Vakuutustutkinnalla ei haeta säästöjä vaan etsitään totuutta – hinnan petoksista maksavat rehelliset asiakkaat
14.3.2022 08:04:39 EET | Finanssiala ry | Tiedote
Vakuutusyhtiön korvauskäsittelijät tekevät yhteistyötä epäselvien vahinkoilmoitusten käsittelyssä. Osa korvaushakemuksista päätyy myös vakuutustutkijan pöydälle. Vakuutustutkija selvittää, mitä on tapahtunut ja onko kyse vakuutuksesta korvattavasta vakuutustapahtumasta.
”Vakuutustutkinnan tarkoitus on selvittää totuus, mitä oikeasti on tapahtunut, olipa lopputulos vakuutusyhtiön kannalta mikä hyvänsä. Selvittäminen on vakuutusyhtiöiden velvollisuus rehellisiä vakuutuksenottajia kohtaan – huijaukset lankeavat loppukädessä heidän maksettavikseen”, muistuttaa Finanssiala ry:n petos- ja rikostorjunnasta vastaava johtaja Niko Saxholm.
Suomalaisissa vakuutusyhtiöissä työskentelee nelisenkymmentä vakuutustutkijaa. He tutkivat kaikkein räikeimpiä tapauksia. Arkipäiväisestä vakuutuspetosten torjunnasta vastaavat kaikki vakuutusyhtiön työntekijät, kuten myyjät, asiantuntijat ja vahinkokäsittelijät.
Toisin kuin monissa muissa maissa, Suomessa ei tilastoida, paljonko vakuutuspetosten tutkinta säästää yhtiön ja samalla vakuutuksenottajien rahoja. Koko alan kannalta kyse on vähintään miljoonista, todennäköisesti kymmenistä miljoonista euroista vuosittain.
Tutkinnan tavoitteena on torjua vakuutusyhtiöihin kohdistuvaa petosrikollisuutta, tehdä siitä vähemmän houkuttelevaa ja saattaa mahdollinen rikoksentekijä rikosoikeudelliseen vastuuseen. Kyse on myös yhtiöiden yhteiskuntavastuusta.
Vakuutuslainsäädäntöön pohjautuvissa Hyvän vakuutustavan ja vakuutustoiminnan yleisissä periaatteissa linjataan, miten vakuutustutkintaa tehdään. Periaatteissa todetaan, että vakuutuksenottajien tulee voida luottaa siihen, että yhtiöt torjuvat ja tutkivat petosrikoksia ja muita väärinkäytöksiä sekä rajoittavat väärin perustein haettavista vakuutuskorvauksista vakuutuksenottajille aiheutuvaa vahinkoa.
”Vakuuttaminen perustuu yhteiseen riskin kantoon, ja petoksellisista vahinkoilmoituksista aiheutuvat perusteettomat korvaukset päätyvät kaikkien vakuutuksenottajien maksettavaksi. Siksi niiden tutkinta on vakuutusyhtiön velvollisuus asiakkaitaan kohtaan. Mikäli koetaan, että nykyinen lainsäädäntö tältä osin kaipaa tarkennusta, on asiaa pohdittava huolella ja otettava huomioon ongelman suuruus ja tutkinnan yleinen tarpeellisuus petosten ehkäisyssä”, Saxholm korostaa.
Vuosittain vakuutustutkinnassa on noin 2000 epäselvää vahinkoa. Vakuutusrikollisuuden selvittämisessä käytetään apuna myös vakuutusyhtiöiden yhteistä vahinkorekisteriä, mihin on rekisteröity suuri osa vakuutuksenottajien vahingoista. Vahinkorekisterin tarkoituksena on muun muassa estää korvausten hakeminen väärin perustein useammasta yhtiöstä.
Lue lisää: Hyvä vakuutustapa ja vakuutustoiminnan yleiset periaatteet
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Niko SaxholmJohtaja, vahingontorjunta ja turvallisuus
Puh:+358 20 793 4235niko.saxholm@finanssiala.fiMarjo LapattoMediapäällikkö
Puh:+358 20 793 4274marjo.lapatto@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Yrittäjien eläkejärjestelmän rahastoinnin selvittäminen on oikea ratkaisu13.10.2026 10:23:39 EEST | Tiedote
Finanssiala ry kehuu selvityshenkilön asettamista yrittäjien eläkkeiden rahastointiin. Sosiaaliturvaministeri Karoliina Partanen nimitti selvityshenkilöksi filosofian tohtori Barbara D’Ambrogi-Olan, jolla on vankka kokemus eläkejärjestelmästä. Yrittäjien eläkejärjestelmässä on syytä aloittaa rahastointi samaan tapaan kuin on alusta saakka tehty työntekijöiden eläkejärjestelmässä.
Nousevat korot ja epävarmuus saivat sijoittajat myymään pitkän koron rahastoja – raha virtasi lyhyen koron rahastoihin ja osakerahastoihin9.10.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Liikkeet korkomarkkinoilla näkyivät myös sijoitusrahastoissa. Pitkän koron rahastojen nettomerkinnät olivat syyskuussa tappiolla heijastellen korkojen nousua. Osakerahastoissa kehittyvät markkinat kasvattivat suosiotaan. Lunastukset Suomi-rahastoista kiihtyivät, kun sijoittajat kotiuttivat voittoja. Rahastopääomat laskivat hieman elokuun ennätystasolta huolimatta siitä, että rahastoihin sijoitettiin enemmän kuin niistä tehtiin lunastuksia. Lasku johtui syyskuun markkinakehityksestä.
YEL-esitys parantunut: Ajantasaisemmat tulotiedot käyttöön – rahastoinnin valmistelu aloitettava tällä hallituskaudella8.10.2026 15:33:29 EEST | Tiedote
Finanssiala pitää hyvänä uudistusta, jossa yrittäjän ansiotulojen määrittämiseen käytetään ajantasaisempia tietoja. Vahvistetun verotuksen tiedot perustuvat pahimmillaan yli vuoden ikäisiin tietoihin. Hallituksen esityksessä lain voimaantulosäännöksiä on muutettu parempaan suuntaan. YELin rahastoinnin aloittamista on syytä selvittää. Rahastointi tasapainottaisi pitkällä aikavälillä järjestelmän rahoitusta ja vähentäisi valtion roolia.
EU:n valtiovarainministerit käsittelevät rahoitusmarkkinoita – Finanssiala vetoaa Purraan: Suomen ajettava ponnekkaammin omaa etuaan ja Euroopan kilpailukykyä8.10.2026 08:57:28 EEST | Tiedote
Suomen on EU-pöydissä ajettava ennakkoluulottomia uudistusehdotuksia, jotka parantavat eurooppalaisen pankkisektorin kilpailukykyä. EU:n valtiovarainministerit kokoontuvat Luxemburgissa torstaina ja perjantaina eri kokoonpanoilla.
Etla laski: Valtio ei juuri menetä verotuloja, jos osakesäästötili laajennetaan rahastoihin1.10.2026 06:01:00 EEST | Tiedote
Jos kuluttaja voisi siirtää rahastosäästöjään rahastosta toiseen ilman verojen välitöntä realisoitumista, rahastojen kilpailu kiristyisi ja korkoa korolle -vaikutus vahvistuisi. Pienemmät kulut ja mahdollisuus muokata sijoituksia kasvattaisivat sijoittajan tuottoa, ja varoja lunastettaessa myös verottaja saisi suuremmat verotulot korkoineen. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on laskenut, millaisia verotuottovaikutuksia aiheutuisi, mikäli osakesäästötilin kautta voisi sijoittaa myös rahastoihin. Vaikutukset arvioitiin laskennassa vähäisiksi. Hintalapun laskenta on vaikeaa. Etla on keskittynyt selvityksessään tuotto-osuusrahastoihin, joissa verotuottovaikutuksia voidaan arvioida tiettyjen oletusten avulla. Valtaosa yksityishenkilöiden suosimista rahastoista on kuitenkin niin sanottuja kasvuosuusrahastoja, jotka eivät maksa sijoittajalle tuottoa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan selvityksen tilasi Finanssiala ry.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
