Väitöstutkimus toi uutta tietoa platina(II)- koordinaatiokemiasta
17.4.2019 14:21:37 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tutkimus
Platina tunnetaan jalometallina sen harvinaisuuden ja kemiallisen inerttiyden (reagoimattomuuden) vuoksi. Nämä ominaisuudet eivät kuitenkaan päde platina(II)-koordinointiyhdisteisiin. Niiden laaja ja monipuolinen kemia on tuonut monia merkittäviä löytöjä koordinaatiokemian historiassa sekä mullistanut esimerkiksi syöpähoitojen, siirtymämetallikatalyysin orgaanisessa synteesissä sekä orgaanisten valoa lähettävien laitteiden kehityksen.
Väitöskirjassaan Evgeny Bulatov on tuonut uutta tietoa platina(II) –yhdisteiden kemiallisesta vuorovaikutuksesta. Platina(II)-yhdisteet voivat muodostaa erilaisia kemiallisia vuorovaikutuksia. Vuorovaikutukset voidaan jakaa sijainnin perusteella niihin, joihin liittyy vain ligandeja tai metallikeskus tai vahvuuden perusteella heikkoihin ei-kovalenttisiin ja vahvoihin kovalenttisiin vuorovaikutuksiin.
Väitöskirjassa on hyödynnetty kokeellista synteettistä kemiaa sekä teoreettista laskentatutkimusta. Saadut tulokset ovat arvokkaita sekä sovelletun että kemian perusteiden kannalta. Erityisesti kehitetyt synteettiset menetelmät ovat käyttökelpoisia lääkkeiden ja funktionaalisten materiaalien synteesissä, kun taas teoreettiset tulokset tuovat uusia näkökohtia kemialliseen ei-kovalenttiseen sitoutumiseen.
Evgeny Bulatov syntyi vuonna 1991 Archangelskissa Venäjällä. Hän sai filosofian kandidaatin tutkinnon orgaanisesta kemiasta Pietarin valtionyliopistosta Venäjällä vuonna 2012. Vuonna 2014 Bulatov suoritti kaksi filosofian maisterin tutkintoa, Pietarin valtionyliopistossa orgaanisesta kemiasta sekä Jyväskylän yliopistossa epäorgaanisesta ja analyyttisesta kemiasta.
FM Evgeny Bulatovin epäorgaanisen ja analyyttisen kemian väitöskirjan "Synthetic and structural studies of covalent and non-covalent interactions of ligands and metal center in platinum(II) complexes containing 2,2-dipyridylamine or oxime ligands" tarkastustilaisuus on 18.4.2019 Ylistönrinteellä kello 12-15 (YlistöKEM4). Vastaväittäjänä on Dr. Ebbe Nordlander (Lundin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena professori Matti Haukka (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Evgeny Bulatovin väitöskirja on julkaistu Jyväskylän yliopiston väitöskirjojen -sarjassa 2019, 58 p.
ISBN 978-951-39-7707-8 (pdf) URN:ISBN:978-951-39-7707-8 ISSN 2489-9003
Linkki julkaisuun: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/63400
Lisätiedot:
FM Evgeny Bulatov, evgeny.e.bulatov@jyu.fi, puh. 044 923 92 65
Tiedottaja Tanja Heikkinen, tanja.s.heikkinen, 050 581 8351
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Taiteellinen koulutus muokkaa aivoja – tutkimus osoittaa valon ja lämpimien värien herkkyyden vahvistuvan6.2.2026 11:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehty väitöstutkimus osoittaa, että kuvataidealan tausta muokkaa aivojen tapaa käsitellä värejä. Kuvataidetaustan omaavilla ihmisillä mitattiin tutkimuksessa voimakkaampia hermostollisia reaktioita kirkkaisiin väreihin ja myös muita ihmisiä myönteisemmät reaktiot lämpimiin värisävyihin. Väitöstutkija Liting Songin mukaan taiteilijoiden aivot tulkitsevat ja kokevat värejä eri lailla kuin muiden ihmisten.
Miksi pelko leviää vääriin tilanteisiin? Väitöstutkimus avaa uusia näkökulmia erotteluoppimiseen ja pelon yleistymiseen (Lehtonen)6.2.2026 09:50:03 EET | Tiedote
Pelko on elintärkeä tunne, mutta toisinaan pelon tunne voi yleistyä tilanteisiin, joissa vaaraa ei ole. Jyväskylän yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus tuo lisätietoa siitä, miten aivot erottavat uhkaavat ja turvalliset kokemukset, ja miksi tässä prosessissa voi olla eroja sukupuolten välillä.
Tutkimus: Toimittajat tasapainoilevat kansalaisjournalismin, digitaalisten alustojen ja poliittisen paineen välissä5.2.2026 10:40:54 EET | Tiedote
MA Edwin Nfor tarkastelee väitöskirjassaan, miten ammattijournalistit toimivat ympäristössä, jossa kansalaisjournalismi, digitaaliset alustat ja poliittinen kontrolli kietoutuvat yhä tiiviimmin yhteen. Tutkimus keskittyy Kamerunin anglofoniseen separatistikriisiin ja analysoi, miten journalistit raportoivat kriisistä nopean digitaalisen murroksen, uusien mediavälineiden ja -toimijoiden sekä jatkuvan paineen keskellä.
Miten liikunta vaikuttaa kehossamme? Uusi professori Riikka Kivelä tutkii vaikutuksia solu- ja molekyylitasolla5.2.2026 10:19:55 EET | Tiedote
Uusi liikunta- ja terveystieteen professori Riikka Kivelä tutkii liikunnan terveysvaikutuksia solu- ja molekyylitasolla. Parempi ymmärrys näistä mekanismeista auttaa kehittämään esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien ehkäisyä ja hoitoa. Kivelä on aloittanut professorina Jyväskylän yliopistossa 1.1.2026.
Simulaatiot ja kokeet kohtaavat: koneoppiminen ennustaa kulta-nanoklusterien rakenteita ja dynamiikkaa5.2.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ennustivat kulta-nanoklusterien käyttäytymistä korkeissa lämpötiloissa koneoppimiseen perustuvien simulaatioiden avulla. Tieto on tärkeää nanomateriaalien suunnittelussa, jotta niiden ominaisuuksia voidaan muokata esimerkiksi katalyysiin ja muihin teknologisiin sovelluksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme