Vakuutustutkinnalla ei haeta säästöjä vaan etsitään totuutta – hinnan petoksista maksavat rehelliset asiakkaat
14.3.2022 08:04:39 EET | Finanssiala ry | Tiedote
Vakuutusyhtiön korvauskäsittelijät tekevät yhteistyötä epäselvien vahinkoilmoitusten käsittelyssä. Osa korvaushakemuksista päätyy myös vakuutustutkijan pöydälle. Vakuutustutkija selvittää, mitä on tapahtunut ja onko kyse vakuutuksesta korvattavasta vakuutustapahtumasta.
”Vakuutustutkinnan tarkoitus on selvittää totuus, mitä oikeasti on tapahtunut, olipa lopputulos vakuutusyhtiön kannalta mikä hyvänsä. Selvittäminen on vakuutusyhtiöiden velvollisuus rehellisiä vakuutuksenottajia kohtaan – huijaukset lankeavat loppukädessä heidän maksettavikseen”, muistuttaa Finanssiala ry:n petos- ja rikostorjunnasta vastaava johtaja Niko Saxholm.
Suomalaisissa vakuutusyhtiöissä työskentelee nelisenkymmentä vakuutustutkijaa. He tutkivat kaikkein räikeimpiä tapauksia. Arkipäiväisestä vakuutuspetosten torjunnasta vastaavat kaikki vakuutusyhtiön työntekijät, kuten myyjät, asiantuntijat ja vahinkokäsittelijät.
Toisin kuin monissa muissa maissa, Suomessa ei tilastoida, paljonko vakuutuspetosten tutkinta säästää yhtiön ja samalla vakuutuksenottajien rahoja. Koko alan kannalta kyse on vähintään miljoonista, todennäköisesti kymmenistä miljoonista euroista vuosittain.
Tutkinnan tavoitteena on torjua vakuutusyhtiöihin kohdistuvaa petosrikollisuutta, tehdä siitä vähemmän houkuttelevaa ja saattaa mahdollinen rikoksentekijä rikosoikeudelliseen vastuuseen. Kyse on myös yhtiöiden yhteiskuntavastuusta.
Vakuutuslainsäädäntöön pohjautuvissa Hyvän vakuutustavan ja vakuutustoiminnan yleisissä periaatteissa linjataan, miten vakuutustutkintaa tehdään. Periaatteissa todetaan, että vakuutuksenottajien tulee voida luottaa siihen, että yhtiöt torjuvat ja tutkivat petosrikoksia ja muita väärinkäytöksiä sekä rajoittavat väärin perustein haettavista vakuutuskorvauksista vakuutuksenottajille aiheutuvaa vahinkoa.
”Vakuuttaminen perustuu yhteiseen riskin kantoon, ja petoksellisista vahinkoilmoituksista aiheutuvat perusteettomat korvaukset päätyvät kaikkien vakuutuksenottajien maksettavaksi. Siksi niiden tutkinta on vakuutusyhtiön velvollisuus asiakkaitaan kohtaan. Mikäli koetaan, että nykyinen lainsäädäntö tältä osin kaipaa tarkennusta, on asiaa pohdittava huolella ja otettava huomioon ongelman suuruus ja tutkinnan yleinen tarpeellisuus petosten ehkäisyssä”, Saxholm korostaa.
Vuosittain vakuutustutkinnassa on noin 2000 epäselvää vahinkoa. Vakuutusrikollisuuden selvittämisessä käytetään apuna myös vakuutusyhtiöiden yhteistä vahinkorekisteriä, mihin on rekisteröity suuri osa vakuutuksenottajien vahingoista. Vahinkorekisterin tarkoituksena on muun muassa estää korvausten hakeminen väärin perustein useammasta yhtiöstä.
Lue lisää: Hyvä vakuutustapa ja vakuutustoiminnan yleiset periaatteet
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Niko SaxholmJohtaja, vahingontorjunta ja turvallisuus
Puh:+358 20 793 4235niko.saxholm@finanssiala.fiMarjo LapattoMediapäällikkö
Puh:+358 20 793 4274marjo.lapatto@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Suomalaiset satsaavat turvalliseen maksamiseen, kertoo tuore kysely – mutta tulisiko virtuaalisella kirpputorilla tarvita pankkitunnuksia?13.7.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset huolehtivat maksamisen turvallisuudesta yleisesti ottaen hyvin, kertoo tuore valtakunnallisesti edustava kysely. 82 prosenttia välttää pankkitunnuksilla kirjautumista linkkien kautta ja pitää tunnukset sekä salasanat omana tietonaan. Joidenkin turvakeinojen kohdalla luku voisi silti olla korkeampikin. Esimerkiksi vain 48 prosenttia kertoo, ettei siirry verkkopankkiin tai muihin palveluihin hakukoneen kautta. Pankkitunnuksia ei kannata käyttää yleisavaimena kaikkiin palveluihin. Ne olisi hyvä varata pankkiasiointiin ja käyttää muussa tunnistautumisessa muita vaihtoehtoja, kuten mobiilivarmennetta. FA:n Norstatil Oy:lta tilaama kysely tehtiin 1.–10.4.2026 välisenä aikana. Tutkimukseen hyväksyttiin 2563 iältään 15–79-vuotiasta vastaajaa. Lisäksi haastateltiin 155 iältään 12–14-vuotiasta lasta.
Osakeralli tasaantui, mutta rahastomarkkinan näkymä pysyi myönteisenä – kesäkuussa rahastoihin virtasi lähes 2 miljardia euroa ja pääomat kasvoivat 221 miljardiin9.7.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin kesäkuussa yhteensä 1,9 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myös myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 221 miljardia euroa.
Pankinjohtajien arvio: 40-vuotiset asuntolainat ovat kädenojennus ensiasunnon ostajille ja työuran alkumetreillä oleville2.7.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Pankinjohtajat arvioivat, että 40 vuoden asuntolainoista ovat kiinnostuneita ensi sijassa ensiasunnon ostajat ja työuran alkumetreillä olevat kotitaloudet. Eduskunta ja talousvaliokunta etunenässä ansaitsevat kiitosta ennakkoluulottomasta asuntomarkkinasääntelyn höllennyksestä. Asuntolainan voi nyt saada korkeintaan 40 vuodeksi. Ennen muutosta raja oli 30 vuotta. Ylipäänsä asuntoluottojen pituuteen säädettiin raja vasta vuonna 2023.
Finanssivalvonta helpottaa asuntolainan saantia - oikea päätös uinuvalle asuntomarkkinalle30.6.2026 11:03:26 EEST | Tiedote
Finanssivalvonta (Fiva) nostaa asuntolainakaton 95 prosenttiin myös muille kuin ensiasunnon ostajille. Päätös pienentää asunnonvaihtajien omasäästöosuutta ja voi vauhdittaa uinuvaa asuntomarkkinaa. Samalla Fiva päätti pitää pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen edelleen nollassa prosentissa. Finanssiala ry (FA) pitää päätöksiä oikeana: makrovakauspolitiikan tulee tukea talouskasvua, kun pankkisektori on vahva ja ylikuumenemisriskit vähäisiä.
Mitä nuorempi suomalainen, sen varmemmin kassalla heiluu kännykkä kortin sijaan30.6.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset maksavat ostoksiaan kortilla ja kännykällä. Mitä nuorempi kuluttaja, sen todennäköisemmin lähimaksu tehdään kännykällä. Iäkkäämmät ikäryhmät suosivat lähimaksussa maksukortin vilautusta. Suomalaiset ovat varautuneet maksamisen poikkeusoloihin hyvin: suurimmalla osalla on hallussaan useampi kuin yksi maksukortti ja mukana kulkee aina käteistä hätävaraksi. Käteistä pidetään myös kotivarana. Enemmistö suomalaisista käyttää myös MobilePayta tai Siirtoa. FA:n Norstatilla teettämä kysely tehtiin 1.–10.4.2026 välisenä aikana. Tutkimukseen hyväksyttiin 2563 iältään 15–79-vuotiasta vastaajaa. Lisäksi haastateltiin 155 iältään 12–14-vuotiasta lasta. Tutkimus on luettavissa kokonaisuudessaan tämän tiedotteen liitteenä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
