöihin, ei vain yksilövalintoihin28.5.2026 09:42:02 EEST | Tiedote
Lentoliikenne on ristiriitaisessa tilanteessa: se kasvaa Euroopassa ennätystahtia samaan aikaan, kun päästöjä pitäisi vähentää nopeasti. KTM Minna Käyrä tarkasteli Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun yritysten ympäristöjohtamisen väitöskirjassaan, miten kysyntä lentoliikenteelle syntyy suomalaisessa yhteiskunnassa ja millaisia muutoksia tarvitaan kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi. Tutkimus paljastaa, että lentäminen on kietoutunut monin tavoin suomalaisten elämään. Kestävyyden edistämisessä huomio tulisi suunnata kysynnän muodostumiseen eli siihen, miksi ihmiset lentävät.
Jyväskylän yliopisto jälleen Suomen kärjessä avoimessa tieteessä27.5.2026 09:25:19 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto on edelleen Suomen paras tutkimusjulkaisujensa avoimessa saatavuudessa. Yliopiston kaikista vuonna 2025 julkaistuista vertaisarvioiduista tutkimusjulkaisuista jo 94 prosenttia on verkossa avoimesti saatavilla.
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun uusi työelämäprofessori Susanna Horn: ”Tutkin, miten kiertotaloutta toteutetaan käytännössä, jotta se tuottaa mahdollisimman suuret ympäristöhyödyt ja samalla arvoa yrityksille”22.5.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun uusi työelämäprofessori Susanna Horn vahvistaa kauppakorkeakoulussa kestävän liiketoiminnan tutkimusta, erityisesti kiertotalouden tutkimusta. 1.3.2026 alkaneen nelivuotisen työelämäprofessuurin rahoittajana on Central Finland Mobility Foundation (Cefmof) ‑säätiö.
Biologiasta turvallisuusteknologiaan – Moona Huttunen rakentaa monitieteistä tekniikan osaamista21.5.2026 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston yliopistonlehtori Moona Huttusen urapolku on kulkenut biologian opinnoista kansainvälisen virustutkimuksen kautta turvallisuusteknologian diplomi-insinöörikoulutuksen kehittämiseen. Monitieteisyys, uteliaisuus ja halu ymmärtää ilmiöitä laajemmin ovat ohjanneet hänen valintojaan koko uran ajan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme