Valkoposkihanhien muutto käynnistynyt
Valkoposkihanhien muutto käynnistyi vasta nyt toden teolla. Muutto alkoi torstaina 22.9.2022, jolloin kymmeniätuhansia valkoposkihanhia saapui Suomen ilmatilaan, osan hanhista laskeutuessa. Ensimmäinen päämuutto koettiin lauantaina 24.9. Tällöin pimeälle jatkuneella muutolla laskettiin torstaihin verrattuna moninkertaisia muuttajamääriä, ison osan hanhista lentäessä Suomen yli Viroon ja Ruotsiin.
Ilmeisesti sateet ja sumut jarruttivat muuton alkamista. Valkoposkihanhien ensimmäinen muuttoaalto saapui noin viikon keskimääräistä myöhemmin. Torstaina 22.9. suurin paikkakohtainen valkoposkihanhien muuttajamäärä oli Kontiolahden Pitkärannan 21 000. Seuraavana päivänä muutto oli vähäistä, mutta esim. Rääkkylän Oravilahdella oli 25 000 ja Iitin Sääksjärvellä 30 000 paikallista valkoposkihanhea.
Lauantain 24.9. aamun kohtalainen valkoposkihanhimuutto voimistui kovaksi illansuussa. Suurimmat muutot koettiin idässä, esim. Rääkkylän Oravisalossa 107 000 hanhea (luku sisältää määrittämättömät hanhet, jotka todennäköisesti olivat valkoposkihanhia). Hanhien päävirta meni Joensuun korkeudelta lounaaseen. Tavallisella lajin pääreitillä rajan pinnassa muutti metsähanhia enemmän kuin valkoposkihanhia.
Seuraavana aamuna Viron Põõsaspeassa laskettiin 105 000 ja Gotlannin Kuppenissa 17 500 muuttavaa valkoposkihanhea. Suomessa havaittiin yli 10 000 hanhen muuttoja Pohjois-Karjalasta Helsinkiin. Paikallisia hanhia eniten oli Kouvolan Muhniemessä 60 000, Rääkkylän Oravilahdessa 48 000 ja Orimattilan Villikalanjärvellä 40 000.
Suomeen on myös saapunut GPS-lähettimillä varustettuja valkoposkihanhia, joista osa on jo muuttanut ohi Suomen. Kaikkien alueella olevien lähetinhanhien paikkaa ei vielä saada, sillä monen kuukauden verkon ulkopuolella olon aikana dataa on kertynyt niin paljon, että datan lähettämiseksi tarvitaan hyvät verkkoyhteydet ja paljon valoa.
Suomalaisia GPS-lähettimiä on toimintakykyisinä arviolta alle viisikymmentä, hollantilaisia parikymmentä. Näistä ainakin 5 on jo Virossa, 9 Suomessa ja 9 jossakin Suomen tienoilla ilman tarkempaa paikkaa. Kolmasosa lähetinhanhista on siis liikkeellä täällä päin.
Muuttajamäärien ja GPS-hanhien perusteella voidaan arvioida jo puolen miljoonan valkoposkihanhen saapuneen Suomeen tai ohittaneen maamme. Ehkä jopa puolet jo menneistä muutti Suomen yli laskeutumatta.
Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja BirdLife Suomi järjestävät tänään koordinoidun valkoposkihanhikartoituksen
Paikallismääriin saadaan hyvä tarkennus tänään tiistaina 27.9., kun Pohjois-Karjalan ELY, Luonnonvarakeskus ja BirdLife Suomi järjestävät koordinoidun valkoposkihanhikartoituksen suuressa osaa Pohjois-Karjalaa. Samanlaisen laskennan järjestävät Kaakkois-Suomen ELY ja BirdLife Suomi lauantaina 1.10. Parikkalan seudulla.
Tulevan viikon muuttoennuste
Tulevan viikon sääennusteen antaa Ilmatieteenlaitoksen tutkija Mika Rantanen:
”Mitään suuria muutoksia ei tapahdu säässä tällä viikolla. Virtaus on pääosin idästä, mikä voisi tuoda valkoposkihanhia Suomeen melko läntistä reittiä. Ongelmana on arvioida sitä, milloin lintuja lähtee lähtöalueilta.
Tiistai: Idässä ja kaakossa sadekuuroja, mutta muuten pääosin poutaista. Heikkoa itä- tai kaakkoistuulta. Muuttosää on hyvä. Kaninin niemimaalla ja siitä itään on kaakkoistuulta.
Keskiviikko: Pilvipoutaa, ja lähinnä keski- ja kaakkoisosassa maata mahdollisesti sadekuuroja. Virtaus idästä parantuu entisestään. Muuttosää on hyvä.
Torstai: Matalapaine lähestyy hiljalleen lounaasta Suomeen, ja sadekuurot yleistyvät. Itä- ja koillistuulta, eli hyvää myötätuulivirtausta Suomessa. Kaninilla ja Novaja Zemljalla enimmäkseen etelä/kaakkoistuulta. Muuttosää kohtalainen sadekuurojen takia, mutta tuulet ovat kohdillaan.
Perjantai: tuuli kääntyy kaakkoiseksi Suomessa matalapaineen saapuessa. Heikkoja sateita. Virtaus muuttunee hieman huonommaksi.
Jatko: vaikuttaa siltä, että matalapaineen myötä etelä/lounaisvirtaus sateineen saavuttaa lähtöalueet, mikä voisi patouttaa muuttoa.”
Viikon aikana valkoposkihanhia todennäköisesti muuttaa lisää Suomeen ilman suuria ryntäyksiä. Maamme sisällä tapahtunee siirtymistä lounaaseen peltoaukeilta ja maakunnasta toiselle.
Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja BirdLife Suomi seuraavat valkoposkihanhien muuttoa
Viimevuotiseen tapaan BirdLife Suomi ja Pohjois-Karjalan ELY-keskus seuraavat valkoposkihanhen muuton etenemistä pesimäalueilta Suomeen ja siitä eteenpäin talvehtimisalueille. Suurena apuna seurannassa ovat Tiira-lintutietopalvelun lisäksi Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen sekä hollantilaistutkimuksen GPS-lähetinhanhien paikannuspalvelut. Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkimusta rahoittaa ympäristöministeriö.
Lisätietoja
- Hanhitilanneraportti (birdlife.fi)
- Taustatietoa valkoposkihanhien pesimisestä (pohjoiskarjalanelykeskus.wordpress.com)
- BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelu
- Valkoposkihanhi (ymparisto.fi)
- Rauhoitettujen lajien aiheuttamat vahingot - valkoposkihanhet (ymparisto.fi)
- GPS-hanhien karttaseuranta (satelliitti.laji.fi)
- Hollantilainen lintumuuttosivusto Trektellen
- Ruotsalainen lajitietosivusto Artportalen
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mika Pirinen
lajivahinkokoordinaattori, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
mika.pirinen(at)ely-keskus.fi
p. 0295 026 214
Jari Kontiokorpi
suunnittelija, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
jari.kontiokorpi(at)ely-keskus.fi
p. 050 312 8596
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Nya undantagslov har beviljats för att fördriva vitkindade gäss från åkrar17.4.2024 14:10:06 EEST | Tiedote
NTM-centralen i Egentliga Finland har föregående vecka beviljat 15 undantagslov för att fördriva vitkindade gäss från åkrar i syfte att förhindra allvarliga skador på gröda. Undantagsloven omfattar 54 gårdar, vilka befinner sig främst i Norra Karelen. Enligt undantagsloven får vitkindande gäss får fördrivas med oskadliggörande metoder. Under vårflytten är det förbjudet att använda högljudda fördrivningsmetoder så som smällpatroner för att trygga häckningsfreden.
Valkoposkihanhien pelloilta karkottamiseen on myönnetty uusia poikkeuslupia17.4.2024 14:10:06 EEST | Tiedote
Varsinais-Suomen ELY-keskus on viime viikolla myöntänyt 15 poikkeuslupaa valkoposkihanhien karkottamiseen pelloilta vakavien viljelyvahinkojen estämiseksi. Luvat koskevat 54 tilaa, jotka sijaitsevat pääosin Pohjois-Karjalassa. Poikkeusluvilla valkoposkihanhia saa karkottaa niitä vahingoittamattomilla menetelmillä. Kevätmuuttokaudella kovaäänisten karkotuskeinojen kuten paukkupatruunoiden käyttö on kielletty lintujen pesimärauhan turvaamiseksi.
Maaperän puhdistamisen ilmastovaikutuksia voidaan vähentää – nyt kattava tietopaketti julki16.4.2024 08:21:00 EEST | Tiedote
Nyt on julkaistu laaja tietopaketti siitä, miten maaperän puhdistusmenetelmien ilmastovaikutuksia on mahdollista pienentää. Kyse on kehityshankkeesta, joka toteutettiin Pirkanmaan ELY-keskuksen ja FCG Finnish Consulting Group Oy:n yhteistyönä osana Maaperä kuntoon -ohjelmaa.
Genomförandet av Skärgårdshavsprogrammet påskyndas i pilotområden16.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Avrinningsområdena till Aura å och Pemar å samt Kimitoön med omgivande havsområden har valts som pilotområden för Skärgårdshavsprogrammet. Syftet med Skärgårdshavsprogrammet är att minska näringsbelastningen på Skärgårdshavet och få bort jordbruket i Skärgårdshavets avrinningsområde från listan över de värsta belastningskällorna för Östersjön, som upprätthålls av kommissionen för skydd av Östersjöns marina miljö.
Saaristomeri-ohjelman toteutusta vauhditetaan pilottialueilla16.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Saaristomeri-ohjelman pilottialueiksi on valittu Aurajoen ja Paimionjoen valuma-alueet sekä Kemiönsaari ja ympäröivät merialueet. Saaristomeri-ohjelman tavoitteena on vähentää ravinnekuormaa Saaristomereen ja poistaa Saaristomeren valuma-alueen maatalous Itämeren suurten kuormittajien listalta, jota Itämeren suojelukomissio ylläpitää.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme