Vanhemman ja vauvan tunneyhteyden tukeminen parantaa keskosvauvan aivoverkostojen kehitystä
Helsingin ja Columbian yliopistojen yhteistutkimuksessa selvitettiin, miten keskoslapsen aivojen kehitys muuttuu, jos tehohoidossa olevan vauvan vanhempia ohjataan luomaan hyvä tunneyhteys lapseensa.
Columbian yliopiston professorit Martha Welch ja Michael Myers olivat jo aiemmin havainneet, että keskoslapsen myöhempää neurokognitiivista kehitystä voidaan parantaa huomattavasti tukemalla äidin ja lapsen varhaista syvää tunneyhteyttä ja vuorovaikutusta.
Nyt tehdyssä tutkimuksessa mitattiin keskosten tehohoidossa hoidettujen lasten aivoverkostojen toimintaa. Kaikki vauvat saivat normaalia keskoshoitoa, mutta osalle perheistä annettiin lisäksi tukea lapsen ja vanhemman välisen yhteyden vahvistamiseksi.
Tulosten perusteella uusi hoito paransi vauvan aivojen toimintaa niin paljon, että keskoslasten aivoverkkojen toiminta muistutti normaalisti laskettuna aikana syntyneiden verrokkilasten aivoverkkoja.
– Keskosvauvojen teho-osastolla tapahtuva hoito on parantunut valtavasti, mutta aivojen kehityksen tukeminen on edelleen maailmanlaajuinen haaste. Hoitoinnovaatioiden rinnalle tarvitaan parempia menetelmiä mittaamaan sitä, miten uudet hoidot vaikuttavat suoraan kehittyvän lapsen aivoissa, tutkimusta johtanut professori Sampsa Vanhatalo Helsingin yliopistosta kertoo.
Uudet, hoidon tuloksia mittaavat menetelmät kehittävät keskoshoitoa
– Kehittämämme uudet aivotoiminnan analyysimenetelmät auttoivat mittaamaan sitä, miten uusi hoito vaikuttaa vauvan aivoverkostojen kehitykseen. Lisätukea saaneilla keskosilla aivot kehittyivät lähemmäksi täysiaikaisia verrokkeja. Ja mikä tärkeintä, havaitsimme että nämä muutokset liittyivät myös parempaan myöhempään neurokognitiiviseen kehitykseen, lasten aivoverkostoja analysoinut väitöskirjatutkija Pauliina Yrjölä kertoo.
– Nyt tehty tutkimus osoittaa myös, miten tärkeää on yhdistää pitkäjänteinen tekninen kehitystyö innovatiiviseen kliinisten hoitojen kehitykseen. Helsingissä on tehty kahden vuosikymmenen ajan uraauurtavaa kehitystyötä vauvojen aivotoiminnan arvioinnissa, kun taas New Yorkissa on tehty poikkeuksellisen kiinnostavaa ei-lääkkeellistä keskosten hoitotutkimusta. Tulokset avaavat paljon näkymiä sekä aivotutkimuksen että kliinisen hoidon saralla, toteaa menetelmän teknisestä kehityksestä vastannut tohtori Anton Tokariev.
Viime vuosina useissa tutkimuksissa on tuotu keskosvauvan teho-osastohoitoon erilaisia ympäristöä “rikastavia” aistiärsykkeitä (nk. environmental enrichment) kuten musiikkia, hierontaa tai ihokontaktia. Nyt tehty uusi tutkimus korostaa vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen merkitystä. Tutkimuksessa osoitetaan, että vanhemman ja lapsen tunneyhteyden tukeminen voi vaikuttaa lapsen kehitykseen ja jopa lapsen aivojen toiminnalliseen rakentumiseen.
– Maailmanlaajuisesti ajatellen uudet löydökset ovat erityisen kiinnostavia myös siksi, että tämänlainen hoidon parantaminen on täysin tasa-arvoista ja kaikkien saavutettavissa, riippumatta terveydenhuollon tai yksittäisen potilaan resursseista, professori Vanhatalo huomauttaa lopuksi.
Alkuperäinen artikkeli: Pauliina Yrjölä, Michael M. Myers, Martha G. Welch, Nathan J. Stevenson, Anton Tokariev, Sampsa Vanhatalo. Facilitating early parent-infant emotional connection improves cortical networks in preterm infants. Science Translational Medicine. 14, eabq4786 (2022). DOI: 10.1126/scitranslmed.abq4786.
Lisätietoja
Sampsa Vanhatalo, professori, Helsingin yliopisto ja BABA tutkimuskeskus, Uusi lastensairaala, HUS Helsingin yliopistollinen sairaala
sampsa.vanhatalo@helsinki.fi
p. 050 528 6119
Pauliina Yrjölä, DI, väitöskirjatutkija, erikoistuva sairaalafyysikko, Helsingin yliopisto ja BABA tutkimuskeskus, HUS Helsingin yliopistollinen sairaala
pauliina.yrjola@helsinki.fi
p. 040 0478 695
Anton Tokariev, yliopistotutkija, Helsingin yliopisto ja BABA tutkimuskeskus, HUS Helsingin yliopistollinen sairaala
anton.tokariev@helsinki.fi
p. 045 8788184 (aikavyöhyke Suomi -7 tuntia)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anu Koivusipiläviestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto | Meilahden kampus
Puh:02941 25491Puh:050 472 5881anu.koivusipila@helsinki.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Hyvästit korkealle kolesterolille? Tuore spinout-yhtiö Moncyte Oy kehittää ratkaisua30.4.2024 09:21:48 EEST | Tiedote
Yhtiön tavoitteena on auttaa ihmisiä saavuttamaan hyvä kolesterolitaso mahdollisimman nopeasti. Innovaatio perustuu Helsingin yliopistossa tehtyyn tutkimukseen.
Verinäyte tarkentaa imukudossyövän diagnostiikkaa ja ennustetta29.4.2024 08:30:00 EEST | Tiedote
Verenkierron proteiinitasoista voidaan saada tärkeää tietoa aggressiivisen B-solulymfooman tarkempaa diagnoosia ja yksilöllistä hoitoa varten, selviää tuoreesta tutkimuksesta. Helsingin yliopiston tutkijat löysivät erityisen proteiiniprofiilin, joka oli yhteydessä vaikeampaan tautiin.
Gentrifikaatio eli keskiluokkaistuminen Helsingissä on kaupunkisuunnittelun tulosta29.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Gentrifikaatio on ilmiö, joka koskee enemmän kuin vain asumista, ja se vaikuttaa kaupunkikehitykseen ja kaupunkilaisten arkielämään.
Baarimikko voi olla urpo, mutta Urpo maailman paras baarimikko26.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Monia etunimiä käytetään arkikielessä yleisniminä: esimerkiksi stereotyyppistä teinipoikaa voidaan sanoa jonneksi ja oksennusta yrjöksi. Etunimet voivat olla myös yhdyssanan osia. Esimerkiksi sanojen lappuliisa, baarimikko ja taskumatti jälkimmäinen osa on etunimi.
Eduskuntavaalitutkimus 2023 julkistamistilaisuus 13.5. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa25.4.2024 11:02:23 EEST | Kutsu
Lämpimästi tervetuloa ”Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella: Eduskuntavaalitutkimus 2023” julkistamistilaisuuteen 13.5. klo 10-12 . Nyt julkaistava eduskuntavaalitutkimuksen pääraportti on kattava teos suomalaisten äänestäjien käyttäytymisestä 2023 eduskuntavaaleissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme