Väitöstutkimus toi uutta tietoa platina(II)- koordinaatiokemiasta
Koordinaatiokemiassa platina(II)- koordinointiyhdisteiden tutkimus on auttanut uusien lääkkeiden ja funktionaalisten materiaalien kehittämistä. Jyväskylän yliopiston epäorgaanisen ja analyyttisen kemian väitöstutkimuksessaan FM Evgeny Bulatov on kartoittanut, systematisoinut ja laajentanut tietoa platinan(II) koordinaatiokemiasta. Tieto edistää platinan uusien yhdisteiden hyödyntämistä erilaisissa teknisissä sovelluksissa ja lääkkeiden kehittämisessä.
Platina tunnetaan jalometallina sen harvinaisuuden ja kemiallisen inerttiyden (reagoimattomuuden) vuoksi. Nämä ominaisuudet eivät kuitenkaan päde platina(II)-koordinointiyhdisteisiin. Niiden laaja ja monipuolinen kemia on tuonut monia merkittäviä löytöjä koordinaatiokemian historiassa sekä mullistanut esimerkiksi syöpähoitojen, siirtymämetallikatalyysin orgaanisessa synteesissä sekä orgaanisten valoa lähettävien laitteiden kehityksen.
Väitöskirjassaan Evgeny Bulatov on tuonut uutta tietoa platina(II) –yhdisteiden kemiallisesta vuorovaikutuksesta. Platina(II)-yhdisteet voivat muodostaa erilaisia kemiallisia vuorovaikutuksia. Vuorovaikutukset voidaan jakaa sijainnin perusteella niihin, joihin liittyy vain ligandeja tai metallikeskus tai vahvuuden perusteella heikkoihin ei-kovalenttisiin ja vahvoihin kovalenttisiin vuorovaikutuksiin.
Väitöskirjassa on hyödynnetty kokeellista synteettistä kemiaa sekä teoreettista laskentatutkimusta. Saadut tulokset ovat arvokkaita sekä sovelletun että kemian perusteiden kannalta. Erityisesti kehitetyt synteettiset menetelmät ovat käyttökelpoisia lääkkeiden ja funktionaalisten materiaalien synteesissä, kun taas teoreettiset tulokset tuovat uusia näkökohtia kemialliseen ei-kovalenttiseen sitoutumiseen.
Evgeny Bulatov syntyi vuonna 1991 Archangelskissa Venäjällä. Hän sai filosofian kandidaatin tutkinnon orgaanisesta kemiasta Pietarin valtionyliopistosta Venäjällä vuonna 2012. Vuonna 2014 Bulatov suoritti kaksi filosofian maisterin tutkintoa, Pietarin valtionyliopistossa orgaanisesta kemiasta sekä Jyväskylän yliopistossa epäorgaanisesta ja analyyttisesta kemiasta.
FM Evgeny Bulatovin epäorgaanisen ja analyyttisen kemian väitöskirjan "Synthetic and structural studies of covalent and non-covalent interactions of ligands and metal center in platinum(II) complexes containing 2,2-dipyridylamine or oxime ligands" tarkastustilaisuus on 18.4.2019 Ylistönrinteellä kello 12-15 (YlistöKEM4). Vastaväittäjänä on Dr. Ebbe Nordlander (Lundin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena professori Matti Haukka (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Evgeny Bulatovin väitöskirja on julkaistu Jyväskylän yliopiston väitöskirjojen -sarjassa 2019, 58 p.
ISBN 978-951-39-7707-8 (pdf) URN:ISBN:978-951-39-7707-8 ISSN 2489-9003
Linkki julkaisuun: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/63400
Lisätiedot:
FM Evgeny Bulatov, evgeny.e.bulatov@jyu.fi, puh. 044 923 92 65
Tiedottaja Tanja Heikkinen, tanja.s.heikkinen, 050 581 8351
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Ruusupuisto tutkii ja keskustelee: Sujuvat siirtymät yliopistoon18.4.2019 11:00:00 EEST | Tiedote
Millaisia ovat sujuvat siirtymät toiselta asteelta yliopistoon? Miten opiskelijavalintojen uudistus vaikuttaa tähän nivelvaiheeseen? Mitä siirtymien sujuvoittamiseksi tehdään alueellisesti ja valtakunnallisesti? Ruusupuisto tutkii ja keskustelee -tapahtumassa puhutaan siirtymistä yliopistoon 23.4. kello 13–14.
Väitös 27.4.: Yhdessä oppimisen ihanuus ja kurjuus – tasavertaisuus asettaa haasteita ryhmätyölle18.4.2019 10:00:00 EEST | Tiedote
Yhdessä oppiminen ja ryhmässä toimiminen ovat keskeisiä koulutuksen periaatteita aina perusopetuksesta korkeakoulutasolle. Näiden periaatteiden avulla tavoitellaan oppilaiden ja opiskelijoiden aktiivista toimijuutta sekä pyritään nostamaan heidät oppimisprosessin keskiöön opettajan ja opettamisen sijaan. Toimiva ryhmätyöskentely ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys, sillä aiemmin opitut toimintatavat luovat haasteita toiminnalle.
Väitös 27.4.2019: Kaikki fiktiiviset hahmot ovat Frankensteinin hirviöitä18.4.2019 07:00:00 EEST | Tiedote
Uudet lukijakeskeiset kertomuksen teoriat auttavat ymmärtämään, miten ja miksi herätämme mediassa kohtaamamme keinotekoiset olennot henkiin ja punomme ne osaksi jokapäiväistä ajatteluamme.
Biologian ja spektrikuvantamisen yhdistämisellä uutta ympäristötietoa17.4.2019 10:15:07 EEST | Tiedote
Tutkija, FT Pauliina Salmelle myönnettiin Suomen Akatemian tutkijatohtorirahoitus Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekuntaan. Salmi tulkitsee mikrolevien bio-optisen viestin hyperspektrikuvista.
Väitös 4.5.2019: Lastensuojelulain henki on muuttunut kasvatuksesta palvelemiseen ja asiakkuuteen17.4.2019 09:14:09 EEST | Tiedote
Suomalaisten lastensuojelulakien ideologia on muuttunut merkittävästi 1930-luvulta 2000-luvulle. Lakien ja asetusten ilmaisutavat vaikuttavat myös siihen, miten maailmaa katsotaan ja miten siinä toimitaan.
Hyvinvointiyhteiskunta, luontosuhde ja kulttuuri selittävät pohjoismaalaisten liikunta-aktiivisuutta17.4.2019 08:00:00 EEST | Tiedote
Kansainvälisten vertailujen valossa Pohjoismaat ovat liikunnallisesti aktiivisia kansakuntia. Tilastojen mukaan noin 70 prosenttia maiden asukkaista harrastaa liikuntaa vähintään muutaman kerran viikossa. Täysin liikuntaa harrastamattomia on vain noin 10‒15 prosenttia väestöstä. Suomalaisnuoret lopettavat seuroissa harrastamisen pohjoismaalaisista nuorimpina.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme