Finanssiala ry

Vakuutustutkinnalla ei haeta säästöjä vaan etsitään totuutta – hinnan petoksista maksavat rehelliset asiakkaat

Jaa
Suurin osa vakuutusyhtiöiden asiakkaista on rehellisiä – sellaisia, joiden asiakkuudesta yhtiöt kilpailevat. Eivät kuitenkaan aivan kaikki. Vakuutustutkinnan ja petosten torjunnan varsinaisena tarkoituksena ei ole säästää yhtiöiden rahoja vaan se on velvollisuus rehellisiä vakuutuksenottajia kohtaan. Hinnan petoksella saaduista vakuutuskorvauksista maksavat rehelliset vakuutusasiakkaat nousevien maksujen muodossa.

Vakuutusyhtiön korvauskäsittelijät tekevät yhteistyötä epäselvien vahinkoilmoitusten käsittelyssä. Osa korvaushakemuksista päätyy myös vakuutustutkijan pöydälle. Vakuutustutkija selvittää, mitä on tapahtunut ja onko kyse vakuutuksesta korvattavasta vakuutustapahtumasta.

”Vakuutustutkinnan tarkoitus on selvittää totuus, mitä oikeasti on tapahtunut, olipa lopputulos vakuutusyhtiön kannalta mikä hyvänsä. Selvittäminen on vakuutusyhtiöiden velvollisuus rehellisiä vakuutuksenottajia kohtaan – huijaukset lankeavat loppukädessä heidän maksettavikseen”, muistuttaa Finanssiala ry:n petos- ja rikostorjunnasta vastaava johtaja Niko Saxholm.

Suomalaisissa vakuutusyhtiöissä työskentelee nelisenkymmentä vakuutustutkijaa. He tutkivat kaikkein räikeimpiä tapauksia. Arkipäiväisestä vakuutuspetosten torjunnasta vastaavat kaikki vakuutusyhtiön työntekijät, kuten myyjät, asiantuntijat ja vahinkokäsittelijät.

Toisin kuin monissa muissa maissa, Suomessa ei tilastoida, paljonko vakuutuspetosten tutkinta säästää yhtiön ja samalla vakuutuksenottajien rahoja. Koko alan kannalta kyse on vähintään miljoonista, todennäköisesti kymmenistä miljoonista euroista vuosittain.

Tutkinnan tavoitteena on torjua vakuutusyhtiöihin kohdistuvaa petosrikollisuutta, tehdä siitä vähemmän houkuttelevaa ja saattaa mahdollinen rikoksentekijä rikosoikeudelliseen vastuuseen. Kyse on myös yhtiöiden yhteiskuntavastuusta.

Vakuutuslainsäädäntöön pohjautuvissa Hyvän vakuutustavan ja vakuutustoiminnan yleisissä periaatteissa linjataan, miten vakuutustutkintaa tehdään. Periaatteissa todetaan, että vakuutuksenottajien tulee voida luottaa siihen, että yhtiöt torjuvat ja tutkivat petosrikoksia ja muita väärinkäytöksiä sekä rajoittavat väärin perustein haettavista vakuutuskorvauksista vakuutuksenottajille aiheutuvaa vahinkoa.

”Vakuuttaminen perustuu yhteiseen riskin kantoon, ja petoksellisista vahinkoilmoituksista aiheutuvat perusteettomat korvaukset päätyvät kaikkien vakuutuksenottajien maksettavaksi. Siksi niiden tutkinta on vakuutusyhtiön velvollisuus asiakkaitaan kohtaan. Mikäli koetaan, että nykyinen lainsäädäntö tältä osin kaipaa tarkennusta, on asiaa pohdittava huolella ja otettava huomioon ongelman suuruus ja tutkinnan yleinen tarpeellisuus petosten ehkäisyssä”, Saxholm korostaa.

Vuosittain vakuutustutkinnassa on noin 2000 epäselvää vahinkoa. Vakuutusrikollisuuden selvittämisessä käytetään apuna myös vakuutusyhtiöiden yhteistä vahinkorekisteriä, mihin on rekisteröity suuri osa vakuutuksenottajien vahingoista. Vahinkorekisterin tarkoituksena on muun muassa estää korvausten hakeminen väärin perustein useammasta yhtiöstä.

Lue lisää: Hyvä vakuutustapa ja vakuutustoiminnan yleiset periaatteet

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Elli Aaltonen FA:n webinaarissa: Omaisuutta ei pitäisi huomioida hoivamaksuissa, Ahosniemi samoilla linjoilla3.12.2025 15:35:47 EET | Tiedote

Kelan entinen pääjohtaja Elli Aaltonen tyrmää ajatukset varallisuuden huomioinnista vanhusten hoivamaksuissa. Aaltosen mukaan omaisuuden huomioinnilla olisi vaikutusta muun muassa veronmaksuhalukkuuteen, sijoitusintoon ja se edesauttaisi kahden kerroksen väen syntymistä vanhusten hoivaan. Finanssiala ry yhtyy Aaltosen näkemyksiin ja kannattaa sen sijaan oman varallisuuden vapaaehtoista käyttöä hoivaan. Millaiseen hoivaan suomalaiset ovat tulevaisuudessa oikeutettuja? Onko hoivan laatu ja saatavuus yhdenvertaista eri puolilla maata? Kuka maksaa – ja miten – kun hoivan tarve kasvaa mutta maksajia on yhä vähemmän? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia Finanssiala ry:n webinaarissa. Elli Aaltonen toimi tilaisuuden alustajana.

Pankkibarometri: Odotukset kotitalouksien luotonkysynnästä heikentyneet – säästövakuutuksiin sijoittaminen kasvussa2.12.2025 06:30:00 EET | Tiedote

Kotitaloudet ovat kysyneet luottoja loppuvuoden 2025 aikana jonkin verran enemmän kuin vuotta aiemmin, selviää Finanssiala ry:n Pankkibarometrista. Odotukset lainanottohalukkuudesta maltillistuneet selvästi edelliseen kyselyyn verrattuna. Yritykset ovat kysyneet luottoja jonkin verran enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan, ja odotukset yritysten luotonkysynnälle vuoden 2026 alussa ovat varsin positiiviset. Barometrin mukaan yritysten odotetaan kysyvän luottoa erityisesti investointeihin.

Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimus: Suomalainen sijoittaja arvostaa vaivattomuutta ja tuottoa29.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote

Sijoituskohdetta valittaessa suomalaisille tärkeimmät kriteerit ovat vaivattomuus ja hyvät tuotot. Asia selviää Finanssiala ry:n teettämästä Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksesta. 64 prosenttia vastaajista sanoo, että vaivattomuudella on paljon vaikutusta sijoituskohteen valintaan. Tuotosta näin vastaa 63 prosenttia. Vähäisin painoarvo sijoittajille on sijoituskohteen eettisyydellä ja vastuullisuudella sekä ekologisuudella ja ympäristöarvojen huomioinnilla.

Miljardivoitot ja nollavastuu eivät sovi yhteen – EU vetää alustajättejä vastuuseen huijausten mahdollistamisesta28.11.2025 12:22:50 EET | Tiedote

Sosiaalisen median yritysten on jatkossa korvattava pankeille digihuijausten uhreille maksetut hyvitykset, jos käy ilmi, että alustat eivät ole poistaneet huijaukseksi ilmoitettua mainosta. Tämä perustuu uuteen EU:n maksusääntelyyn, josta Euroopan parlamentti ja Eurooppa-neuvosto sopivat. Uudet säännöt pohjautuvat EU:n digipalveluasetukseen (Digital Services Act, DSA) ja digimarkkinasäädökseen (Digital Markets Act, DMA), jotka rajoittavat laittoman sisällön leviämistä sekä estävät muun muassa Googlen, Amazonin ja Metan kaltaisia suuria verkkoalustoja kasvattamasta vaikutusvaltaansa kohtuuttomasti. Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin rahaa yli 107 miljoonan euron arvosta. Pankit saivat pysäytettyä ja palautettua 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikollisten kynsiin jäi silti lähes 63 miljoonaa euroa. Verkkoalustat saavat petosrikollisten maksamista mainoksista merkittävät tulot. Meta arvioi, että jopa 10 prosenttia sen vuoden 2

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye