Vältä veitsi ajoissa! Näin selkä kannattaa kuntouttaa

Selkäkipu ajaa suomalaisen lääkäriin.

Tavallisesti lääkkeeksi määrätään särkylääkettä tai koko kehon lihakset rentouttavaa relaksanttia ilman, että vaivan todellista syytä lähdetään sen kummemmin selvittämään.

Kovasti kipeä selkäpotilas saatetaan ohjata kuvauksiin. Jos selästä löytyy vikaa, kuten pullistumaa, voivat jatkot viedä leikkauspöydälle.

Tässä on selkäpotilaan taival terveydenhuollossa äärimmäisen yksinkertaistettuna. Ongelma on siinä, ettei hoito varsinaisesti paranna selkää, vaan se ainoastaan poistaa oireita.

”Ylivoimaisesti suurin osa kivuista ja pullistumista saataisiin oireettomiksi liikkuvuus- ja kontrolliharjoittelulla sekä lihasten vahvistamisella”, toteaa selän kuntouttamiseen erikoistunut valmentaja Jukka Harju.

Jukka Harjun taival asiantuntijaksi on kulkenut omien loukkaantumisten kautta.

Vain 26-vuotiaana maastavedossa hankittu välilevynpullistuma johdatti hänet kehittämään menetelmän, jolla selkä saadaan kuntoutettua ja liikkuvalle keholle löytyy tehokas luonnollinen tuki. 

Mitä nykyhoidossa pitäisi muuttaa?

Harju haluaa lisätä ammattilaisten tietoisuutta kuntoutuksesta, jolla selkävaivoista kärsivän toimintakyky saadaan palautettua ja kivut helpottamaan.

Jos ongelmana on liikkuvuus- tai kontrollihäiriö, molemmista oireena on selkäkipu.

”Kivulle ja kireille lihaksille on olemassa syy. Rakenneongelmat ovat enemmän oire, eivät alkusyy”, Harju täsmentää. 

Haaste nykyhoidossa on siinä, ettei yleensä edes diagnisoida sitä onko ongelman todellinen syy liikkuvuudessa, lihaksiston tuessa vai heikkoudessa. 

”Aloitetaan suoraan lääkintä tai diagnosoidaan ainoastaan kuvan perusteella. Kuva vain ei kerro lihasten liikkuvuudesta, tuesta tai heikkoudesta mitään”, Harju sanoo.

Oikea järjestys selän kuntoutuksessa on kaiken avain.

”Ensin tulee saada liikkuvuus ja kontrolli kuntoon. Vasta sen jälkeen on vuorossa lihasten vahvistus”, hän ohjeistaa.

Myös leikkauksen läpikäyneet tarvitsevat samaa kuntoutusta. 

Ensin liikkuvuus- ja kontrolli kuntoon

Kontrollihäiriöllä tarkoitetaan tilaa, jossa ihminen ei pysty kontrolloimaan selän asentoa joko paikallaan pysyvässä asennossa tai taivuttaessa selkää.

Syynä on aivojen käskytyshäiriö rankaa tukeviin lihasryhmiin eli käytännössä huono tuki.

Toinen syy huonoon liikkuvuuteen on huonosti joustava faskia. Huonosti liikkuva faskia itsessään aiheuttaa kipuja ja heikentää kontrollia.

Liika passiivisuus ja liiallinen suorituskykytreeni molemmat heikentävät liikkuvuutta ja tukea.

”Harva pystyy tekemään edes niin sanottua tarjoilijan kumarrusta oikeaoppisesti selkä suorassa. Selkä kaartuu, koska tuki ja hallinta puuttuvat. Tähän vaikuttaa sekä faskian joustavuus että aivojen käskytys”, Harju mainitsee esimerkkinä.

Kontrollin puute altistaa vammoille. 

”Selkävaivaisella pelkkä lihaskuntoharjoittelu ilman liikkuvuus- ja kontrolliharjoittelua saattaa vain pahentaa tilannetta”, Harju varoittaa.

Liikkeen laatu tulee ensin saada kuntoon.

Kun tuki ja liikkuvuus on saatu rakennettua, pysyvät nikamatkin oikeassa asennossa. Silloin taivutukset ja kierrot sujuvat ilman, että hermot joutuvat pinteeseen. Sen myötä selkä kestää kovaakin treeniä.

Kevyttä mutta äärimmäisen tehokasta

Liikkuvuus- ja tukiharjoittelu vaatii vain pienen ajallisen panostuksen. Siksi se mahtuu kenen tahansa arkeen. Sen voi myös sisällyttää treenien alkulämmittelyyn. 

Monen on vaikea mieltää kontrolliharjoittelua edes treeniksi, koska se tuntuu niin kevyeltä. Hiki ei lennä eikä hengästytä. Silti se on äärimmäisen tehokasta. 

Oikein tehty harjoittelu palauttaa toimintakyvyn hoitamalla ongelmien syyn. Sen myötä saavuttaa ryhdikkään asennon, hyvän tuen ja liikkuvuuden, jonka kanssa selkä kestää.

”Tätä tulisi opettaa jo junioreille, koska meillä alkaa olla jo 15 vuotiaita harjoittelussa itsensä hajottaneita selkäpotilaita”, Harju sanoo.

Monet ovat kertoneet päässeensä liikkuvuus- ja tukiharjoittelun myötä eroon lääkkeistä ja fysioterapiasta, vaikka vaiva olisi ollut pidempiaikainen. Toimintakyky on palannut ja kivut helpottaneet.

”Moni saa radikaalin muutoksen jo ensimmäisellä viikolla. Heillä joilla ongelma on vakavampi ja moninaisempi, tulokset näkyvät vasta useamman viikon harjoittelun jälkeen”, Jukka Harju vakuuttaa.

Käypä Hoito -suositusta tulisi muuttaa

Harjun väitteille löytyy tukea myös tiedeyhteisöstä.

Liikekontrollista tohtoriksi väitellyt Vesa Lehtola toteaa tutkimuksessaan, että yksilöllinen kontrolliharjoittelu on selkeästi tehokkaampi hoito kuin yleinen vahvistaminen.

Professori Jaro Karppinen Oulun yliopistosta on Yle uutisissa sanonut, että hoidossa kaikki fokusoituu rakenteellisiin vikoihin, jotka useimmiten eivät ole ongelma vaan se, että selkää ei käytetä oikein tai optimaalisesti.

Jukka Harjun mielestä pelkkää lihasten vahvistamista suositteleva Käypä Hoito -suositus kaipaisikin päivitystä.

”Yleisin hoitomuoto, lääkkeet, leikkaus ja pelkkä lihasten vahvistaminen ilman liikkuvuus- ja tukitreeniä, ovat vastoin nykytietoa. Hoito pitäisi määrätä todellisen diagnoosin perusteella, kuten lääketieteessä kuuluukin. Ei tuurilla.”

Harjun kehittämässä Toiminnallinen selkätreeni -ohjelmassa ensin testataan liikkuvuus, kontrolli ja lihaskunto. Vasta sen jälkeen määrätään hoito testitulosten perusteella. 

”Kaikkia kolmea osaa pitää treenata, mutta oikeassa järjestyksessä.Lihasten vahvistaminenkin on erittäin tärkeää, mutta sen vuoro tulee vasta liikkuvuuden ja tuen jälkeen”, Jukka Harju lisää.