Jyväskylän yliopisto

Väitöstutkimus tuotti uutta ja tarkkaa mittaustietoa rautaa raskaampien alkuaineiden atomimassoista

Jaa

Suuri osa alkuaineista tuotetaan tähdissä tapahtuvissa fuusioreaktioissa. Rautaa raskaampien alkuaineiden tuottamien vaatii monimutkaisempia prosesseja, jotka tapahtuvat erilaisissa astrofysikaalisissa paikoissa. Jyväskylän yliopiston ydinfysiikan alan väitöstutkimuksessa Markus Vilén mittasi rautaa raskaampien alkuaineiden atomimassoja. Tulosten avulla voidaan mallintaa alkuaineiden tuottamiseen liittyviä avaruuden prosesseja. Tutkimuksessa Vilén mittasi atomimassat kaikkiaan 27 rautaa raskaammalle alkuaineisotoopille sekä kolmelle pitkäikäiselle viritystilalle. Näistä 16 mitattiin ensimmäistä kertaa maailmassa.

Markus Vilén/Jyväskylän yliopisto
Markus Vilén/Jyväskylän yliopisto

Väitöstutkimus keskittyi pääosin neutronirikkaiden harvinaisten maametallien isotooppien massamittauksiin. Näiden lisäksi tutkittiin myös ytimiä, joissa protonien ja neutronien lukumäärät olivat hyvin lähellä toisiaan.

Mittauksiin käytettiin JYFLTRAP Penningin loukkua Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratoriossa. Eksoottisia radioaktiivisia isotooppeja tuotettiin kiihdytinlaboratorion IGISOL-massaerotinlaitteistolla.
Tutkimuksessa saatujen tulosten perusteella pystyttiin parantamaan teoreettisten mallien ennusteita.

”Mittaustiedon avulla pystytään paremmin mallintamaan esimerkiksi neutronitähtien törmäyksissä tuotettujen raskaiden alkuaineiden määriä sekä tietyn tyyppisten pulsaritähtien purkauksia. Samalla saatiin uutta tietoa sekä neutronirikkaiden että -vajaiden ytimien rakenteesta”, sanoo väitöstutkija Markus Vilén Jyväskylän yliopistosta.

Väitöstyössä myös kehitettiin ja testattiin ionisuihkujen tuottamiseen ja massojen mittaamiseen liittyviä mittausmenetelmiä.

”Onnistuimme mittamaan jopa yksittäisten ionien massoja muutaman miljardisosan tarkkuudella”, Vilén kertoo.

Markus Vilén kirjoitti ylioppilaaksi Tampereen Lyseon lukiosta vuonna 2010. Hän aloitti fysiikan opinnot Jyväskylän yliopistossa syksyllä 2011 ja valmistui filosofian maisteriksi vuonna 2016 pääaineenaan fysiikka. Syksystä 2016 alkaen hän on työskennellyt IGISOL-tutkimusryhmässä Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratoriossa.

FM Markus Vilénin väitöskirjan "Mass measurements and production of ions at IGISOL for the astrophysical r- and rp-processes" tarkastustilaisuus pidetään 20. syyskuuta 2019 klo 12 alkaen fysiikan laitoksen salissa FYS1 (Ylistönrinne, Survontie 9). Vastaväittäjänä on professori Dan Melconian Yhdysvalloista Texas A&M –yliopistosta ja kustoksena associate professor Anu Kankainen Jyväskylän yliopistosta. Väitöstilaisuus on englanniksi.

Tutkimus on julkaistu JYU Dissertations -sarjassa, numero 123, 2019, Jyväskylän yliopisto. ISBN 978-
951-39-7838-9 (PDF), ISSN 2489-9003
Linkki julkaisuun: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/65448

Lisätietoja:
Tohtorikoulutettava Markus Vilén, markus.k.vilen@student.jyu.fi
Tiedottaja Tanja Heikkinen, tanja.s.heikkinen@jyu.fi, puh. 050 581 8351
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
https://www.jyu.fi/science/fi
Facebook: jyuscience Twitter: jyscience 

Avainsanat

Kuvat

Markus Vilén/Jyväskylän yliopisto
Markus Vilén/Jyväskylän yliopisto
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitös 24.10.2019: Uudenlainen tietoturva perustuu hypervisoripohjaiseen arkkitehtuuriin (Leon)23.10.2019 10:32:08 EESTTiedote

Haittaohjelmien kehittyessä, myös vastatoimet kehittyvät yhä kiihtyvällä tahdilla. Nykypäivänä tietokoneiden käyttöjärjestelmien päälle on asennettu useita tietoturvapalveluita, kuten virustentorjuntaohjelmat ja palomuuri. Koska tietoturva on asennettuna järjestelmän päälle, eikä osaksi järjestelmää, voidaan se myös poistaa, jättäen tietokoneen haavoittuvaksi. M.Sc. Roee Shimon Leonin väitöstutkimus esittää tietoturvallisuuden parantamiseksi ohjelmistoille hypervisoripohjaisia arkkitehtuureja. Hypervisorit eli virtuaalikonemonitorit sallivat käyttöjärjestelmien tai muiden virtuaalikoneiden rakentamisen jo olemassa olevan käyttöjärjestelmän sisään. Hypervisoreita käytetään muun muassa virusten torjuntaan ja testaamiseen. Leon ehdottaa väitöskirjassaan tietoturvauhkien ratkaisuksi ohuita hypervisoripohjaisia arkkitehtuureja järjestelmälle, jonka päälle voidaan toteuttaa erilaisia turvallisuuspalveluita. Palvelut toimivat turvallisessa, eristetyssä ympäristössä, jonka lisäksi ehdotettu jä

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme