MIELI Suomen Mielenterveys ry

Valtaosassa väestöä alkoholi on yli kolme kertaa yleisempi keino stressistä palautumiseen kuin mindfulness

Jaa
Tuoreen gallup-kyselyn mukaan alkoholia nauttivista lähes joka neljäs (23%) käyttää sitä stressistä palautumiseen, mutta mindfulnessia ja erilaisia rentoutustekniikoita heistä hyödyntää palautumisessa vain seitsemän prosenttia. Tulokset käyvät ilmi Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry:n ja Suomen Mielenterveysseuran Kantar TNS Oy:ltä tilaamasta kyselystä.

”Tulos on sikäli harmillinen, että mindfulness ja erilaiset rentoutustekniikat ovat hyvä tapa palautua stressistä ja ne lisäävät mielen hyvinvointia. Alkoholi puolestaan ei ole kovin hyvä stressilääke. Melko pienetkin määrät huonontavat unen laatua ja runsaampi alkoholinkäyttö jo itsessään voi aiheuttaa ja pahentaa mielenterveyden ongelmia. Nykyajan kiireen, stressin ja vaativan arjen keskellä olisi tärkeää löytää parhaat mahdolliset välineet jaksamisen ja palautumisen tukemiseksi”, sanoo Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi.

Tietoisuustaitojen vahvistaminen esimerkiksi erilaisilla mindfulness-tekniikoilla on tutkitusti toimiva keino stressin hallintaan ja Suomessakin mindfulnessin eli tietoisen läsnäolon käyttö on yleistymässä. Kyselyn perusteella erityisesti johtavassa asemassa työskentelevät (15 %) ja opiskelijat (18%) käyttävät mindfulnessia ja erilaisia rentoutumistekniikoita palautumiseen. Akateeminen koulutus on yleisin koulutustausta mindfulnessia käyttävillä. Naiset käyttävät mindfulnessia lähes kolme kertaa useammin kuin miehet.

Miehistä useampi kuin joka neljäs (28 %) ja naisista hieman alle joka viides (18 %) käyttää alkoholia stressistä palautumiseen. Silti myös naisilla alkoholi on mindfulnessia yleisempi palautumiskeino. Koulutusasteeltaan alkoholia stressistä palautumiseen käyttävät ovat useimmiten peruskoulutuksen käyneitä.  

”Tulokset heijastavat yhteiskunnan eriarvoisuutta: usein heikommassa asemassa olevat käyttävät palautumiseen keinoja, joilla voi olla myös negatiivisia terveysvaikutuksia. Pitkittynyt stressi on masennukseen sairastumisen riskitekijä ja palautumisen hallitseminen on kaikille hyödyllinen kansalaistaito. Stressin pitäminen sopivissa rajoissa edistää hyvinvointia, toimintakykyä ja tuottavuutta.”

Yleisimmät suomalaisten käyttämät stressistä palautumisen keinot ovat kyselyn mukaan lepo (67 %), liikunta tai hyötyliikunta (57 %) ja luonnossa oleskelu (47 %).

”Oli hienoa huomata, että monilla on erilaisia keinoja stressin tasapainottamiseen ja mm. luonnossa liikkumista ja ystävien kanssa vietettyä aikaa osataan hyödyntää. Alkoholi on kuitenkin yleinen stressinlaukaisija erityisesti miehille ja pääkaupunkiseudulla asuville.”

”Jokaiselle on tärkeää löytää omat keinonsa stressin hallitsemiseksi. Mindfulnessia ja erilaisia rentoutumistekniikoita kannattaa ehdottomasti kokeilla, jos ei ole niihin jo tutustunut.”

Taustatietoa kyselytutkimuksesta:

  • Tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy.
  • Aineisto kerättiin 20.4. - 2.5.2018 Gallup Forumissa. Kyseessä on Kantar TNS Oy:n vastaajapaneeli, jonka tiedonsiirrossa hyödynnetään internetiä.
  • Tutkimuksen perusotos sisälsi 1.307 haastattelua. Ryhmä edusti maamme 18-74-vuotiaita (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat).
  • Tälle joukolle esitettiin kysymys alkoholin käytöstä. 1.151 kertoi nauttivansa alkoholia ainakin joskus. Varsinaiset tutkimuskysymykset esitettiin heille.
  • Tilastollinen virhemarginaali on noin +/- 2,9 prosenttiyksikköä.

EHYT ry, Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto ja Suomen Mielenterveysseura järjestävät Päihdepäivät-tapahtuman Helsingin Kulttuuritalolla 15.-17.5. Teemana on tänä vuonna mielenterveys. Tapahtuma kokoaa vuosittain yhteen sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset, päättäjät, opiskelijat ja vapaaehtoiset yhteisen aiheen ääreen.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Sari Aalto-Matturi, toiminnanjohtaja
+358 400 508 234
sari.aalto-matturi@mielenterveysseura.fi

Tietoja julkaisijasta

MIELI Suomen Mielenterveys ry
MIELI Suomen Mielenterveys ry
Maistraatinportti 4
00240 Helsinki

(09) 615 516https://mieli.fi/

Suomen Mielenterveysseura tekee työtä mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi. Mielenterveysseura puolustaa kaikkien yhtäläistä oikeutta hyvään mielenterveyteen. Seura koordinoi valtakunnallisen kriisikeskusverkoston toimintaa sekä edistää lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia. Mielenterveysseuran toimintaa tuetaan Veikkauksen tuotoilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta MIELI Suomen Mielenterveys ry

Kehysriihen päätökset romuttavat järjestöjen auttamistyön17.4.2024 18:00:00 EEST | Tiedote

Suomalaisen terveyden ja hyvinvoinnin yksi tukijalka, järjestöjen ennaltaehkäisevä työ ja matalan kynnyksen auttaminen, on vakavasti uhattuna. Kehysriihen päätös leikata jopa kolmannes sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksista tarkoittaa useiden toimintojen lakkauttamista eli useiden avun tarpeessa olevien ryhmien tuen loppumista. Myös MIELI ry:n kyky vahvistaa mielenterveyttä ja tarjota kriisiapua tulee päätöksen myötä heikkenemään.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye