Valkoposkihanhet: 197 tilaa saanut luvan karkottaa valkoposkihanhia ampumalla

Ympäristöministeriö ja Varsinais-Suomen ELY-keskus tiedottavat
Tänä vuonna valkoposkihanhet ovat aiheuttaneet merkittäviä tuhoja viljelysmailla.
Varsinais-Suomen ELY-keskus on myöntänyt satovahinkojen estämiseksi poikkeuslupia luonnonsuojelulailla rauhoitettujen valkoposkihanhien karkottamiseen muiden keinojen ohella myös ampumalla. Ampumisen tavoitteena on lisätä valkoposkihanhia vahingoittamattomien karkotusmenetelmien tehokkuutta.
Syksylle 2020 on myönnetty poikkeuslupa enintään 6170 valkoposkihanhen ampumiseen. Lupia on myönnetty 197 tilalle, joille kullekin on sallittu enintään 20-40 valkoposkihanhen ampuminen riippuen tilan peltoalasta.
”Haluan kiittää poikkeuslupia käsittelevää Varsinais-Suomen ELY-keskusta, joka on tehnyt nopealla aikataululla ison työn ennennäkemättömän hakemussuman kanssa. Kuluvalla viikolla lupa on myönnetty 69 tilalle”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.
Syyskuun loppuun mennessä oli poikkeusluvan nojalla karkottaminen ampumalla aloitettu 24 tilalla. Yhteensä oli kuun vaihteeseen mennessä raportoitu ammutuiksi 113 valkoposkihanhea. Lupaehtojen edellyttämällä tavalla 2/3 ammutuista hanhista on jätetty pellolle pelotteeksi muille linnuille.
Hanhien jättäminen peltoon näyttää toimivan pelotteena
Ampumisella on jo todettu olevan vahinkoja vähentävä vaikutus. Joka toisessa ampumistapauksessa koko valkoposkihanhiparvi on noussut pellolta lentoon, eikä sen laskeutumispaikka ole ollut nähtävissä ampumispaikalta. Osaa parvia ampuminen ei ole yhtä hyvin pelottanut; vaikka ampumisella on saatu koko parvi nousemaan lentoon, se on hetken päästä laskeutunut lähistöllä olevalle pellon lohkolle. Huomion arvoista on, että ammutuilla linnuilla voidaan tehostaa satovahinkojen ehkäisyä, minkä takia ammuttujen lintujen raatoja jätetään peltoon.
”Koska muilla lintulajeilla pelotevaikutusta on havaittu, myös valkoposkihanhien pelotteeksi jättämistä on syytä kokeilla ja tähän on velvoitettu myönnetyissä poikkeuksissa”, ylitarkastaja Salli Uljas Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta sanoo.
Tällä hetkellä pelotteeksi jätettyjen kuolleiden valkoposkihanhien vaikutuksesta on saatavilla ensimmäisiä kokemuksia. Osa havainnoista kertoo, että valkoposkihanhet eivät ole laskeutuneet uudelleen sellaiselle pelloille, joilla on ammuttuja valkoposkihanhia pelotteena. Osassa havainnoista puolestaan on todettu, että peltoon jätetyillä valkoposkihanhilla ei ole vaikutusta ja valkoposkihanhet ruokailevat kuolleen valkoposkihanhen vieressä.
”Lisäksi on tehty alustavia havaintoja siitä, että pellolla olevat kuolleet valkoposkihanhet houkuttelevat paikalle merikotkia ja merikotkat taas karkottavat tehokkaasti valkoposkihanhiparvia pelloilta”, Uljas kertoo. ”Koska on tehty myös niitä havaintoja, että peltoon jätetyillä valkoposkihanhilla olisi valkoposkihanhia karkottavaa vaikutusta, on ammuttujen hanhien peltoon jättämistä syytä jatkaa. Näin saamme tietoa siitä, millaisilla pelloilla ja millaisina määrinä lintujen peltoon jättäminen on toimiva satovahinkojen torjuntakeino.”
Valkoposkihanhea ei voida käyttää ravinnoksi sen ollessa rauhoitettu laji
Julkisuudessa on käyty laajasti keskustelua poikkeusluvalla ammuttujen valkoposkihanhien käyttämisestä ravintona. Luonnonsuojelulaki kuitenkin kieltää rauhoitettujen eläinten haltuun oton ja hallussa pitämisen. Kielto koskee myös kuolleita lintuja ja kuolleiden lintujen osia. Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä toimenpidealoite valkoposkihanhen siirtämiseksi metsästyslakiin riistalajiksi.
”Luonnonsuojelulailla rauhoitettua lajia ei voi käyttää ravintona. Jotta valkoposkihanhia voitaisiin käyttää ravintona, tulisi laji siirtää maa- ja metsätalousministeriön alaiseen metsästyslakiin riistalajiksi. Ympäristöministeriössä olemme sitoutuneet luonnonsuojelulain puitteissa toteuttamaan hanhityöryhmän esittämiä toimia valkoposkihanhivahinkojen vähentämiseksi”, ministeri Mikkonen sanoo.
Lisätietoja:
Ympäristöministeriö:
Ministeri Mikkosen erityisavustaja Antti Heikkinen, p. 050 348 1406, antti.heikkinen@ym.fi
Varsinais-Suomen ELY-keskus:
Yksikön päällikkö Olli Mattila, p. 0295 022 902, olli.mattila@ely-keskus.fi
Avainsanat
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Valkoposkihanhien syysmuutto alkamassa17.9.2025 13:29:07 EEST | Tiedote
Valkoposkihanhien syysmuutto on alkanut Suomessa parinkymmenen viime vuoden aikana 8.-27. syyskuuta, keskimäärin 18. syyskuuta. Lämpimästä ja vastatuulisesta säästä johtuen tänä syksynä ei olla vielä havaittu yhtään kaukomuuttajaa. ELY-keskus ja BirdLife Suomi seuraavat jälleen valkoposkihanhien syysmuuton etenemistä Suomessa.
Maanteiden kunnossapito vaatii valintoja – liikennöitävyys varmistetaan kaikilla teillä (Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa)15.9.2025 12:05:23 EEST | Tiedote
Maanteiden hoito ja niiden kunto kiinnostaa jokaista suomalaista, asui hän sitten taajamassa tai haja-asutusalueella. Maantieverkon korjausvelka on kasvanut 2,5 miljardiin, vaikka parina viime vuonna tilanteeseen on saatukin lisärahoituksella hieman helpotusta.
INFRA-hankkeiden haku syksyllä 2025 (Lappi)15.9.2025 11:11:07 EEST | Tiedote
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus avaa elinkeinolähtöisten infrahankkeiden haun Lapissa. Hankkeiden hakuaika on 15.9.–31.10.2025. Sähköinen haku tapahtuu EURA 2021 -järjestelmän kautta.
Petoaita vastaa tavallista aitaa, jos sähkövirta pääsee karkuteille5.9.2025 09:57:29 EEST | Tiedote
Tärkeä osa petovahinkojen torjuntaa on petoaitojen oikea-aikainen huolto laidunkauden aikana. Suurin uhka petoaidan toimivuudelle on sen alla kasvava kasvillisuus. Esimerkiksi Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueelta on havainnoitu jonkin verran kiireellistä niittämistä kaipaavia petoaitojen alusia. Aitalankoihin osuessaan kasvillisuus johtaa sähkövirtaa maahan ja jännite langassa laskee, eikä enää riitä karkottamaan saalista etsivää petoa.
Toimintaympäristön kehittämisavustuksen haku Pohjois-Pohjamaalla, Kainuussa ja Lapissa käynnistyy 1.9.20251.9.2025 14:11:14 EEST | Tiedote
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa avautuu toimintaympäristön kehittämisavustushaku EAKR-rahastosta ajalle 1.9.–31.10.2025. Hakuun on varattu varoja yhteensä 2,15 miljoonaa euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme