Jyväskylän yliopisto

Valolla toimiva solutehdas tekee tulosta ilman kemikaaleja

28.9.2022 16:29:22 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote

Jaa
Valo on tarkka ja syvälle pääsevä voima, jonka tutkijat Jyväskylän yliopistossa valjastavat pian pikkuruisen biokemiallisen solutehtaan ohjaamiseen. Syanobakteerin sisälle sijoitettu työkalu voi tulevaisuudessa tuottaa massoittain proteiineja tutkijoiden hyödynnettäväksi. Solutehtaan lopputuote voi olla myös biomuovia tai -polttoainetta, joita vain syanobakteerit osaavat tehdä.
Optogeneettisten työkalujen käyttö lisääntyy kaiken aikaa eri tutkimusaloilla, myös Suomessa, arvioi akatemiatutkija Heikki Takala Jyväskylän yliopistosta. Kuva: Jyväskylän yliopisto
Optogeneettisten työkalujen käyttö lisääntyy kaiken aikaa eri tutkimusaloilla, myös Suomessa, arvioi akatemiatutkija Heikki Takala Jyväskylän yliopistosta. Kuva: Jyväskylän yliopisto

Akatemiatutkija Heikki Takalan tutkimuskohteen löytääkseen on kurkistettava kasvin, levän tai esimerkiksi syanobakteerin sisälle. Siellä solujen uumenissa majailee fytokromi – valoreseptori – jonka avulla solu reagoi valoon.

Kun fytokromiproteiini ja valolla ohjailtavuus valjastetaan tutkijan työkaluksi, etuina ovat muun muassa tarkkuus ja ekologisuus, sanoo Takala.

Heikki Takala ja tutkija Amit Srivastava ovat valmistelleet uutta, punaisella valolla ohjattavaa optogeneettistä työkalua, joka mahtuu syanobakteerin sisälle. Kun biokemiallinen tehdas on valmis, se tuottaa, mitä tutkijat haluavat: massoittain proteiineja, biomuovia tai biopolttoainetta.

”Valon avulla on helppoa ohjata kohdetta, fytokromin valoa aistiva osa on joko päällä tai pois päältä, eikä reaktion säätelemiseen tarvita kemikaaleja. Punainen valo myös etenee syvälle kudokseen tai liuokseen. Lisäksi se on tarkka, mahdollistaen jopa yksittäisten bakteerisolujen aktivoinnin”, Takala perustelee.

”Monet sovellukset biotekniikan tai vaikkapa lääketieteen alalla hyötyisivät paljon, jos niissä käytetyt kemikaalit ja muut kajoavat menetelmät voitaisiin korvata valolla”, hän sanoo.

Optogeneettisen työkalun ja proteiinitehtaan toiminnasta lisää JYUnity-verkkolehdessä: https://jyunity.fi/tieteessa/valolla-toimiva-solutehdas-tekee-tulosta-ilman-kemikaaleja/

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Optogeneettisten työkalujen käyttö lisääntyy kaiken aikaa eri tutkimusaloilla, myös Suomessa, arvioi akatemiatutkija Heikki Takala Jyväskylän yliopistosta. Kuva: Jyväskylän yliopisto
Optogeneettisten työkalujen käyttö lisääntyy kaiken aikaa eri tutkimusaloilla, myös Suomessa, arvioi akatemiatutkija Heikki Takala Jyväskylän yliopistosta. Kuva: Jyväskylän yliopisto
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitös: Lentoliikenteen nopeaa kasvua voidaan hillitä - katse arjen käytäntöihin, ei vain yksilövalintoihin28.5.2026 09:42:02 EEST | Tiedote

Lentoliikenne on ristiriitaisessa tilanteessa: se kasvaa Euroopassa ennätystahtia samaan aikaan, kun päästöjä pitäisi vähentää nopeasti. KTM Minna Käyrä tarkasteli Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun yritysten ympäristöjohtamisen väitöskirjassaan, miten kysyntä lentoliikenteelle syntyy suomalaisessa yhteiskunnassa ja millaisia muutoksia tarvitaan kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi. Tutkimus paljastaa, että lentäminen on kietoutunut monin tavoin suomalaisten elämään. Kestävyyden edistämisessä huomio tulisi suunnata kysynnän muodostumiseen eli siihen, miksi ihmiset lentävät.

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun uusi työelämäprofessori Susanna Horn: ”Tutkin, miten kiertotaloutta toteutetaan käytännössä, jotta se tuottaa mahdollisimman suuret ympäristöhyödyt ja samalla arvoa yrityksille”22.5.2026 08:00:00 EEST | Tiedote

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun uusi työelämäprofessori Susanna Horn vahvistaa kauppakorkeakoulussa kestävän liiketoiminnan tutkimusta, erityisesti kiertotalouden tutkimusta. 1.3.2026 alkaneen nelivuotisen työelämäprofessuurin rahoittajana on Central Finland Mobility Foundation (Cefmof) ‑säätiö.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye