HUS

Vanhempien lämpö suojaa nuorta rikollisuudelta ja psykopaattisilta piirteiltä

Jaa
Vanhemmilta saatu lämpö vähentää psykopatiapiirteitä ja alttiutta rikollisuuteen vielä nuoruusiässä. Vanhempien vihamielisyys vahvistaa psykopatiapiirteitä ja rikollista käytöstä.

Psykopatia on persoonallisuuden piirteiden kokonaisuus, johon kuuluu manipulaatiota, jännityshakuisuutta sekä impulsiivista ja epäsosiaalista käytöstä. Katumuksen ja syyllisyyden tunteet puuttuvat, ja muiden tunteet ja oikeudet jätetään huomiotta. Psykopatia johtaa keskimääräistä useammin rikollisuuteen.

Psykologi Heidi Backman selvitti väitöskirja-artikkelissaan vanhempien lämmön ja vihamielisyyden vaikutuksia nuoruusiän psykopatiapiirteisiin ja rikollisuuteen. Lisäksi hän tutki, muuttuvatko vanhemmuuden vaikutukset nuoren iän myötä.

Tutkimus julkaistiin vastikään Journal of Child and Family Studies -tiedelehdessä.

Laaja nuorisorikollisten seurantatutkimus

Vajaan viiden vuoden seurantatutkimus perustui 1354:n iältään 14–19-vuotiaan korkean riskin nuorisorikollisen aineistoon, jossa he itse arvioivat kokemaansa vanhemmuutta sekä omaa käytöstään ja kokemusmaailmaansa. Arviointeja tehtiin seurannan aikana kahdeksan kertaa puolen vuoden tai vuoden välein. Käytetty aineisto oli koottu Yhdysvalloissa 2000–2010.

Tutkimuksessa kysyttiin nuoren kokemuksia esimerkiksi siitä, kuinka usein äiti tai isä on kertonut välittävänsä nuoresta tai kuinka usein he ovat suuttuneet. Lisäksi kartoitettiin nuoren kuvaamat omat mahdolliset psykopatiapiirteet.

Nuorten psykopatiapiirteet jaoteltiin kolmeen ryhmään, joihin sisältyi muun muassa: tunnekylmyys ja tunteettomuus, impulsiivinen ja vastuuton käytös sekä mahtailevat ja manipuloivat piirteet.

Tutkimusmetodina käytettiin toistettujen mittausten monitasomallinnusta, jossa tarkastellaan yksilöiden vastausten vaihteluita ajan kuluessa. Menetelmällä voidaan vakioida sekoittavia tekijöitä ja saada syy-seuraussuhteet esiin.

Vanhemmuuden laatu vaikuttaa pitkään

Vanhemmuuden lämmön merkitys lapsuusiässä lapsen käyttäytymiseen on jo ollut tiedossa. Uusi tutkimus vahvisti, että vanhemmuuden lämmöllä on merkitystä vielä nuoruusiässä.

Niillä nuorilla rikollisilla, jotka kokevat saavansa äidiltään lämpöä, on keskimääräistä vähemmän psykopatiapiirteitä ja rikollista käyttäytymistä. Isän lämpö suojasi psykopatiapiirteiltä, mutta ei rikollisuudelta.

Lisäksi saatiin selville, että myös äidin ja isän vihamielisyys vaikuttavat vielä nuoruusiässä nuoren psykopatiapiirteiden tasoon ja voi lisätä rikollista käyttäytymistä.

Huonon kehityksen suunnan voi kääntää

Vanhemmuuden laadun vaikutus psykopatiapiirteisiin ei vaikuta poistuvan nuoruudessa. Toisaalta nuoreen voi vaikuttaa myös toiseen suuntaan.

”Vaikka nuoren kehitys olisikin jo edennyt epäsuotuisaan suuntaan, tilannetta ei ole menetetty. Nuorten aivot muokkautuvat, joten esimerkiksi yhteys turvalliseen aikuiseen tai nuoren kehitystä tukeva seurustelusuhde voi vielä muuttaa nuorta. Erilaisten myötävaikuttavien tekijöiden tunnistaminen vaatii lisätutkimusta”, tohtorikoulutettava, psykologi Heidi Backman HUS lastenpsykiatriasta kertoo.

”Lapsi ja nuori tarvitsee positiivista vanhemmuutta, että on tunnetasollakin kiinnostunut lapsesta. Siihen kuuluu lämpöä, rakkautta, hoivaa ja tukea. Lapsella ja nuorella on oltava tunne, että hänen tunteitaan ja tekojaan kestetään, vaikka niitä ei hyväksytäkään.”

Psykopatiapiirteistä ei kuitenkaan voi päätellä vanhemmuuden laatua.

”Nuoren psykopatiapiirteisyydestä tai rikollisesta käytöksestä ei voi vetää johtopäätöstä, että vanhemmat olisivat olleet vihamielisiä. Nuoren tilanne on monen asian summa, ja siihen voivat vaikuttaa muun muassa myös ystäväpiiri ja seurustelusuhteet”, Backman toteaa.

Jatkossa on Backmanin mukaan tärkeää ymmärtää ympäristön ja geneettisten yksilöllisten tekijöiden osuutta psykopatiapiirteiden kehittymiseen.

Artikkeli on osa Backmanin syksyllä tarkistettavaa väitöskirjaa, jonka hän on tehnyt oikeuspsykologian dosentti Taina Laajasalon, Helsingin yliopiston lastenpsykiatrian professori Eeva Arosen ja psykologian professori Markus Jokelan ohjauksessa Lastentautien tutkimuskeskuksen lastenpsykiatrian tutkimusryhmässä.

Linkki juuri ilmestyneeseen tutkimusartikkeliin:
https://link.springer.com/article/10.1007/s10826-021-01921-7


Linkit aiempiin Backmanin väitösartikkeleihin
https://link.springer.com/article/10.1007/s10964-017-0745-x


https://www.omicsonline.org/open-access/severe-sleep-problems-and-psychopathic-features-a-study-of-finnishadolescents-2375-4494-1000301.php?aid=75722


https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/jsr.12296

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Psykologi, PsM, FM Heidi Backman, p. 050 330 4644, heidi.backman@helsinki.fi
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala, Lastentautien tutkimuskeskus
Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta

Linkit

Tietoja julkaisijasta

HUS
HUS
Stenbäckinkatu 9, PL 100
00029 HUS

http://www.hus.fi

HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.

HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta HUS

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye