Vanhemmat kokevat COVID-19-ajan eri tavoin – jotkut haluavat jäädä poikkeusaikaan
20.5.2020 07:00:00 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Alustavien havaintojen mukaan kyselyyn vastanneista vanhemmista 54 % koki koronatilanteen synkkänä tai toivottomana, kun taas 44 % koki tilanteen valoisana tai toiveikkaana.
– Voi olettaa, että ne vanhemmat, joilla on jo aikaisemmin ollut haasteita ja kuormittavia tekijöitä elämässään, voivat nyt erityisen huonosti tukiverkkojen ja palvelujen kadotessa tai vähentyessä. Ne vanhemmat puolestaan, jotka ovat kokeneet arjen kiireisenä ja stressaavana, saattavat nauttia korona-ajan tuomasta rauhoittumisesta ja yhteisestä ajasta perheen kanssa, tutkijatohtori Matilda Sorkkila kertoo.
Huomattavalla osalla vanhemmuuden uupumusta
Kyselyyn vastanneista vanhemmista noin 20–30% koki koronan aiheuttamana poikkeusaikana vanhemmuuteen liittyviä uupumisoireita vähintään kerran viikossa. Noin 9 % koki uupumisoireita päivittäin, ja he ovat siis vakavassa uupumisriskissä. Vanhemmista 55 % koki uupumusoireita harvemmin tai ei lainkaan. Tutkimuksen avoimia vastauksia tarkastellessa näyttää siltä, että vanhempia kuormittavat poikkeusaikana erityisesti taloudelliset huolet, vaikeudet työn ja perheen yhdistämisessä, etäkouluun liittyvät haasteet sekä avun puute ja yksin jääminen.
– Jotkut vanhemmat kokivat olevansa äärirajoilla, tai he jopa pelkäävät satuttavansa lapsiaan. Yrityksistään huolimatta he eivät kuitenkaan olleet saaneet apua mistään, professori Kaisa Aunola kertoo. Hän vastaa tutkimuksesta yhdessä Sorkkilan kanssa. Aunolan mukaan olisi erittäin tärkeää tunnistaa uupumusriskissä olevat perheet ja poikkeustilasta huolimatta tarjota heille matalan kynnyksen apua ja palveluita, jotta tilanteet kotona eivät kärjistyisi.
– Vanhemmat ovat olleet nyt ison kuorman alla hoitaessaan kotia, etäkoulua ja mahdollisesti työtään samaan aikaan. Lisäksi isovanhempia tai muita tukiverkkoja ei ole saatavilla. Nyt olisi hyvä pohtia, miten jatkossa järjestetään matalan kynnyksen apua perheille, jos myöhemmin palataan etäkoulu- tai päivähoitojärjestelyihin, Sorkkila lisää. Myös työnantajilta toivotaan ymmärrystä ja joustoa.
Yllättävän iso osa näkee poikkeusajassa myönteistä
Kaikki vanhemmat eivät voineet huonosti. Yllättäen, 72 % vastaajista koki koronalla olleen positiivisia vaikutuksia vanhempi-lapsi-suhteeseen mahdollisista haasteista huolimatta. Kyselyyn osallistuneet kertoivat avoimissa vastauksissaan esimerkiksi nauttineensa yhteisestä ajasta perheenä ja saavansa vihdoin elää arvojensa mukaisesti.
– On mielenkiintoista, että kriisin aikaan jotkut kokevat olevansa onnellisimmillaan, eivätkä edes toivo paluuta vanhaan, Sorkkila pohtii. – On kiinnostavaa selvittää jatkotutkimuksissa, mikä on se mekanismi, joka erottaa nämä vanhemmat muista. Olisi myös tärkeää tarkastella, voitaisiinko korona-ajasta oppia hyvinvointia lisääviä tekijöitä, esimerkiksi kiireettömyyttä, perhekeskeisyyttä ja pehmeitä arvoja suoritusten ja kiireen tilalle.
Tutkimus toteutettiin poikkeusaikana ajalla 22.4-13.5.2020. Osallistujat olivat 1105 vanhempaa (88 % äitejä), jotka vastasivat internet-kyselyyn. Tutkimuksessa kerättiin sekä määrällistä että laadullista tietoa.
Yhteystiedot:
Tutkijatohtori Matilda Sorkkila
Puh. +358 408054709
Professori Kaisa Aunola
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Vaihdevuodet muuttavat naisen elimistöä – arjen valinnoilla on merkitystä terveyden kannalta12.5.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Vaihdevuosien aikana naisen elimistössä tapahtuu merkittäviä biologisia muutoksia, jotka vaikuttavat aineenvaihduntaan ja kehonkoostumukseen. Jyväskylän yliopiston tuore väitöstutkimus osoittaa, että terveelliset elämäntavat, erityisesti säännöllinen ruokarytmi ja liikkuminen voivat lieventää näitä muutoksia ja tukea aineenvaihduntaterveyttä.
Väitös: Ikääntyvien sairaanhoitajien työurat rakentuvat monen tekijän yhteisvaikutuksesta11.5.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
FM Sirpa Koponen tarkastelee Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun johtamisen väitöstutkimuksessaan, miten ikääntyvät sairaanhoitajat rakentavat työuriensa loppuvaihetta ja pohtivat työssä jatkamista suhteessa eläköitymiseen. Tutkimuksen mukaan työssä jatkaminen ei riipu yhdestä tekijästä, vaan muodostuu työn merkityksellisyyden, työkyvyn, johtamisen ja työolojen yhteisvaikutuksesta.
Väitös: Kohti tarkempaa ympäristöennustamista – tutkimus tuo esiin ilmansaasteiden ja sään taustalla vaikuttavat rakenteet11.5.2026 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehdyssä tuoreessa väitöskirjatutkimuksessa on kehitetty uusia tilastollisia menetelmiä, joiden avulla voidaan tunnistaa monimutkaisten ympäristöaineistojen taustalla vaikuttavia ilmiöitä ja parantaa ennusteiden tarkkuutta. Menetelmät tarjoavat uusia keinoja ympäristödatan analysointiin ja päätöksenteon tueksi.
Suomi tarvitsee uudistavaa ajattelua ja coaching on työväline pysyvään uudistumiseen8.5.2026 15:00:00 EEST | Tiedote
Asiantuntijat kokoontuvat jo kolmatta kertaa Coachingin aallonharjalla -tapahtumaan Jyväskylän yliopistoon 12.5.2026.
Tutkimus avaa, millaista vakava parisuhdeväkivalta oli 1800–1900-lukujen Suomessa8.5.2026 08:59:00 EEST | Tiedote
FM Anna Kantasen väitöstutkimus tarkastelee parisuhteissa tapahtuneita henkirikoksia ja vakavaa parisuhdeväkivaltaa Suomessa 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Tutkimus on ensimmäinen, jossa suomalaisia parisuhdesurmia on tutkittu systemaattisesti tältä ajanjaksolta. Tutkimus selvitti myös parisuhteissa tapahtuneiden henkirikosten määrän koko Suomessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme