Valkoposkihanhien tulo jatkunut vilkkaana
Valkoposkihanhia muutti Suomeen myötätuulen auttamana viime viikon lopulta lähtien kymmeniä tuhansia. Koko kevään yhteismäärä on nyt samansuuruinen kuin v. 2020, selvästi enemmän kuin viime vuonna.
BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelun mukaan viikon oleellisin valkoposkihanhitieto oli 28.4. Uudellamaalla havaittu tuhansien hanhien muutto. Esimerkiksi Helsingin Vanhankaupunginlahdella laskettiin 11 000 enimmäkseen koilliseen muuttanutta valkoposkihanhea. Muuttorintaman linnut laskeutuivat Uudenmaan, Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson pelloille. Suurimmassa paikallisparvessa arvioitiin olleen 7000 valkoposkihanhea 29.4. Orimattilan Artjärvellä.
Uusi, edellistä heikompi muuttoaalto saapui maanantaina tempaisten myös Suomessa lepäilleitä hanhia jatkamaan muuttoaan Etelä- ja Pohjois-Karjalaan. Esimerkiksi Rautjärven Simpeleellä havaittiin 6000 muuttavaa hanhea. Pohjois-Karjalassa on havaittu vasta satoja valkoposkihanhia, pellot ovat kevään edistymisestä huolimatta vielä osittain lumisia. Laiduntamiseen erikoistuneille valkoposkihanhille siellä ei juuri vielä löydy syötävää, joten osa valkoposkihanhista on muuttanut takaisin lounaaseen.
Pohjois-Virossa on tuhansia valkoposkihanhia, Etelä-Ruotsissa Öölannissa ja Gotlannissa paikoin kymmeniä tuhansia. Pääjoukot ovat kuitenkin edelleen Vattimeren rannikolla.
Osa Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen GPS-paikantimilla varustetuista hanhista kolme on ehtinyt Pohjois- ja Etelä-Karjalaan, näistä yksi Tohmajärvellä ja kaksi Parikkalassa. Etelä-Suomessa on lisäksi neljä muuta GPS-valkoposkihanhea. Virossa on jo 13, Venäjällä ja Latviassa yksi GPS-hanhea. Ainakin 29 oleilee vielä Hollannissa, Saksassa, Tanskassa ja Ruotsissa.
Hollantilaisten GPS-hanhet eivät ole keskimäärin pitäneet niin kiirettä kuin suomalaistutkimuksen valkoposkihanhet. Kaikkiaan kolme on Suomessa, kolme Virossa ja ainakin 14 talvehtimisalueillaan Hollannissa, Saksassa ja Tanskassa.
Sää suosii muuttoa loppuviikosta
Säätila vaikuttaa oleellisesti kevään valkoposkihanhien esiintymiseen Suomessa. Ilmatieteen laitoksen tutkijan Mika Rantasen ennuste viikolle:
”Matalapaine siirtyy tiistaiksi Suomen itäpuolelle. Sen jälkipuolella tulee voimakas kylmän ilman purkaus. Keskiviikkoaamuna tuuli on luoteen suunnalta, kuitenkin jo heikentyen. Illalla luoteistuuli kääntyy Suomenlahdella länteen, mikä saattaa innostaa myös valkoposkihanhia muutolle.
Torstaina korkeapaineen selänne saapuu lännestä ja tuuli heikkenee kääntyen samalla lounaaseen. Varsinkin eteläisellä Itämerellä tuuli käy jo selvemmin etelästä. Tässä kohtaa voisi käynnistyä jo seuraava arktisten muuttolintujen aalto, jolloin valkoposkihanhiakin voi muuttaa runsaslukuisesti.
Korkeapaineen länsipuolelta virtaa perjantaina lämmintä ilmamassaa Suomeen. Erittäin hyvää muuttosäätä oikeastaan kaikille tulijoille. Lauantaina saapuu lännestä terävä kylmä rintama, mutta ajoitus on vielä epävarmaa.”
Etelätuulesta johtuen torstain–lauantain aikana kaikki valkoposkihanhet muuttanevat Suomen kautta, normaalistihan iso osa muuttaa Venäjän puolelta noin Viipurin kohdalta koilliseen. Suurin osa myös jäänee paikalliseksi Etelä- ja Itä-Suomeen, mutta määristä voidaan vain tehdä arvailuja. Pääjoukot eivät vielä kuitenkaan ole liikkeellä.
Suomalaistutkimuksen lähetinhanhien etenemistä voi seurata Suomen lajitietokeskuksen sivulta https://satelliitti.laji.fi/. Sivun vasemmassa alakulmassa painike ’valitse laji’, josta ’valkoposkihanhi’ (yksi yksilö tai useampia).
Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja BirdLife Suomi seuraavat valkoposkihanhien muuttoa
Viimevuotiseen tapaan BirdLife Suomi ja Pohjois-Karjalan ELY-keskus seuraavat valkoposkihanhen muuton etenemistä talvehtimisalueilta Suomeen ja siitä eteenpäin pesimäalueille. Suurena apuna seurannassa ovat Tiira-lintutietopalvelun lisäksi Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen sekä hollantilaistutkimuksen GPS-lähetinhanhien paikannuspalvelut. Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkimusta rahoittaa ympäristöministeriö.
Lähteet ja lisätietoja
- BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelu
- Valkoposkihanhitilanne (birdlife.fi)
- Valkoposkihanhi (ymparisto.fi)
- Valkoposkihanhien pesimisestä, muutosta ja karkotuksesta (Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen blogi)
- Viron lajitietoportaali
- Ruotsin lajitietoportaali
- Suomen lajitietokeskus
- Netherlands Institute of Ekology (Nelleke Buitendijk)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mika Pirinen
lajivahinkokoordinaattori, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
mika.pirinen(at)ely-keskus.fi
p. 0295 026 214
Jari Kontiokorpi
suunnittelija, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
jari.kontiokorpi(at)ely-keskus.fi
p. 050 312 8596
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Valkoposkihanhimuutossa huippuvaihe17.5.2022 13:10:04 EEST | Tiedote
Valkoposkihanhia muutti ennusteen mukaisesti viime viikolla paljon. Iso osa jatkoi Suomen yli tai ohi Venäjälle. Paikalliset hanhet ovat keskittyneet Pohjois- ja Etelä-Karjalaan, jossa nyt on karkeasti arvioiden 40 % Barentsinmeren yli miljoonaisesta pesimäkannasta. Koko kevään paikallisten valkoposkihanhien yhteismäärä on kuitenkin edelleen selvästi alhaisempi kuin huippuvuonna 2020.
Kipsi-projektet utvidgas till att omfatta hela Finlands kustområde - ansökan öppnas 1.6.202217.5.2022 10:00:00 EEST | Tiedote
De gipshögar som är bekanta från åkrarna i Sydvästra Finland kan i år ses på nya områden. Kipsi-projektet utvidgas till Östra Nyland, Satakunta, Tavastland, Sydöstra Finland, Birkaland och de österbottniska landskapen. Ansökan om avgiftsfri gipsbehandling öppnas för jordbrukare 1.6.2022.
Kipsi-hanke laajenee koko Suomen rannikkoalueelle - haku aukeaa 1.6.202217.5.2022 10:00:00 EEST | Tiedote
Lounais-Suomen pelloilta tuttuja kipsikasoja nähdään tänä vuonna uusilla alueilla. Kipsi-hanke laajenee Itä-Uudellemaalle, Satakuntaan, Hämeeseen, Kaakkois-Suomeen, Pirkanmaalle sekä Pohjanmaan maakuntiin. Maksuttoman kipsikäsittelyn haku aukeaa viljelijöille 1.6.2022.
Pinnoitettuja maanteitä kunnostetaan sorateiksi (Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu)17.5.2022 09:42:59 EEST | Tiedote
Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa kunnostetaan vähäliikenteisiä, ohuesti pinnoitettuja (ns. SOP-tie) maanteitä sorateiksi kuluvan kesän aikana. Kunnostettavien teiden yhteispituus on 17 km.
Rantarakentamisessa huomioitava saimaannorpan lisääntymis- ja levähdyspaikat (Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Kaakkois-Suomi)17.5.2022 09:00:00 EEST | Tiedote
Kuntien kaavoituksessa ja rakentamisen luvituksessa on huomioitava erittäin uhanalaisen norpan lisääntymis- ja levähdyspaikat, joiden hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain nojalla kiellettyä. Lisääntymis- ja levähdyspaikoilla tarkoitetaan poikas- ja makuupesiä sekä karvanvaihdon aikaisia makuukiviä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme