Yhden vanhemman perheiden liitto ry

Vanhemmalle oikeus työhön ja toimeentuloon

Jaa

Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry:n mukaan hallitusohjelmassa pitää nostaa tavoitteeksi vanhempien oikeus osallistua työelämään, riittävien lapsiperheiden palvelujen järjestäminen ja perheen ja työn yhteensovittamisen helpottaminen. Myös erovanhempien yhteistoiminnan esteet pitää poistaa sekä huomioida erityislasten osallistaminen tapaamiskiistoissa. Lapsivaikutusten arviointi pitää vakiintua ensi hallituskaudella.

Yhden Vanhemman Perheiden Liiton esitykset hallitusohjelmaan 2019-2024

YK:n kestävän kehityksen ja hyvinvoinnin tavoitteena on täysi työllisyys ja säällinen työ (8. tavoite) sekä peruspalvelut (1. tavoite) kaikille vuoteen 2030 mennessä. Kehitystavoitteet sitovat myös Suomea (2015 - maailman uudet kestävän kehityksen tavoitteet).

Sipilän hallituksen tärkein tavoite oli työllisyysasteen nostaminen 72 %:iin. Useat tahot ovat esittäneet tavoitteiksi jopa 75 % - 80 %. Yhden vanhemman perheiden työllisyysaste on laskenut ja työttömyysaste noussut koko 2000-luvun ja on nyt jo 18,7 % eli yli kaksi kertaa suurempi kuin muulla väestöllä.

Työssä käynnin esteenä on riittämättömät hoivapalvelut. Olemme siirtyneet yhä enemmän 24/7 -avoinna olevaa yhteiskuntaa, mikä lisää epätyypillistä työaikaa. Sen myötä työn ja perheen yhdistäminen on tullut yhä haasteellisemmaksi lapsiperheille ja etenkin yhden vanhemman perheille.

Lapsiperheiden palvelut tarpeiden mukaan - perheen ja työn yhteen sovittamisen esteet ratkaistava

Lapsiperheet tarvitsevat kaikille avoimia, leimaamattomia ennaltaehkäiseviä tukipalveluja, kuten kodinhoitopalveluja, tukiperheitä sekä lomapalveluja, joissa on riittävästi lastenhoitoa. Kaikilla lapsilla pitää olla oikeus vähintään yhteen harrastukseen. Nuorille tulee taata työ- tai opiskelupaikka sekä oikeus asuntoon. Terveydenhoitopalvelujen tasoa pitää nostaa ja maksuja alentaa.

Vanhemmille on pitänyt käytännössä toteuttaa 1.1.2015 alkaen lakisääteinen subjektiivinen oikeus kotipalveluun. Sen käyttöä ei pidä rajata lainvastaisesti esimerkiksi vain toimeentulotuki- tai lastensuojeluasiakkaisiin. Lapsiperheiden kotipalvelua pitää olla riittävästi (tavoitteena on 10 % lapsiperheistä käyttää kotipalvelua nykyisen 1,5 % sijaan) ja sitä pitää saada oikea-aikaisesti, viimeistään kolmen päivän kuluessa yhteydenotosta. Lapsen tai vanhemman sairastuessa pitää saada ympärivuorokautista kotipalvelua. Näitä palveluja pitää saada ilman lastensuojeluasiakkuutta. Toisaalta lastensuojeluasiakkuus ei myöskään saa estää palvelujen saantia. Tilastot osoittavat, että kun kunta on lisännyt kotipalvelua paine lasten kalliisiin laitossijoituksiin on vähentynyt (esimerkiksi Raisio ja Imatra).

Lapsen subjektiivinen oikeus kokopäivähoitoon pitää palauttaa, jotta päivähoidon puute ei estäisi työllistymästä. Lasten hoivapalvelujen pitää vastata työelämää. Päivähoitoajan pitää joustaa vanhempien työaikojen mukaan. Lapsen vuorohoitoa pitää olla riittävästi tarjolla ja sitä on kokeiltava myös kolmiperhehoitona niin, että yöhoitaja tulee lasten kotiin Ruotsin käytännön mukaisesti. Avoimia päiväkoteja ja muuta satunnaista päivähoitoa pitää laajentaa tarpeiden mukaiseksi, myös oppilaitoksiin ja sairaaloihin. Pienten koululaisten aamu- ja iltapäivähoitoa sekä yö- ja viikonloppuhoitoa pitää järjestää kaikille sitä tarvitseville, mieluiten kotiin. Yksin lastaan kasvattavien pitää saada omaishoitajan tavoin kaksi vapaapäivää kuukaudessa, jolloin kunta järjestää lapsen hoidon vuoropäiväkodissa. Lapsiperheiden palvelut pitää järjestää lapsikohtaisesti kummallekin vanhemmalle olivat nämä eronneet tai eivät.

Lastensuojelun kuntien valtionosuusjärjestelmä uudistettiin, niin ettei sitä 1.1.2013 alkaen enää lasketa pelkästään kodin ulkopuolisten sijoitusten perusteella, vaan lasten osuudella kuntien väestöstä. YVPL:n mukaan valtionosuus pitää kuitenkin laskea sosiaalityöntekijöiden laatimien lastensuojelun asiakassuunnitelmien perusteella.

Vanhemmilla pitää olla inhimilliset työolosuhteet, joissa huomioidaan perheenhuoltovelvollisuudet. Työttömän pitää voida työskennellä viisi päivää kuukaudessa ilman, että ansiotulot vaikuttavat työttömyysturvaan. Lastenhoitovaikeudet pitää riittää yksinhuoltajalle perustelluksi syyksi kieltäytyä tarjotusta työstä ilman karenssiseuraamuksia. Ne käyvät vain joissakin työvoimapiireissä.

 

Erityislapsen vanhempien osallisuus lapsen kasvun ja kehityksen tukena eron jälkeen

Lapsen sairaus tai vamma lisää eronneisuusriskiä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimus vuonna 1987- syntyneiden lasten selviytymisestä paljasti, että 37% autismia sairastavien lasten vanhemmista oli eronnut. Kummallekin vanhemmalle pitää eri asuinpaikasta huolimatta järjestää lapsen kuntoutukseen ja terapiaan liittyvää ohjausta ja perheiden palvelujen tulee tukea vanhempien välistä yhteistyötä.

Erityistarpeisen lapsen huoltokiistan sovittelun tulee olla moniammatillista. Lapsen sairauden tai vamman asiantuntija pitää olla mukana työryhmässä. Eroon liittyvissä huoltajuutta tai tapaamista koskevissa tuomioistuinkiistoissa tapaamisten edellytyksenä pitää olla vanhemman osallistuminen lapsen sairauteen liittyviin tutkimus-, hoito- tai terapiakäynteihin.

Erityislapsen koulussa pitää olla käytettävissä toimivat tukikeinot. Palvelujen tulee olla lapsikohtaisia eikä vanhemman asumiseen perustuvia. Lapsen sairaudesta tai vammasta aiheutuvan rasituksen ja sidonnaisuuden perusteella maksettava Kelan vammaistuki pitää maksaa sille vanhemmalle, joka tosiallisesti vastaa lapsen hoidosta ja huolenpidosta pääsääntöisesti arjessa.

Eronneen erityistarpeisen lapsen vanhemman mahdollisuus osallistua työelämään on kokemustemme mukaan kaikkein rajallisin riittämättömien tukitoimien vuoksi. Vanhemmalla pitää olla oikeus omaishoidon tukeen myös silloin, kun hän tekee osa-aikatyötä lapsen erityistarpeisuuden vuoksi. Tukia määrättäessä tulee huomioida perheen kokonaistilanne mm. lasten lukumäärä, muiden lasten erityistarpeet ja se, että perheessä on yksi vanhempi.

Vanhempien yhteistoiminnan esteet on purettava

Molemmilla vanhemmilla pitää olla mahdollisuus työssäkäyntiin ja lasten hoitamiseen niin ennen eroa kuin sen jälkeenkin. Kotitöiden tasapuolinen jakautuminen on yksi erolta suojaavista tekijöistä. Vanhempainvapaan pitää jakautua nykyistä tasapuolisemmin vanhempien kesken.Perhetukijärjestelmä on muutettava kummankin vanhemman vastuuta korostavaksi. Nykyisin isät käyttävät vain vajaa 10 % perhevapaista.Vanhempainvapaamalli 6+6+6 malli (toinen vanhempi + toinen vanhempi + jompikumpi) tulee ottaa käytännöksi siten, että yhden vanhemman perheen huoltaja voi halutessaan pitää kaikki 18 kuukautta.

Lapsen vuoroasuminen pitää olla realistinen vaihtoehto myös pienituloisille vanhemmille. Kaupungin vuokra-asuntojen jaossa, asumistuessa, asuntojen korkotukijärjestelmissä, toimeentulotuessa, elatustuessa ja koulukuljetuksissa pitää huomioida, että lapsella voi olla käytännössä kaksi kotia, joissa lapsilla pitää olla oma tila.Kummankin vanhemman pitää olla oikeutettu riittävään sosiaaliturvaan, joka huomioi lapsen vuoroasumisen aiheuttamat kulut. Vuoroasuvalla lapsella pitää olla kaksi virallista osoitetta, joihin kumpaankin tulee saada riittävät tukipalvelut.

Lapsivaikutusten arviointi

Suomenkin allekirjoittaman YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan:

”Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.”Jotta tämä toteutuisi päätösten lapsivaikutukset tulee arvioida siihen soveltuvilla menetelmillä. Tähän pitää varata aikaa ja varoja. Lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa allekirjoittanutta valtiota lain tasoisesti.

 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja: puheenjohtaja Kavonius 0503509967, toiminnanjohtaja Sairisalo 040 3515355                      

Tietoja julkaisijasta

Yhden vanhemman perheiden liitto ry
Yhden vanhemman perheiden liitto ry
Paciuksenkatu 19 (Allergiatalo)
00270 HELSINKI

http://www.yvpl.fi

Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry on vuonna 1975 perustettu lastensuojelujärjestö, jonka tavoitteena on parantaa yhden vanhemman perheidensosiaalista, taloudellista ja oikeudellista asemaa sekä poistaa näiden perheiden syrjäytymistä. 

Liitto tekee edunvalvontatyötä ja vertaistukitoimintaa.  Kohderyhmänä ovat ennen kaikkea eroperheet ja yksin lasta odottaneet vanhemmat.

Liitto on vuosikymmenten aikana ajanut yhteishuoltajuuden, lasten vuoroasumisen sekä elatusavun arviointilaskurin.  2000-luvulla tärkeimmäksi asiaksi on noussut perheiden pienituloisuuden poistaminen mm. työllisyyttä edistamisellä.  On tärkeää, että perhepalvelut vastaisivat nykyisen työelämän tarpeita. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Yhden vanhemman perheiden liitto ry

Yhden Vanhemman perheet: Lapsiperheiden pienituloisuus puolitettava hallituskauden aikana26.4.2019 19:20:30 EESTTiedote

Lapsiperheiden pienituloisuus laajeni 2015-2019 hallituksen aikana, vaikka työttömyys väheni. Yhden vanhemman perheistä joka neljäs on pienituloinen. Se haittaa lapsen kehitystä monella tavalla mm. vähentämällä vanhemmuutta, heikentämällä terveyttä, alentamalla koulutustasoa, vähentämällä sosiaalisia suhteita ja lisäämällä syrjäytymistä. Yhden vanhemman perheiden liitto ry vaatii ripeitä toimia pienituloisuuden poistamisessa. Seuraavan hallituksen on puolitettava pienituloisissa perheissä elävien lasten lukumäärä nykyisestä 120.000 ja sitä seuraavan poistettava kokonaan. Liitto muistuttaa, että on halvempaa poistaa lapsiperheköyhyys kuin sallia sen jatkuminen.

Yhden vanhemman perheiden vaalipanelistit palauttaisivat päivähoito-oikeuden kokopäiväiseksi10.4.2019 14:33:18 EESTTiedote

Ehdokkaat lupasivat parantaa lapsiperheiden palveluja kansanedustajaksi päästyään. Kaikkien puolueiden edustajat palauttavat subjektiivisen päivähoito-oikeuden kokopäiväisyyden. Myös koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksuttomuus nousi esiin. Ruotsalaisen kansanpuolueen Sundell pitää tärkeänä mahdollisuutta saada sitä myös loma-aikoina. Kokoomuksen Backlundin mukaan päivähoitoaikoja tulee pidentää aamusta ja illasta, jolloin työn ja perheen yhdistäminen helpottuu kaikille vanhemmille ja saattaa olla erityisen tärkeää yhden vanhemman perheille. Myös toisen asteen maksuttomuus sai kannatusta. Vasemmistoliitto ja Sosiaalidemokraatit toteuttaisivat tämän pidentämällä oppivelvollisuutta. Perussuomalaisten Purra puolestaan ei uskonut, että perheen pienituloisuus on keskeinen syy koulunkäynnin keskeyttämiselle toisella asteella. Vasemmistoliiton Ingervo säätäisi 3-6-vuotiaiden päivähoidon maksuttomaksi samoin kotipalvelun, jota tulee tarjota kaikille lapsiperheille eikä vain lastensuoj

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme