Finanssiala ry

Vakuutustutkinnalla ei haeta säästöjä vaan etsitään totuutta – hinnan petoksista maksavat rehelliset asiakkaat

14.3.2022 08:04:39 EET | Finanssiala ry | Tiedote

Jaa
Suurin osa vakuutusyhtiöiden asiakkaista on rehellisiä – sellaisia, joiden asiakkuudesta yhtiöt kilpailevat. Eivät kuitenkaan aivan kaikki. Vakuutustutkinnan ja petosten torjunnan varsinaisena tarkoituksena ei ole säästää yhtiöiden rahoja vaan se on velvollisuus rehellisiä vakuutuksenottajia kohtaan. Hinnan petoksella saaduista vakuutuskorvauksista maksavat rehelliset vakuutusasiakkaat nousevien maksujen muodossa.

Vakuutusyhtiön korvauskäsittelijät tekevät yhteistyötä epäselvien vahinkoilmoitusten käsittelyssä. Osa korvaushakemuksista päätyy myös vakuutustutkijan pöydälle. Vakuutustutkija selvittää, mitä on tapahtunut ja onko kyse vakuutuksesta korvattavasta vakuutustapahtumasta.

”Vakuutustutkinnan tarkoitus on selvittää totuus, mitä oikeasti on tapahtunut, olipa lopputulos vakuutusyhtiön kannalta mikä hyvänsä. Selvittäminen on vakuutusyhtiöiden velvollisuus rehellisiä vakuutuksenottajia kohtaan – huijaukset lankeavat loppukädessä heidän maksettavikseen”, muistuttaa Finanssiala ry:n petos- ja rikostorjunnasta vastaava johtaja Niko Saxholm.

Suomalaisissa vakuutusyhtiöissä työskentelee nelisenkymmentä vakuutustutkijaa. He tutkivat kaikkein räikeimpiä tapauksia. Arkipäiväisestä vakuutuspetosten torjunnasta vastaavat kaikki vakuutusyhtiön työntekijät, kuten myyjät, asiantuntijat ja vahinkokäsittelijät.

Toisin kuin monissa muissa maissa, Suomessa ei tilastoida, paljonko vakuutuspetosten tutkinta säästää yhtiön ja samalla vakuutuksenottajien rahoja. Koko alan kannalta kyse on vähintään miljoonista, todennäköisesti kymmenistä miljoonista euroista vuosittain.

Tutkinnan tavoitteena on torjua vakuutusyhtiöihin kohdistuvaa petosrikollisuutta, tehdä siitä vähemmän houkuttelevaa ja saattaa mahdollinen rikoksentekijä rikosoikeudelliseen vastuuseen. Kyse on myös yhtiöiden yhteiskuntavastuusta.

Vakuutuslainsäädäntöön pohjautuvissa Hyvän vakuutustavan ja vakuutustoiminnan yleisissä periaatteissa linjataan, miten vakuutustutkintaa tehdään. Periaatteissa todetaan, että vakuutuksenottajien tulee voida luottaa siihen, että yhtiöt torjuvat ja tutkivat petosrikoksia ja muita väärinkäytöksiä sekä rajoittavat väärin perustein haettavista vakuutuskorvauksista vakuutuksenottajille aiheutuvaa vahinkoa.

”Vakuuttaminen perustuu yhteiseen riskin kantoon, ja petoksellisista vahinkoilmoituksista aiheutuvat perusteettomat korvaukset päätyvät kaikkien vakuutuksenottajien maksettavaksi. Siksi niiden tutkinta on vakuutusyhtiön velvollisuus asiakkaitaan kohtaan. Mikäli koetaan, että nykyinen lainsäädäntö tältä osin kaipaa tarkennusta, on asiaa pohdittava huolella ja otettava huomioon ongelman suuruus ja tutkinnan yleinen tarpeellisuus petosten ehkäisyssä”, Saxholm korostaa.

Vuosittain vakuutustutkinnassa on noin 2000 epäselvää vahinkoa. Vakuutusrikollisuuden selvittämisessä käytetään apuna myös vakuutusyhtiöiden yhteistä vahinkorekisteriä, mihin on rekisteröity suuri osa vakuutuksenottajien vahingoista. Vahinkorekisterin tarkoituksena on muun muassa estää korvausten hakeminen väärin perustein useammasta yhtiöstä.

Lue lisää: Hyvä vakuutustapa ja vakuutustoiminnan yleiset periaatteet

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Yrittäjien eläkejärjestelmän rahastoinnin selvittäminen on oikea ratkaisu13.10.2026 10:23:39 EEST | Tiedote

Finanssiala ry kehuu selvityshenkilön asettamista yrittäjien eläkkeiden rahastointiin. Sosiaaliturvaministeri Karoliina Partanen nimitti selvityshenkilöksi filosofian tohtori Barbara D’Ambrogi-Olan, jolla on vankka kokemus eläkejärjestelmästä. Yrittäjien eläkejärjestelmässä on syytä aloittaa rahastointi samaan tapaan kuin on alusta saakka tehty työntekijöiden eläkejärjestelmässä.

Nousevat korot ja epävarmuus saivat sijoittajat myymään pitkän koron rahastoja – raha virtasi lyhyen koron rahastoihin ja osakerahastoihin9.10.2026 06:30:00 EEST | Tiedote

Liikkeet korkomarkkinoilla näkyivät myös sijoitusrahastoissa. Pitkän koron rahastojen nettomerkinnät olivat syyskuussa tappiolla heijastellen korkojen nousua. Osakerahastoissa kehittyvät markkinat kasvattivat suosiotaan. Lunastukset Suomi-rahastoista kiihtyivät, kun sijoittajat kotiuttivat voittoja. Rahastopääomat laskivat hieman elokuun ennätystasolta huolimatta siitä, että rahastoihin sijoitettiin enemmän kuin niistä tehtiin lunastuksia. Lasku johtui syyskuun markkinakehityksestä.

YEL-esitys parantunut: Ajantasaisemmat tulotiedot käyttöön – rahastoinnin valmistelu aloitettava tällä hallituskaudella8.10.2026 15:33:29 EEST | Tiedote

Finanssiala pitää hyvänä uudistusta, jossa yrittäjän ansiotulojen määrittämiseen käytetään ajantasaisempia tietoja. Vahvistetun verotuksen tiedot perustuvat pahimmillaan yli vuoden ikäisiin tietoihin. Hallituksen esityksessä lain voimaantulosäännöksiä on muutettu parempaan suuntaan. YELin rahastoinnin aloittamista on syytä selvittää. Rahastointi tasapainottaisi pitkällä aikavälillä järjestelmän rahoitusta ja vähentäisi valtion roolia.

Etla laski: Valtio ei juuri menetä verotuloja, jos osakesäästötili laajennetaan rahastoihin1.10.2026 06:01:00 EEST | Tiedote

Jos kuluttaja voisi siirtää rahastosäästöjään rahastosta toiseen ilman verojen välitöntä realisoitumista, rahastojen kilpailu kiristyisi ja korkoa korolle -vaikutus vahvistuisi. Pienemmät kulut ja mahdollisuus muokata sijoituksia kasvattaisivat sijoittajan tuottoa, ja varoja lunastettaessa myös verottaja saisi suuremmat verotulot korkoineen. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on laskenut, millaisia verotuottovaikutuksia aiheutuisi, mikäli osakesäästötilin kautta voisi sijoittaa myös rahastoihin. Vaikutukset arvioitiin laskennassa vähäisiksi. Hintalapun laskenta on vaikeaa. Etla on keskittynyt selvityksessään tuotto-osuusrahastoihin, joissa verotuottovaikutuksia voidaan arvioida tiettyjen oletusten avulla. Valtaosa yksityishenkilöiden suosimista rahastoista on kuitenkin niin sanottuja kasvuosuusrahastoja, jotka eivät maksa sijoittajalle tuottoa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan selvityksen tilasi Finanssiala ry.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye